Monialaistamisella kaivattuja lisätuloja maatiloille – kasvunäkymiä kaivataan

- Olemassa olevat monialaistaneet maatilat ovat tyytyväisiä siihen tuloon, mikä heille nyt tulee liitännäiselinkeinosta ja tavoitteena ei ole kasvattaa sitä liian suureksi ja aikaa vieväksi liiketoiminnaksi, kiteyttää yrityspalvelujen kehityspäällikkö Pekka Häkkinen ProAgria Etelä-Savosta, ja jatkaa, - Monialaistaneet maatilat ovat merkittävän iso joukko, joka on otettava huomioon maatalouden rakennemuutoksessa. Jos halutaan, että maaseudulla on toimeliaisuutta, tarvitaan maatalouden oheen muuta yritystoimintaa tai tilan ulkopuolista työtä. Osalla ei ole mahdollisuuksia laajentaa maatilaansa ja viljelyn saaminen kannattavaksi voi olla haastavaa. Nämä monialaistavat maatilat tarvitsevat myös tukea kehittyäkseen.

Kyselyn tuottamia tuloksia analysoidaan myös yhdessä Maa- ja metsätieteellisen tiedekunnan projektityö AGRI-021 kurssin opiskelijaryhmän kanssa. Yhteistyössä hahmotetaan monialaisten tilojen tulevaisuuden mahdollisuuksia.

Monialaistamisessa merkittäviä maakunnallisia eroja

Monialaistaneet maatilat ovat pääosin pienempiä maatiloja, mutta joukkoon mahtuu myös isoja tiloja, jotka ovat yhtiöittäneet eri toimintojansa. Monialaistaneiden tilojen yritystoiminnan liikevaihto on keskimäärin 50 000 euroa vuodessa, mutta haitari on tässäkin laaja aina yli 200 000 euron liikevaihtoon asti.

Kasvintuotantotilat hakevat erityisesti lisätuloja monialaistamisesta. Suurimpia monialaistamisen liiketoimintasuuntia ovat koneurakointi, polttopuiden teko, matkailu, suoramyynti ja muut palvelut esimerkiksi kiinteistöjen hoito. – Monialaistaneiden maatilojen maataloustoimialajakauma on laaja. Valintoja määrittelee myös tilan koko ja tulevaisuuden näkymät. Jos tilalla ei ole kasvumahdollisuuksia, hakee se luontevasti monialaistamista. Jatkajien saaminen alalle kuin alalle on haastavaa, painottaa Häkkinen.

Monialaistamisen tarve ja mahdollisuudet näkyvät maakunnallisissa tuloksissa. Etelä-Savossa, Itä-Suomessa ja Länsi-Suomessa on muita maakuntia enemmän monialaistaneita tiloja, joilla pääosa tuloista tulee yritystoiminnasta ja maataloustuotanto on jäänyt sivuelinkeinoksi. Etelä-Suomessa, Pohjois-Suomessa ja Keski-Suomessa on muita enemmän monialaistaneita maatiloja, joilla päätulo tulee edelleen maataloudesta ja rinnalla on muuta yritystoimintaa. – Maakunnalliset erot kertovat myös sitä, missä investoidaan ja mihin. On alueita, joissa maataloustuotanto on vahvaa ja on alueita, joissa liitännäiselinkeinot ovat kasvaneet merkittäviksi alueen vahvuuksien ja painotusten mukaan, tiivistää Häkkinen.

Yrittäjät haaveilevat päätoimisesta yrittäjyydestä ja yritystoiminnan kasvusta

Kyselyyn vastanneet näkivät kehitystarpeina omassa yritystoiminnassaan mm. laajennukset, investoinnit, vastuullisuuden, sukupolvenvaihdokseen valmistautumisen, rahoituksen saannin sekä kustannusten hallinnan.

Huolina nousivat esille ammattitaitoisen työvoiman saatavuus, ajankäytön ongelmat, oma terveys, maatalouden kannattavuus, tuottajahinnat, byrokratia, tekniikan muutokset ja niiden haltuunotto sekä yritystoiminnan kannattavuus ja markkinointi.

Unelmissa nähtiin myös paljon positiivisia asioita. Näitä olivat vastaajilla yritystoiminnan monipuolistuminen, kasvu ja kestävä kehitys, päätoiminen yrittäjyys, maatilan ja yritystoiminnan kasvu ja jatkuvuus tuleville sukupolville, tehokas ja tuottava toiminta sekä hallittu laajentaminen ja kannattava toiminta.

Yrityspalveluja tarvitaan monialaistavien yrittäjien tueksi

ProAgrian ja Maa- ja kotitalousnaisten tuottamat yrityspalvelut ovat vakiinnuttaneet asemansa monialaistavien maatilojen ja maaseutuyritysten tukena. Erityisesti heidän tuottamat talous- ja tilitoimistopalvelut ovat olleet kysyttyjä.

Viime ohjelmakaudella 2016–2023 ProAgrian ja Maa- ja kotitalousnaisten yritysasiantuntijat ohjasivat valtakunnallisesti yhteensä 11 700 uutta yritystä ja vastasivat näin maatalouden rakennemuutoksen haasteisiin. Lisäksi yritysasiantuntijat hakivat 1 000 yrittäjälle erilaisia yritystoimintaan liittyviä investointi- ja kehittämistukia, valmistelivat noin 100 yritysryhmähankeaihiota ja uusia yritysryhmähankkeita syntyi yli 50 eri puolille Suomea. Maaseudulla toimiville yrittäjille järjestettiin lähes 600 tilaisuutta yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Yhteistyökumppaneita ovat olleet esimerkiksi oppilaitokset, elinkeinoyhtiöt, kunnan elinkeinotoimijat, Metsäkeskus, toimintaryhmät ja ELY-keskus. Toimijoiden kanssa on tehty yhteistyötä myös asiakaskohtaisessa neuvonnassa. ProAgrian ja Maa- ja kotitalousnaisten palvelutoiminta kattaa koko Suomen ja tapahtuu lähellä asiakkaita.

Lisätietoja

Pekka Häkkinen, yrityspalvelujen valtakunnallinen kehityspäällikkö, ProAgria Etelä-Savo, puhelin 040 038 1432, pekka.hakkinen@proagria.fi

Suvi Anttila, yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja ProAgria Keskusten Liitto, puhelin 040 560 8551, suvi.anttila@proagria.fi

Harri Mäkivuokko, toimitusjohtaja ProAgria Keskusten Liitto, puhelin 040 5081393, harri.makivuokko@proagria.fi

ProAgrian ja Maa- ja kotitalousnaisten yritysasiantuntijat https://www.proagria.fi/asiantuntijat?expertise=yrityspalvelut&center=&searchTerm=