KOVA: Kohtuuhintaiset vuokra- ja asumisoikeusasunnot tarjoavat pitkäaikaisen kodin
Selvityksen mukaan kohtuuhintaisissa vuokra- ja asumisoikeusasunnoissa asutaan pitkään. Asumisaika on pisin asumisoikeusasunnossa asuvien vastaajien joukossa, joista 24 prosenttia on asunut nykyisessä asunnossaan yli 10 vuotta. Vastaava luku on kohtuuhintaisissa vuokra-asunnoissa asuvilla 16 prosenttia. Jälkimmäinenkin luku on yli kolminkertainen markkinaehtoista vuokra-asuntokantaa edustavaan vertailuaineistoon nähden.
![](/data/images/public/69818543/70904366/cb4a9b20-36d6-4cea-8620-7ee93f464a1a-w_720.png)
Tulokset pohjautuvat Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry:n jäsenyhteisöjen vuokra- ja asumisoikeusasukkaille loppuvuonna 2024 järjestettyyn laajaan kyselytutkimukseen. Tämä selvitys järjestettiin yhteistyössä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (Ara) kanssa, ja sen toteutti KTI Kiinteistötieto Oy. Selvityksen tulosten vertailuun käytettiin KTI Kiinteistötieto Oy:n markkinaehtoista vuokra-asuntokantaa edustavaa aineistoa.
Vuokraansa pitää kohtuullisena 48 prosenttia vastaajista, mikä on 14 prosenttiyksikköä alhaisempi lukema kuin vuoden 2021 selvityksessä. Pääkaupunkiseudulla vuokraansa pitää kohtuullisena 51 prosenttia. Asumisoikeusasunnon käyttövastiketta kohtuullisena pitää 34 prosenttia vastaajista. 65 prosenttia sekä vuokra- että asumisoikeusasukkaista kertoo heille jäävän asumiskustannusten maksun jälkeen riittävästi rahaa elämiseen. Toisaalta vuokran- tai käyttövastikkeenmaksukyvyn heikentymisestä viimeisen vuoden aikana raportoi noin viidesosa vastaajista.
- Kohtuullisena vuokraansa pitävien vastaajien osuuden lasku samoin kuin maksukyvyn heikentyminen selittynee viime vuosina vallinneella hintatason nousulla. Alueiden ja asuinmuotojen välisiin eroihin ovat todennäköisesti vaikuttaneet asukkaiden kustannusodotukset. Kun tarkastellaan asukkaiden arvioita heidän tulevasta asumisajastaan nykyisessä asunnossaan, saadaan lähes identtinen tulos kuin tähänastista asumisaikaa kysyttäessä: pisimpään tulevat asumaan asumisoikeusasukkaat, seuraavaksi pisimpään kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen asukkaat ja lyhimmän aikaa markkinaehtoisissa vuokra-asunnoissa asuvat. Kohtuuhintaiset vuokra- ja asumisoikeusasunnot mahdollistavat siis pysyvän ja pitkäaikaisen kodin kotitalouksille, KOVAn ekonomisti Eetu Kauria kertoo.
Kohtuuhintaisissa vuokra- ja asumisoikeusasunnoissa asuu suhteellisen paljon lapsikotitalouksia
Kohtuuhintaisissa vuokra-asunnoissa asuvien yleisin kotitaloustyyppi on yhden hengen talous, jossa raportoi asuvansa 52 prosenttia vastaajista. Kahden hengen talouksia on 21 prosenttia, yhden aikuisen ja yhden tai useamman lapsen kotitalouksia 13 prosenttia sekä kahden aikuisen ja yhden tai useamman lapsen kotitalouksia 11 prosenttia. Suuremmat kotitaloudet ovat vielä tyypillisempiä asumisoikeusasujilla, joista 44 prosenttia on yhden hengen talouksia, 31 prosenttia kahden hengen talouksia, 5 prosenttia yhden aikuisen lapsikotitalouksia sekä 16 prosenttia kahden aikuisen lapsikotitalouksia.
Suurin ikäryhmä vuokra-asunnossa asuvien vastaajien joukossa on 31–40-vuotiaat (21 prosenttia vastaajista), kun taas asumisoikeusasunnoissa asuvien osalta 61–70-vuotiaat muodostavat suurimman vastaajaryhmän (25 prosenttia). Vuokra-asunnossa asuvista vastaajista 37 prosenttia on kokoaikatyössä, 27 prosenttia eläkeläisiä, 12 prosenttia työttömiä, 9 prosenttia opiskelijoita ja 8 prosenttia osa-aikatyössä. Asumisoikeusasuntovastaajista 45 prosenttia on kokoaikatyössä, 38 prosenttia eläkeläisiä, 6 prosenttia osa-aikatyössä, 4 prosenttia työttömiä ja 2 prosenttia opiskelijoita.
- Eläkeläisten osuus on suhteellisen suuri sekä vuokra- että asumisoikeusasujien joukossa, mikä kertoo kohtuuhintaisten asuntojen merkityksestä ikääntyvälle väestölle. Kohtuuhintaisissa vuokra-asunnoissa asuvat ovat keskimäärin nuorempia ja asuvat pienemmissä kotitalouksissa kuin asumisoikeusasuntojen asukkaat. Toisaalta markkinaehtoisten vuokra-asuntojen vertailuaineiston mukaan niissä asuvat kotitaloudet ovat huomattavasti vielä kohtuuhintaisissa vuokra-asunnoissa asuvia kotitalouksia nuorempia sekä harvemmin lapsikotitalouksia, Kauria päättää.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Eetu KauriaekonomistiKohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry
Puh:040 724 8096eetu.kauria@kovary.fiTietoja julkaisijasta
Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry on yleishyödyllisten ja omakustannusperusteella toimivien vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöjen toimialajärjestö, joka toimii jäsentensä edunvalvonta-, palvelu- ja yhteistyöjärjestönä. KOVAn jäsenet omistavat normaaleja vuokra-asuntoja, erityisryhmien vuokra-asuntoja tai asumisoikeusasuntoja.
