Tammikuun 2025 vesitilannekatsaus: Lämmin sää sai vedenkorkeudet ja virtaamat nousemaan (Pohjalaismaakunnat)
Alkuvuosi oli pohjalaismaakunnissa ajankohtaan nähden lauha ja erityisesti tammikuun loppupuolen lämpötilat olivat epätavallisen korkeita.
Vedenkorkeudet ja virtaamat nousuun
Jokien ja järvien pinnat olivat tammikuun alussa lähellä ajankohdalle tyypillistä tasoa, mutta lämmin sääjakso sai vedenkorkeudet ja virtaamat nousemaan etenkin pohjalaismaakuntien eteläisimmissä vesistöissä. Tammikuun lopussa järvien pinnat olivat monin paikoin useita kymmeniä senttejä korkeammalla kuin normaalisti. Esimerkiksi Lappajärvi ja Hirvijärven tekojärvi olivat noin 30 cm korkeammalla kuin keskimäärin. Säännösteltyjen järvien vedenpintoja on alettu jo vähitellen laskea, jotta kevään sulamisvesille saadaan tilaa.
Lunta on monissa paikoissa ajankohtaan nähden keskimääräistä vähemmän. Tammikuun lämmin sää aiheutti lisäksi lumen välisulamisia sekä tiivistymistä. Lumen vesiarvot vaihtelevat 40–60 mm:n välillä, mutta rannikon tuntumassa lukemat ovat tätä pienempiä.
Happitilanne parempi kuin keskivertotalvena
Suurten jokien ravinnepitoisuudet olivat tammikuussa etenkin fosforin osalta syksyä alhaisempia. Lapväärtinjoki-Isojoessa fosforipitoisuudet ilmensivät jopa hyvää tilaa. Selvästi korkeimmat ravinnepitoisuudet olivat totutusti Närpiönjoessa muiden jokien sijoittuessa näiden kahden välille. Joissa ei ole havaittu happamuushaittoja. Mikäli säät eivät selvästi kylmene, on järvien jääpeite jäämässä kohtuullisen ohueksi ja ajalliselta kestoltaan melko lyhyeksi. Kun järvien vedenpinta on vielä keskimääräistä korkeammalla, pysynee happitilanne luultavasti keskivertotalvia parempana. Pienissä ja matalissa järvissä ja toisaalta suljetuissa merenlahdissa voi ongelmia kuitenkin syntyä.
Pohjavedenpinnat korkealla
Tavallista lämpimämmän alkuvuoden ansiosta pohjavedenpinnat ovat pysyneet tasaisesti korkealla tasolla. Ohut lumi- ja routakerros on mahdollistanut pohjavesivarantojen täydentymisen sulamisjaksojen aikana. Valtakunnallisilla pohjaveden seuranta-asemilla Karijoella, Laihialla, Halsualla sekä Alavuudella pohjavedenpinnat olivat tammikuun aikana pitkän ajan keskiarvojen kohdalla ja paikoittain myös huomattavasti korkeammalla.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja verkosta:
Vesistöennusteet ja varoitukset kartalla: https (vesi.fi)://www.vesi.fi/karttapalvelu/
Lisätietoja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta:
• Johtava vesitalousasiantuntija Suvi Saarniaho-Uitto, puh. 0295 027 926 (säännöstely ja virtaamat)
• Ylitarkastaja Krister Dalhem, puh. 0295 027 671 (pohjavedet)
• Erikoistutkija Anssi Teppo, puh. 0295 027 948 (vedenlaatu)
sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Linkit
Tietoa julkaisijasta
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten
Päätoimipaikka Seinäjoki: Alvar Aallon katu 8, PL 156
Vaasa: Wolffintie 35 | Kokkola: Pitkänsillankatu 15
0295 027 500
http://www.ely-keskus.fi/etela-pohjanmaa
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on monialainen, alueellinen toimija. Haluamme edistää alueemme elinvoimaa, kestävää kasvua ja hyvää tulevaisuutta sekä hyvinvointia ja sisäistä turvallisuutta. Hoidamme elinkeinoihin, ympäristöön ja liikenteeseen liittyviä tehtäviä asiakkaidemme eli ihmisten, yritysten ja yhteisöjen hyväksi. Teemme työtämme Etelä-Pohjanmaan lisäksi Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueilla ympäristö- ja liikenneasioissa.
ELY-keskusten valtakunnallisia tiedotteita voit lukea täältä: ELY-keskukset
NTM-centralen i Södra Österbotten är en branschövergripande, regional aktör. Vi vill främja livskraft, hållbar tillväxt, en god framtid samt välstånd och intern säkerhet i regionen. Vi sköter uppgifter i anslutning till näringslivet, miljön och trafiken för våra kunders, dvs. människors, företags och sammanslutningars bästa. Vi är verksamma utöver i Södra Österbotten även i Österbotten och Mellersta Österbotten i fråga om miljö- och trafikfrågor.
NTM-centralernas riksomfattande pressmeddelanden kan du läsa här: NTM-centralerna
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten
Samrådet kring utkastet till skötsel- och användningsplan för Natura 2000-området Närpes skärgård pågår (Österbotten)12.2.2025 09:14:46 EET | Pressmeddelande
Målsättningarna i skötsel- och användningsplanen för Natura-området Närpes skärgård inkluderar att upprätthålla eller förstärka utvecklingen av naturtyper och arter, öka skärgårds- och flyttfågelbestånden och styra rekreationen till lämpliga områden. Även fisket lyfts fram: målet är att fiskerinäringen och fiskbestånden förvaltas ekonomiskt, ekologiskt och socialt hållbart. Planutkastet är framlagt till påseende och för respons fram till 30 april 2025.
Närpiön saariston Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelmaluonnoksen kuuleminen on käynnissä (Pohjanmaa)12.2.2025 09:14:46 EET | Tiedote
Närpiön saariston Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelman tavoitteita ovat luontotyyppien ja lajien kehityksen ylläpitäminen tai vahvistaminen, saaristo- ja muuttolintukantojen lisääminen ja virkistyskäytön ohjaaminen soveltuville alueille. Myös kalastus nostetaan esille: pyrkimyksenä on, että kalatalouden ja kalakantojen hoito on taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää. Suunnitelmaluonnos on nähtävillä ja kommentoitavana 30.4.2025 asti.
Ungefär 394,6 miljoner euro kanaliserades via NTM-centralen i Södra Österbotten till verksamhetsområdet år 202410.2.2025 09:00:00 EET | Pressmeddelande
Största delen av finansieringen, cirka 263,4 miljoner euro, utgjordes av landsbygds- och jordbruksfinansiering. För arbetskrafts- och företagstjänster anvisades 11,1 miljoner euro, till vägnätet och trafiken 96,2 miljoner euro och till miljö och naturresurser 15,7 miljoner euro. Finansieringen för trafik- och miljöuppgifter riktas till alla tre österbottniska landskap, medan finansieringen för arbetskraft, företagstjänster och landsbygden riktas till Södra Österbotten. NTM-centralen i Södra Österbotten har också hand om centraliserade riksomfattande uppgifter, där finansieringen riktas till hela landet.
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta kanavoitiin noin 394,6 miljoonaa euroa vuonna 202410.2.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Suurin osa rahoituksesta, noin 263,4 miljoonaa euroa, kohdistui maaseudun ja maatalouden rahoitukseen. Työvoima- ja yrityspalveluihin suunnattiin 11,1 miljoonaa euroa, liikenneverkon ja liikenteen rahoitukseen 96,2 miljoonaa ja ympäristötehtäviin 15,7 miljoonaa euroa. Liikenne- ja ympäristörahoitus kohdistuu kolmen pohjalaismaakunnan alueelle ja työvoima- ja yrityspalveluiden sekä maaseuturahoituksen osalta Etelä-Pohjanmaan alueelle. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle on keskitetty myös valtakunnallisia tehtäviä, joiden rahoitus ohjautuu koko Suomeen.
Etelä-Pohjanmaalla joulukuun lopussa 7760 työtöntä työnhakijaa24.1.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli Etelä-Pohjanmaan alueella 8,9 prosenttia, joka oli Manner-Suomen toiseksi alhaisin. Koko maassa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 12 prosenttia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme