Rahoituskatsaus: Kainuun elinkeinojen ja elinvoimaisuuden kehittämiseen 91 miljoonaa euroa vuonna 2024

“Kainuuseen kohdentuu merkittävä määrä erilaista rahoitusta ELY-keskusten rahoitus- ja valvontatoiminnan kautta, mikä vaikuttaa positiivisesti aluetalouteen”, toteaa Kainuun ELY-keskuksen ylijohtaja Jaana Korhonen. “Rahoituksella on muun muassa edistetty yritysten kehittämistyötä, varmistettu osaavan työvoiman saatavuutta, rakennettu toimintaympäristöä (esimerkiksi laajakaistarahoitus ja maanteiden korjausvelkarahoitus) sekä hankittu luonnonsuojelualueita. ELY-keskuksen suorittama maatalouden valvonta mahdollistaa kuntien maataloustukien maksatukset. Rahoituksen kokonaismäärä kasvoi edellisvuoteen verrattuna muun muassa lisärahoituksen ansiosta (esim. maanteiden korjausvelka) sekä siksi, että joidenkin rahoitusten osalta myöntöjä ei voitu tehdä edellisenä vuonna ohjelmakauden vaihtumisen vuoksi.” 

Yritysten ja toimintaympäristöjen kehittämisavustukset Kainuussa  

Yrityksen kehittämisavustusta myönnettiin 20 hankkeeseen yhteensä 4,5 miljoonaa euroa. Toimintaympäristön kehittämisavustusta sai kaksi hanketta yhteensä 0,5 miljoonaa euroa. Myönnetyn rahoituksen määrä vastaa viime vuosien keskimääräistä tasoa. Suurimmat kehittämisavustukset myönnettiin Sotkamo Silver Oy:n kaivannaisteollisuuden sivuvirtojen investointi- ja kehittämishankkeelle (1,9 milj. €), Katera Steel Oy:n tuotantolinjan investointi- ja kehittämishankkeelle (1,2 milj. €) sekä Elektroval Oy:n tuotantokapasiteetin investointihankkeelle (0,4 milj. €). Toimialoista suurin rahoitusosuus (42 %) oli muut toimialat -luokalla, johon sisältyy muun muassa kaivannaisteollisuus. Muita vahvoja toimialoja olivat metalliteollisuus (28 %:n osuus rahoituksesta) sekä ICT- ja terveysteknologia-ala (21 %:n osuus rahoituksesta). Alueellisesti rahoitus painottui voimakkaasti Kajaanin seutukuntaan. Kehys-Kainuun osuus rahoituksesta oli 3 %.  

Vuonna 2025 yritysten ja niiden toimintaympäristön kehittämiseen suunnattua rahoitusta on edelleen hyvin käytettävissä. Erityisenä painopisteenä ovat yritysten toteuttamat tutkimus- ja kehittämishankkeet, joille avataan erillisiä määräaikaisia hakuja vuoden aikana. Näissä hankkeissa yritykset voivat kehittää uusia tuotteita, palveluita tai materiaaleja, valmistaa prototyyppejä tai kehittää tuotantomenetelmiä. Hankkeeseen voi sisältyä myös tutkimuspalvelujen hankintaa tai uuden teknologian investointeja. Hankesuunnitelmista kannattaa keskustella etukäteen yritysasiantuntijoiden kanssa.     

Kehittämisrahoitusta työllisyyteen, osaamisen ja osallisuuden kehittämiseen  

Euroopan sosiaalirahaston rahoitusta myönnettiin 14 hankkeelle yhteensä 4,7 miljoonaa euroa. JTF-rahaston ESR-tyyppisiä hankkeita rahoitettiin 4 kappaletta, yhteensä 1,4 miljoonaa euroa. Suurin tuki myönnettiin Kajaanin ammattikorkeakoulun hankkeelle Kainuu GEMS (Game Entrepreneurship Mentoring to Success), jossa edistetään pelialan yrittäjyyttä tarjoamalla pelialan opiskelijoille ja aloittaville pelialan yrityksille valmennusta ja tukea.

Rahoitetuissa hankkeissa edistetään muun muassa maahanmuuttajien ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistymistä. Yrittäjyyden edistäminen eri näkökulmista on tärkeä teema useassa hankkeessa. Hankkeilla on luotu uusia koulutussisältöjä sekä tuettu uuden osaamisen hankkimista ja jatkuvaa oppimista. Lisäksi hankkeilla vahvistetaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevien henkilöiden osallisuutta, hyvinvointia ja työelämävalmiuksia. Vuonna 2025 ESR-rahoitusta on käytettävissä erityisesti työllisyyttä sekä osallisuutta edistäviin sisältöihin.  

Kalatalous 

Kainuussa vesiviljelyn sekä kaupallisen kalastuksen näkymät ovat suhteellisen hyvät ja uusia investointeja on toteutettu sekä kalastuksen että vesiviljelyn hankkeissa. 

Vuonna 2024 EMKVR-tukea myönnettiin Kainuussa viiteentoista eri hankkeeseen. Tukea myönnettiin yhteensä noin 320 000 euroa, josta Kalaleader-hankkeiden osuus oli noin 80 000 euroa. Rahaa on käytettävissä hyvin. 

Kehittämishankkeet keskittyvät kalatalouden kuljetuslogistiikan sekä sivuvirtojen hyödyntämisen kehittämiseen. Lisäksi Suomussalmen kunta kehittää kaupallisten kalastajien toimintaedellytyksiä investoimalla kalankäsittelytiloihin. Kalastajat ovat investoineet muun muassa valikoiviin pyydyksiin. 

Ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyvät hankkeet sekä ilmastonmuutokseen sopeutuminen 

Ympäristöön ja luonnonvaroihin, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen sekä entisten turvetuotantoalueiden ennallistamiseen ja jälkikäyttöön liittyviin hankkeisiin on rahoitusta myönnetty vuonna 2024 neljälle hankkeelle, yhteensä 0,5 miljoonaa euroa.  

Vuonna 2025 rahoitusta on edelleen hyvin tarjolla käytöstä poistuneiden turvesoiden ennallistamiseen sekä erilaisiin kehittämishankkeisiin ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Hankkeilla voidaan kehittää ratkaisuja ja toimintatapoja, joilla vahvistetaan muun muassa yritysten, elinkeinojen, kuntien ja alueiden ilmastonmuutokseen sopeutumista ja ilmastokestävyyttä. Ilmastonmuutokseen sopeutumisella tarkoitetaan yhteiskunnan ja ympäristön mukautumista muuttuvaan ilmastoon edistämällä palautumista ja vähentämällä haavoittuvuutta muun muassa edistämällä varautumista ja ennakointia sään ääri-ilmiöihin kuten rankkasateisiin, tulviin, tuuliin, hellejaksoihin tai kuivuuteen. 

Työllisyyden ja kotouttamisen edistäminen 

Kainuun työllisyyttä edistettiin hieman vajaalla 9 miljoonalla eurolla. Valtaosa määrärahoista käytettiin työnhakijoiden työssä tapahtuvaan työllistymisen edellytysten parantamiseen palkkatuella sekä osaamisen kehittämiseen työvoimakoulutuksissa ja valmennuksissa.  

Kotouttamiseen liittyviä valtion korvauksia kunnille maksettiin vajaa 1 miljoona euroa. Kunnat ja hyvinvointialue voivat hakea korvauksia pakolaisten vastaanotosta aiheutuviin kuluihin. 

Vuoden 2025 alusta työllisyydenhoito on siirtynyt Kainuu-Koillismaan työllisyysalueelle, samoin kuin siihen varatut määrärahat. Kainuu-Koillismaan työllisyysalueeseen kuuluvat Kainuun kuntien lisäksi Kuusamon kaupunki ja Taivalkoski. 

Maatalouden ja maaseudun rahoitus  

Vuonna 2024 maatalouden rahoitustukea myönnettiin kolmeen sukupolvenvaihdokseen ja 18 investointiin. Investoinnit keskittyivät pienimuotoisiin energia-, ympäristö-, työympäristö- ja eläinten hyvinvointia parantaviin hankkeisiin. Muutamat tilat hankkivat uusia lypsyrobotteja. Vuoden aikana ei tehty yhtään suurta tuotantorakennusinvestointia, mikä johtaa maidon ja lihan tuotannon vähenemiseen Kainuussa, kun olemassa olevia tiloja lopettaa toimintansa. Rahoitusta hankkeisiin on edelleen hyvin saatavilla.  

Maaseudun pienyritystukien kysyntä oli hieman vilkkaampaa kuin edellisvuonna, mutta edelleen heikohkoa. Tukea myönnettiin seitsemään kehityshankkeeseen ja kolmeen investointiin. Tällä rahoituskaudella ELY-keskuksen käytössä on uutuutena 50 %:n tukitasolla oleva kehittämisavustus yritysten kehittämistoimiin. 

Hanketukea myönnettiin 17 eri hankkeeseen yhteensä 3,1 miljoonaa euroa. Suurimpia kohteita olivat Paltamon laajakaistahanke ja Sotkamon kunnassa sijaitsevan Pohjavaaran kylän vesihuoltohanke.  

Rahoitetuilla hankkeilla kehitetään muun muassa maa- ja metsätaloutta, ympäristöä ja kalastusmatkailua. Hankkeita rahoitettiin runsaasti, koska uuden rahoituskauden hankerahoitusta päästiin myöntämään ensimmäistä kertaa vuonna 2024 Hyrrä-tietojärjestelmän valmistuttua. Hankerahoitusta ohjattiin lisäksi muille ELY-keskuksille 11 ylimaakunnalliseen hankkeeseen, yhteensä 0,7 miljoonaa euroa. Suurin osa ylimaakunnallisista hankkeista liittyy maatalouden kehittämiseen. Kainuusta rahoitettiin yksi ylimaakunnallinen yritystoiminnan neuvontahanke. 

Kainuun Leader-ryhmät toimivat aktiivisesti, ja ELY-keskuksen päätettäväksi tuli runsaasti sekä yritys- että kehittämishankkeita. Tällä ohjelmakaudella uutena välineenä ryhmillä ovat pienimuotoiset vakioeuromääräiset kehittämistuet, joita on rahoitettu runsaasti. 

Maaseudun rahoitustoiminta jatkuu vuonna 2025 keskeytyksettä ja kaikkia hankkeita voi hakea jatkuvasti. Määrärahoja on edelleen runsaasti käytettävissä, ja ne kannattaa hyödyntää. 

Kuntien yhteistoiminta-alueet eli kuntien maaseutupalvelut maksavat suurimman osan maatilojen suorista tuista. Maksamisen ehtona on, että tarvittavat valvonnat on tehty ennen lopullisia maksuja. Tällä ohjelmakaudella on siirrytty peltoalaperusteisissa tuissa satelliittiseurantaan mikä on vähentänyt paljon tilakäyntejä, mutta edelleen ELY-keskus tekee fyysisiä tarkastuksia tiloille niin pelto- kuin eläinperusteisissa tuissa.

Ympäristön kunnostamisella ja luonnonsuojelualueiden hankinnoilla edistetään ympäristön kestävää kehitystä 

Kainuuseen perustettiin uusia luonnonsuojelualueita yhteensä 795 hehtaaria vuonna 2024. Luonnonsuojeluhankintoihin käytettiin 1,44 miljoonaa euroa ja hankintoja toteutettiin Helmi- ja METSO -ohjelmien puitteissa perustamalla yksityisiä suojelualueita ja hankkimalla valtiolle alueita luonnonsuojelutarkoituksiin. Helmi-elinympäristö- ja METSO -ohjelmat perustuvat maanomistajien vapaaehtoisuuteen. Vapaaehtoisella suojelulla edistetään luonnon monimuotoisuutta. Vuoden 2025 tavoitteena on perustaa Kainuuseen uusia luonnonsuojelualueita 650 hehtaaria. 

HELMI-elinympäristöohjelman suunnittelua ja ennallistamis- ja kunnostustoimenpiteitä toteutettiin Kainuussa vuonna 2024 yhteensä 373 000 eurolla. Kunnostuskohteet olivat pääasiassa perinnebiotooppeja ja soiden ennallistamisia sekä pienvesi- ja rantaluontokohteita.  

Yhtenä esimerkkinä on Ansosuon kosteikko Sotkamossa, joka on perustettu vuonna 2016 yksityisellä rahoituksella. Kainuun ELY-keskus on Helmi-ohjelman yhteydessä ennallistanut sen ympäristön soita ja turvesuon kuivia reuna-alueita. Kuivaksi jääneistä turvetuotantoalueen osista on muokattu rimpijäljitelmiä matalien vettä alueella kierrättävien patojen avulla. Reuna-alueen luontaisen kaltaisia soita on ennallistettu sekä ojia täyttämällä että niille yläpuolisen valuma-alueen vesiä ohjaamalla. Soiden pohjaveden tasoa on nostettu alapuolisilla patovalleilla, mikä näkyy muun muassa rimpien vesipintojen palautumisena. Toimissa on huomioitu myös linnusto luomalla rikkonaista vesipintaa ja pieniä pesimäsaarekkeita. 

Vuodelle 2025 on rahoitusta yhteensä noin 400 000 euroa Helmi-elinympäristöohjelman toteuttamiseen.

Vesistökunnostukset 

Vesistökunnostuksiin myönnettiin vuonna 2024 yhteensä 78 000 euroa. Vesistöissä suoritettavat kunnostustoimenpiteet parantavat vesistöjen ekologista tilaa, kehittävät kalakantojen rakennetta ja parantavat kohdevesistöjen virkistys- ja käyttöarvoja. Kainuussa vesistökunnostustoimia tehtiin viime vuonna muun muassa hoitokalastamalla, poistamalla haitallista vesikasvustoa sekä edistettiin vesistön hapetusta laitteistolla. OUMO-hankerahoituksella on rakennettu muun muassa septitankkien tyhjennyspiste ja huoltolaituri. 

Rakennusperinnön hoidolla vaalitaan kulttuurihistoriaa 

Rakennusperinnön hoitoavustuksia myönnettiin 15 kunnostushankkeelle yhteensä 56 300 euroa. Avustuksia myönnettiin noin 25 % enemmän kuin edellisenä vuonna 2023. Hoitoavustuksilla tuetaan korjaustoimenpiteitä, jotka säilyttävät suomalaista rakennusperintöä ja kulttuuriympäristöä jälkipolville. Tavoite on myös vahvistaa rakennusalan kestävää kehitystä korjausrakentamisen ja hiilineutraalien ratkaisujen osalta.  

Keskimääräinen avustusosuus oli noin 3700 euroa. Tukea myönnettiin yksityishenkilöiden omistamille rakennuskohteille. Rakennukset ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita ja sijoittuvat pääosin valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaille alueille tai ovat kaavoissa osoitettuja suojelukohteita. 

Vanhojen arvokkaiden rakennusten omistajille on tarjolla avustusta rakennusperinnön hoitoon. Hoitoavustuksella voidaan tukea myös säilyttävää korjaussuunnittelua. 

Korjausvelkarahoituksella panostusta maanteiden päällystämiseen 

Vuonna 2024 Kainuuseen suunnatun liikenteen rahoituksen määrä kasvoi merkittävästi. ELY-keskus myönsi Kainuuseen rahoitusta yhteensä 35,8 miljoonaa euroa, kun vastaava summa 2023 oli 31,5 miljoonaa euroa. Tienpitoon käytettiin Kainuussa vuoden 2024 aikana yhteensä 32,8 miljoonaa euroa. 

Korjausvelkarahoituksen turvin myös Kainuussa päästiin päällystämään maanteitä enemmän kuin aiempina vuosina. Viime vuosien aikana päällystysurakat ovat kohdistuneet vain kaikkein vilkkaimmille väylille Pohjois-Pohjanmaa - Kainuu –maantieverkossa. Merkittävimmät hankkeet Kainuussa olivat Sotkamon ja Kajaanin välillä valtatiellä 6 (Kontinjoki-Eevala) sekä toisella puolella Nuasjärveä seututiellä 899 Anttila-Vuokatti. Päällystystöiden lisäksi tehtiin myös muita maanteiden parantamiseen ja rakentamiseen liittyviä töitä. Kainuun siltaurakoissa tehtiin kattavat peruskorjaukset valtatiellä 5 Jormuassa sijaitsevalla Pohjajoen sillalla sekä valtatiellä 6 Jormasjokisuussa sijaitsevalla Lahnaslammen ylikulkusillalla.  

Määrärahoista 2 miljoonaa euroa kohdistui julkisen liikenteen hankintoihin ja 0,7 miljoonaa euroa yksityisteiden avustuksiin.