KOVAlla on 131 jäsenyhteisöä. Niiden pysyvässä omistuksessa on yhteensä noin 330 000 vuokra- ja asumisoikeusasuntoa, joissa asuu yli 500 000 henkilöä. KOVAn jäsenet toimivat noin 150 kunnassa. KOVAn jäsenet omistavat noin 85 prosenttia rajoituksenalaisista normaaleista ARA-vuokra-asunnoista, noin 70 prosenttia kaikista rajoituksenalaista ARA-vuokra-asunnoista Suomessa ja noin 85 prosenttia asumisoikeusasunnoista Suomessa. KOVAn jäsenet aloittavat vuonna 2024 yhteensä noin 6 200 kohtuuhintaisen vuokra- ja asumisoikeusasunnon rakennuttamisen.
KOVA edustaa pitkäjänteisiä, pysyviä ja turvallisia vuokra- ja asumisoikeusasuntojen omistajia ja vuokranantajia. KOVA kehittää vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöjen toimintaedellytyksiä tekemällä vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöille Suomen parasta edunvalvontaa. KOVAn jäsenistö toimii siten, että pienituloisillakin ihmisillä on varaa laadukkaaseen ja kohtuuhintaiseen asumiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta KOVA ry
KOVA: Vuokratalo- ja asumisoikeusyhtiöiden kiinteistökannan korjaukset ovat olleet riittäviä viime vuosina, osoittaa tuore selvitys28.1.2025 07:20:00 EET | Tiedote
Vuokratalo- ja asumisoikeusyhtiöt ovat korjanneet asuntokantaansa riittävästi ja korjaustarpeen mukaisesti. Huomioitavaa kuitenkin on, että valtaosassa yhteisöistä on toteutettu lisäksi kohteiden myynti- tai purkutoimenpiteitä, ja nämä ovat olleet korjausten ohella tärkeä keino hallita asuntokannan korjausvelkaa ja -tarvetta.
Kommentti: Ara-vuokrat kasvoivat vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä 4,7 prosenttia – joko voimakkain kasvu on ohitettu?16.1.2025 11:18:56 EET | Tiedote
Tilastokeskuksen tuoreen tilaston mukaan ara-vuokra-asuntojen vuokrat kasvoivat vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä koko maassa keskimäärin 4,7 prosenttia vuotta aiempaan verrattuna. Edeltävään vuosineljännekseen nähden ara-vuokrat nousivat 0,6 prosenttia, mikä on kolme kymmenystä vähemmän kuin kasvu vuoden toisen ja kolmannen vuosineljänneksen välillä. Keskimääräinen ara-vuokra oli vuoden viimeisellä neljänneksellä 13,17 euroa asuinneliöltä.
KOVA: Työryhmältä mielenkiintoisia ehdotuksia valtion tukeman asuntotuotannon kehittämiseksi15.1.2025 13:55:50 EET | Tiedote
Valtiosihteeri Mika Nykäsen johtama työryhmä julkaisi tänään toimenpidesuosituksensa valtion tukeman asuntotuotannon kehittämiseksi. Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry:n mielestä työryhmä on saanut aikaan mielenkiintoisia ehdotuksia. Osa työryhmän suosituksista ovat KOVAn mielestä myönteisiä, mutta osa on valitettavasti toimialan kannalta kielteisiä.
KOVA: Kohtuuhintaisissa vuokra- ja asumisoikeusasunnoissa asuvien asumistyytyväisyys on noussut14.1.2025 09:30:00 EET | Tiedote
Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry:n jäsenyhteisöiden asukkailta tiedusteltiin lokakuussa 2024 heidän asumistyytyväisyyttään sekä näkemyksiä muun muassa asumisen kohtuuhintaisuudesta. Selvitys järjestettiin yhteistyössä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (Ara) kanssa, ja sen toteutti KTI Kiinteistötieto Oy. Tämä oli järjestyksessään kolmas valtakunnallinen kohtuuhintaisissa asunnoissa asuvien asukastyytyväisyysselvitys, ja ensimmäistä kertaa mukana oli myös asumisoikeusasuntoyhteisöt. Vastauksia selvitykseen tuli yhteensä yli 26 000. Aiemmat selvitykset toteutettiin vuosina 2019 ja 2021.
Kommentti: Rakentamislaki kannustaa edistämään vähähiilisyyttä ja elinkaarikestävyyttä17.12.2024 10:20:10 EET | Tiedote
Uusi rakentamislaki tulee asteittain voimaan 1.1.2025 ja 1.1.2026. Parhaillaan lakiin liittyvä muutosesitys eli niin sanottu korjaussarja on eduskunnan käsittelyssä, ja se hyväksyttäneen äänestyksessä tänään. Uuden rakentamislain tärkeimpinä tavoitteina on hillitä ilmastonmuutosta ja auttaa rakennuksia sopeutumaan sen vaikutuksiin sekä edistää kiertotalouden tavoitteita; lisäksi rakennushankkeiden hallinnollista taakkaa halutaan vähentää erityisesti pienissä hankkeissa. Uusi rakentamislaki lisää myös rakennusalan digitaalisuutta ja yhtenäistää hankkeisiin liittyvää tiedonkäsittelyä koko Suomessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme