Veronmaksajien kuntaverovertailu: Keskituloisten puolisoiden verorasitus vaihtelee kunnittain tuhansia euroja
Maakuntakeskusten vertailussa keskituloiset puolisot maksavat vuonna 2025 eniten veroja Mikkelissä. Eroa on lähes 3 700 euroa keveimmin verottavaan Helsinkiin verrattuna. Helsingin lisäksi kevyesti verottavia maakuntakeskuksia ovat Turku ja Tampere. Kokkola ja Kouvola ovat puolestaan verottajina ankarimmat keskukset Mikkelin jälkeen.
Maakuntakeskusten verovertailussa huomioidaan tuloverojen lisäksi myös kiinteistöverot.
– Kasvukolmio erottuu muista. Pienempien maakuntakeskusten ero on Helsingin ohella myös Turkuun ja Tampereeseen monin paikoin toista tuhatta euroa, selvityksen laatinut ekonomisti Janne Kalluinen toteaa.
Muun muassa nämä tiedot selviävät Veronmaksajain Keskusliiton vuoden 2025 kuntave-rovertailusta.
Vuonna 2025 Manner-Suomen kirein verotus on Halsualla ja kevein Kauniaisissa, kun tarkastellaan keskituloisten palkansaajapuolisoiden maksamia tuloveroja. Halsualla he maksavat tuloistaan veroja ja veronluonteisia maksuja noin 31 300 euroa*. Ero Kauniaisiin on reilut 5 800 euroa.
Vuodelle 2025 tuloveroprosenttiaan nosti 68 kuntaa Suomessa, alentajia oli neljä. Maan korkein kunnallisveroprosentti on kuluvana vuonna Pomarkussa: 10,9 prosenttia. Kirkollisvero huomioiden puolisoiden verotus Pomarkussa on kuitenkin hieman kevyempää kuin Hal-sualla. Manner-Suomen keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi 0,07 prosenttiyksikköä.
– Odotettiin, että kuntaveroprosentit olisivat nousseet vuodelle 2025 vielä enemmänkin, mutta vaalivuoden alla kiristykset jäivät odotuksia maltillisemmiksi, Kalluinen kertoo.
Kiristykset eivät rajoittuneet pieniin kuntiin: tuloveroprosentti nousi muun muassa Seinäjoella (+0,8 prosenttiyksikköä), Porissa (+0,3 prosenttiyksikköä) ja Kokkolassa (+0,3 prosenttiyksikköä). Myös Suomen kevein kuntaverottaja Kauniainen nosti prosenttiaan 4,7:ään (+0,3 prosenttiyksikköä). Keventäjiin lukeutui Kittilä (-0,3 prosenttiyksikköä ), jolle alkaa kertyä tuottoa uudesta kaivosverosta 2025 alkaen.
Kuntien verot 2025- selvitys esimerkkilaskelmineen, maakuntien verovertailut sekä lista lievimmin ja ankarimmin verottavista kunnista ovat luettavissa osoitteessa veronmaksajat.fi
* Luku sisältää kunnallis- ja kirkollisveron sekä valtion tuloveron, yleisradioveron ja palkansaajan sosiaalivakuutusmaksut. Luku ei sisällä kiinteistöveroja (toisin kuin selvityksen maakuntakeskusvertailu).
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Janne KalluinenekonomistiVeronmaksajat
Puh:0443210990janne.kalluinen@veronmaksajat.fiTietoja julkaisijasta
Veronmaksajain Keskusliitto on kansalaisten ja yhteisöjen riippumaton järjestö, jolla on noin 220 000 jäsentä. Järjestön tavoitteena on kohtuullinen ja oikeudenmukainen verotus, ja se neuvoo suomalaisia kaikissa verotukseen liittyvissä asioissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Veronmaksajain Keskusliitto
Veronmaksajat laski: Keskituloisen palkansaajan ostovoima nousee tänä vuonna 1,9 prosenttia, vaikutus lompakossa 655 euroa9.1.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Palkansaajan nettoansioiden ostovoima kasvaa edelleen vuonna 2025. Palkkaverotuksen kiristyminen syö kuitenkin reaalipalkkojen nousun tuomaa ostovoiman kasvua. Keskituloisen 4 074 euroa kuukaudessa ansaitsevan palkansaajan nettopalkan ostovoima kasvaa 1,9 prosenttia vuonna 2025. Euroissa tämä merkitsee ostovoiman kohentumista 655 eurolla vuodessa. Ostovoiman kasvu on hieman hitaampaa kuin vuonna 2024, mutta kuitenkin voimakkaampaa kuin kertaakaan 2010-luvulla. Tämä ilmenee Veronmaksajain Keskusliiton tuoreista laskelmista, joissa on huomioitu palkankorotusten, verojen ja kuluttajahintainflaation (ml. kulutusverojen korotukset) vaikutukset keskituloisen palkansaajan nettoansioiden ostovoimaan. Inflaatiopiikin synnyttämää ostovoimakuoppaa ei vielä kokonaan kurota umpeen. Keskituloisen palkansaajan nettopalkan ostovoima oli korkean inflaation jäljiltä vuonna 2023 yli kuusi prosenttia matalampi kuin vuonna 2020. Palkan ostovoima oli edellisen kerran ollut matalampi 15 vuotta aiemmin vuonna
Veronmaksajat: Eläkevakuutusten veronkiristys on epäreilu – jos vähennys poistetaan kesken kaiken, olisi säästötkin voitava nostaa etuajassa8.1.2025 09:00:51 EET | Tiedote
Veronmaksajain Keskusliitto vastustaa hallituksen lakiluonnoksesta antamassaan lausunnossa eläkevakuutusmaksujen verovähennyksen poistamista. Vapaaehtoisessa eläkesäästämisessä varat sidotaan tiukoin ehdoin jopa vuosikymmeniksi. Eläkesäästäminen edellyttää kansalaiselta erityistä pitkäjänteisyyttä ja sitoutuneisuutta. Tällöin hänen on myös voitava luottaa säästämisen keskeisten pelisääntöjen pysyvyyteen koko säästämisaikana. Yhteiskunnalla on siksi aivan erityinen velvoite huolehtia omalta osaltaan säästämiseen liittyvistä ehdoista ja edellytyksistä. Verokohtelun kestävyys ja johdonmukaisuus on yksi tärkeä osa kansalaisen eläkesäästämiseen liittyviä perusteltuja odotuksia, joiden suojaamisesta on huolehdittava kaikessa lainsäädännössä. - Esitetty eläkesäästöjen verokohtelun olennainen muuttaminen kesken kaiken ei ole reilu, saati hyväksyttävä, toteaa liiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen. Mikäli eläkesäästöjen verovähennyskelpoisuus kaikesta huolimatta poistetaan, olisi vain kohtuullis
Veronmaksajien palkkaverovertailu: Kireä progressio on Suomessa keskituloisenkin kiusa – palkankorotuksesta noin puolet veroihin18.12.2024 01:00:00 EET | Tiedote
Suomen palkkaverotus on kansainvälisesti vertailtuna varsin progressiivista, kun verotus iskee ankarasti palkansaajan lisäansioihin, kertoo Veronmaksajain Keskusliiton Kansainvälinen palkkaverovertailu 2024. Keskipalkkaisen työntekijän marginaaliveroprosentti, eli verojen nousun osuus tulonlisäyksestä, on Suomessa koko vertailujoukon kolmanneksi korkein ja selvästi korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa. Keskituloisella palkansaajalla sadan euron palkankorotuksesta peräti 48,8 euroa menee veroihin. – Jyrkkä progressio ja korkeat marginaaliverot ovat sitkeä erityispiirre palkkaverotuksessamme, Veronmaksajien pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola toteaa. Palkan verotus on Suomessa vertailumaihin nähden sitä kireämpää, mitä suuremmat ovat tulot. Suomalaista keskipalkkaa eli 50 000 euroa vuodessa ansaitsevan veroprosentti on meillä reilut kolme prosenttiyksikköä korkeampi kuin eurooppalaisissa vertailumaissa keskimäärin. Suomi on tällä palkkatasolla kaikkien vertailumaiden kuudenneksi kirein v
Veronmaksajien Lehtinen: Budjettiriihen veroratkaisut kiristävät progressiota – kotitalousvähennyksen raju leikkaus erityisen ongelmallista3.9.2024 19:55:54 EEST | Tiedote
Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää budjettiriihen veroratkaisuja monilta osin ongelmallisina. -Ansiotulojen verotuksen progression jyrkentäminen entisestään, kotitalousvähennyksen raju leikkaus sekä eläkkeensaajien tuplaraippavero vievät kaikki verotusta väärään suuntaan. Budjettiriihen veroratkaisut ja palkansaajamaksujen muutokset jyrkentävät palkkaverotuksen progressiota vuonna 2025. Pienipalkkaisen 2000 euroa ansaitsevan verotus kevenee ensi vuonna 0,3 prosenttiyksikköä. Keskituloisen 4000 euroa kuukaudessa tienaavan palkansaajan verotus puolestaan kiristyy hieman, 0,1 prosenttiyksikköä. Hyväpalkkaisten verotus kiristyy sen sijaan selvästi. Suurimmillaan kiristys on 9000 euron kuukausituloilla 0,8 prosenttiyksikköä. Progression jyrkentyminen aiheutuu veronkevennysten suuntaamisesesta pienituloisille sekä toisaalta valtion tuloveroasteikon normaalien indeksitarkistusten perumisesta kahdessa ylimmässä tuloluokassa. -Ansiotulojen verotuksen progressio on
Veronmaksajien Lehtinen: Ministeriön verolinja odotetun ankea – kotitalousvähennyksen raju leikkaus erityisen ongelmallista8.8.2024 15:11:35 EEST | Tiedote
Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen verolinjaa odotetun ankeana. Hallituksen keväällä kehysriihessä linjaamat lukuisat veronkiristykset etenevät ministeriön valmistelussa. Erityisen kummallisena Lehtinen pitää ministeriön kesällä luonnostelemaa mallia kotitalousvähennyksen rajuksi leikkaamiseksi. Suurin alennus on esitetty tavanomaisista kotitalous-, hoiva- ja hoitopalveluista saataviin vähennyksiin. Esimerkiksi 1000 euron hoivatyöstä saatu vähennys alenisi 500 eurosta vain 200 euroon ensi vuonna. - Hoito- ja hoivatyöstä saatavasta kotitalousvähennyksestä aiotaan leikata jopa yli puolet ensi vuonna. Tämä on täysin kohtuutonta ja myös vastuutonta tilanteessa, jossa julkisten sote-palvelujen tuotanto ja rahoitus ovat kasvavan paineen alla. - Kotitalousvähennyksen avulla hankitut palvelut ovat mahdollistaneet muun muassa monien ikääntyvien kansalaisten pärjäämisen pidempään kotona. Tätä ei saa vaarantaa esitetyn kalta
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme