Suomen Kulttuurirahastolta 29 miljoonaa euroa tieteelle ja taiteelle – lasten ja nuorten mielenterveyden tutkimukseen miljoona euroa

Kulttuurirahasto myönsi suuria apurahoja muun muassa lasten ja nuorten mielenterveyttä tukevaan soveltavaan tutkimukseen, johon oli haussa varattu yhteensä miljoona euroa. Suurapurahoilla pilotoidaan myös musiikkiteatterin maisteriohjelmaa, juhlitaan Ylioppilasteatterin satavuotiasta historiaa ja kehitetään tekoälyä saamen kielen elvyttämiseksi.

”Tiede ja taide ovat moniarvoisen ja kestävän yhteiskunnan perusta. Kulttuurirahastolle yli 80 vuoden aikana varojaan lahjoittaneet ovat ymmärtäneet kulttuurin merkityksen menestyvän maan tulevaisuudelle. Heidän ansiostaan voimme tukea pitkäjänteisesti tiedettä ja taidetta kaikkialla Suomessa”, sanoo Suomen Kulttuurirahaston toimitusjohtaja Susanna Pettersson.

Lokakuun haussa jätettyjen apurahahakemusten määrä on jo useamman vuoden ajan ollut kasvussa. Nyt Kulttuurirahasto sai ennätykselliset 10 706 hakemusta. Apurahoina jaettava summa on niin ikään kasvanut ja oli viime vuonna kaikissa hauissa yhteensä 55 miljoonaa euroa. Silti kilpailu apurahoista on entisestään tiukentunut. Lokakuun hakukierroksen tieteen hakemuksista 9,2 % sai rahoitusta, taiteen hakemuksista 6,7 %. Taiteen osuus nyt myönnetyistä euroista nousi 47 prosenttiin (43 % vuonna 2024).

”Etenkin taiteilijat ja taidealan toimijat ovat tällä hetkellä ahtaalla. Kulttuurirahaston apurahat eivät kuitenkaan yksin ratkaise tilannetta. Meidän tulee etsiä myös uudenlaisia yhteistyömalleja säätiöiden, yrityselämän, kuntien ja valtion kanssa rahoituspohjan laajentamiseksi”, Pettersson sanoo.

Kulttuurirahasto painottaa mahdollisuutta pitkäjänteiseen tieteelliseen ja taiteelliseen työhön. Monivuotisia apurahoja myönnettiinkin 157, joista nelivuotisia oli seitsemän. Vuoden mittaisia apurahoja oli vajaa puolet kaikista myönnöistä. 

Lokakuun haun apurahahakemukset vertaisarvioidaan lähes kuudessakymmenessä arviointiryhmässä, jotka koostuvat eri tieteen- ja taiteenalojen asiantuntijoista.

Merkittävää rahoitusta musiikkiteatterille sekä kulttuurialan toimijoille ja tapahtumille

Taideyliopisto sai 300 000 euron rahoituksen perustaakseen musiikkiteatterin maisterikoulutuksen pilottina syksystä 2026 alkaen. Koulutusohjelma on Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun ja Sibelius-Akatemian yhteinen. Ohjelmassa opiskellaan muun muassa näyttelijäntaidetta, tanssia, musikaalilaulua, äänenkäyttöä ja ensemble-laulua monitaiteisessa ympäristössä. Ohjelma syventää musiikkiteatterin osaamista Suomessa ja auttaa kehittämään alaa, joka on yleisömääriltään voimakkaassa kasvussa.

”Laadukkaan musiikkiteatterikoulutuksen tarve on tunnistettu Suomessa jo pitkään, ja maastamme on puuttunut alan ylempi korkeakoulututkinto. Koulutusohjelma on ainoa laatuaan myös Pohjoismaissa ja siksi merkittävä avaus”, sanoo Susanna Pettersson.

Ylioppilasteatteri sai 100 000 euroa satavuotista historiaansa juhlistavaan hankkeeseen. Rahoituksella teatteri tuottaa 100-vuotisjuhlavuoden ohjelman sekä arkistointi- ja historiaprojektin. Se mahdollistaa myös rahoituspohjan vahvistamisen teatterin jatkuvuuden turvaamiseksi. Nykysirkusryhmä Circo Aereo sai toimintaansa 90 000 euron ja Vapaa taidekoulu 100 000 euron rahoituksen. Suomen Taiteilijaseura etsii 90 000 euron tuella uusia rahoitusmalleja taiteelle.

Myös monet kulttuuritapahtumat saivat tukea. Kamarimusiikkia kaupungeissa ry esimerkiksi järjestää Kulttuurirahaston tuella Helsinki Seriös -kamarimusiikkisarjan konsertteja ja Lead! sr Fiskars Summer Festivalin ohjelmaa.

Uhanalainen kulttuuripääoma ja taiteen saavutettavuus saivat tukea

Kulttuurirahaston tuki Suomen vähemmistökielille ja -kulttuureille jatkui.

Professori Mikko Kurimo työryhmineen sai 200 000 euroa tutkimushankkeeseen, jossa on mukana puhe- ja kielimallien, saamen kielen opetuksen ja alkuperäiskansojen koulutuskysymysten asiantuntijoita Aalto-yliopistosta ja Lapin yliopistosta. Tavoitteena on tekoälyä hyödyntäen kehittää uusia resursseja ja oppimateriaaleja, jotka elvyttävät ja vahvistavat saamen kielten käyttöä eri ympäristöissä. Tutkijat tekevät tiivistä yhteistyötä saamelaisyhteisöjen kanssa.

Kolttakulttuurisäätiö selvittää Kulttuurirahaston tuella koltansaamen kielen tilannetta suomalaisessa yhteiskunnassa ja Suõnn ry toteuttaa Saamelaiset Helsingissä -näyttelyn yhdessä Helsingin kaupunginmuseon kanssa. Saamelaistaiteen tukiyhdistys sai rahoitusta Skábmagovat-festivaalin järjestämiseen Inarissa. Festivaali esittelee alkuperäiskansojen elokuvataidetta.

Suomen romanikielen puhujat ovat vähentyneet merkittävästi, ja kieli on uhanalainen. Rahoitusta saivat muun muassa Kimmo Granqvist työryhmineen Suomen romanikielen uusia verkko-oppimateriaaleja ja Henry Lindgren romanikielistä lyhytelokuvaa varten. Romanikulttuurin museon tukiyhdistys toteuttaa tuella Kadonneitten kantaatti -monimuototeoksen.

Taidetta kaikille -apurahojen tavoitteena on lisätä tukea tai hoitoa tarvitsevien ihmisten mahdollisuuksia kokea korkealaatuista taidetta. Tukea myönnettiin 400 000 euroa 10 hankkeelle.   

Tutkimusta lasten ja nuorten mielenterveydestä

Yleisten tieteen ja taiteen apurahojen lisäksi Kulttuurirahasto suuntaa tukea tiettyihin teemoihin. Näihin kuului lokakuun haussa lasten ja nuorten mielenterveyttä tukeva soveltava tutkimus, johon myönnettiin yhteensä miljoona euroa.

”Viimeisen kymmenen vuoden aikana lasten ja nuorten pahoinvointi on lisääntynyt. Koulupoissaoloja mielenterveyssyistä on yhä enemmän, katuväkivalta on tullut näkyvämmäksi, itsemurhien ja huumekuolemien määrä kasvaa. Perustutkimusta aiheesta on paljon, mutta hyvälaatuista soveltavaa tutkimusta vähän”, sanoo Kulttuurirahaston varatoimitusjohtaja Juhana Lassila.

Rahoitusta myönnettiin kuudelle hankkeelle.

Apulaisprofessori Max Karukivi työryhmineen (Turun yliopisto) tutkii 162 500 euron apurahalla vaativaa hoitoa tarvitsevia nuorisopsykiatrisia potilaita. Tavoite on rekisteritutkimuksen avulla tuottaa uutta tietoa vakavia mielenterveyden häiriöitä sairastavista nuorista ja selvittää ryhmäskeematerapian tehoa nuorten tunne-elämän epävakauden hoidossa.

Yksinäisyys on yksi yleisimmistä sairauksien riskitekijöistä. Professori Jari Lahti työryhmineen (Helsingin yliopisto) kehittää yhdessä suomalaisten opiskelijoiden kanssa 225 000 euron tuella Suomeen mukautettua psykososiaalista toimintamallia yksinäisyyden ehkäisyyn. Tavoitteena on juurruttaa malli suomalaiseen opiskelujärjestelmään.

Terveystieteen tohtori Kaisa Mishina ja Voimaperheet -työryhmä (Turun yliopisto) saivat 220 000 euroa kulttuurisensitiivistä, digitaalista ja universaalia vanhempainohjausohjelmaa käsittelevään tutkimukseen. Monitieteisen työryhmän tavoitteena on maahanmuuttajataustaisten vanhempien vanhemmuuden vahvistaminen.

Merkittävät apurahat lasten ja nuorten mielenterveyden tutkimukseen saivat myös professori Riittakerttu Kaltialan (Tampereen yliopisto), dosentti Aino Saarisen (Helsingin yliopisto) sekä lääketieteen tohtori Juulia Paavosen (THL) hankkeet.

Tietoa ja journalismia

Tietokirjoihin sekä tieteen ja taiteen yleistajuistamiseen myönnettiin yli puoli miljoonaa euroa. Tietokirjoja syntyy Kulttuurirahaston tuella muun muassa vaarallisimman väkivaltarikollisuuden ilmenemismuodoista (Taina Kuuskorpi), amerikansuomalaisista työväenlauluista (Karri Miettinen), porojen hyvinvoinnista, matkailukäytöstä ja eettisestä kouluttamisesta (Anne Ollila), taidevaikuttaja Maire Gullichsenin elämästä (Hanna-Reetta Schreck) sekä tieteiskirjallisuuden historiasta Suomessa (Vesa Sisättö).

Wellamo Paasikiven rahastosta myönnettävän Suomalaisen valtiollisen vaikuttajan elämä -apurahan sai Making Movies Oy vuoden 1973 poikkeuslakia käsittelevään dokumenttielokuvaan.

Myös tiede- ja taidejournalismia tuettiin: Long Play -julkaisu sai 100 000 euroa kulttuuritoimituksensa vakiinnuttamiseen ja Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry 100 000 euroa Kulttilehdet digiaikaan -hankkeeseen.

Kulttuurirahaston Eminentia-apurahat on tarkoitettu tieteellisen tai taiteellisen elämäntyön jakamiseen kirjallisessa muodossa. Apurahan saivat lasten- ja nuortenkirjailija Tuula Kallioniemi, taiteen tohtori, dramaturgi Marja-Riitta Koivumäki-Odd, kulttuuritoimittaja Kirsikka Moring sekä Helsingin yliopiston rehtorina ja kanslerina toiminut professori Kari Raivio.

Pitkäjänteistä tieteellistä ja taiteellista työtä

Monivuotiset apurahat mahdollistavat keskittymisen tieteelliseen tai taiteelliseen työhön 2–4 vuodeksi. Näitä saivat muun muassa kirjailijat Hanna-Riikka Kuisma, Erkka Mykkänen ja Johanna Venho sekä kuvataiteen alalta Henna Aho, Zagros Manuchar, Kasper Muttonen, Bogna Wisniewska ja Outi Pieski. Myös koreografi, esitystaiteilija Masi Tiitta, lasitaiteilija Alma Jantunen, koreografi Jarkko Mandelin, näytelmäkirjailija Pipsa Lonka, käsikirjoittaja Anna Brotkin sekä elokuvantekijä, koreografi Ima Iduozee saivat monivuotiset apurahat. Musiikin alalla monivuotisia saivat esimerkiksi kirjailija, muusikko Niillas Holmberg, oopperalaulaja Minna-Leena Lahti, alttoviulisti Hanna Hohti, harmonikansoittaja ja kapellimestari Janne Valkeajoki sekä säveltäjät Kerkko Koskinen ja Alex Freeman.

Väitöstutkimusta monivuotisen apurahan turvin tekevät muun muassa valtiot. maisteri Charlotta Palmroos, jonka työ käsittelee tekoälyavusteisia asejärjestelmiä ja kansainvälistä humanitaarista lakia, M. Sc. Myungjin Moon, joka tutkii maskuliinisuutta ja suomalaisia aseistakieltäytyjiä hoivatyössä sekä fil. maisteri Juuso Huovila, joka perehtyy unihäiriöiden diagnostiikkaan. Maat. ja metsät. maisteri Ilona Hohteri tutkii väitöskirjassaan kansalaisten, metsänomistajien ja metsävaikuttajien näkemyksiä metsiin kohdistuvista tavoitteista Suomessa.

Väitöksen jälkeiseen tutkimukseen monivuotisen apurahan saivat mm. fil. tohtori Riikka Niemelä, joka tutkii taiteilijanaisia Suomen kokeellisen taiteen historiassa sekä Ph. D. Andrew Agbaje, jonka aiheena on höyrystys- ja sähkösavukkeiden käytön vaikutus nuorten sydän-, aivo-, munuais- ja maksavaurioiden riskiin.

Lista kaikista myönnetyistä apurahoista on tässä tiedotteessa pdf-liitteenä. Jos liite ei avaudu, otathan yhteyttä reeta.holma@skr.fi.