Pirkanmaan ELY-keskus

​​Pyhäjärven uusi säännöstelylupa huomioi talven erilaiset sääolosuhteet

Jaa

Pirkanmaalla sijaitseva Pyhäjärvi on saanut uuden vesilain mukaisen säännöstelyluvan, joka asettaa aikaisempaa joustavammat määräykset talviajan juoksutuksen hoitamiselle. Uuden luvan avulla pystytään ottamaan paremmin huomioon lauhat, vähälumiset talvet, sekä reagoimaan Kokemäenjoen talviaikaisiin tulviin. Kesäkauden osalta lupaan ei tullut muutoksia.

vesivoimalaitos
Nokialla sijaitsevan Melon voimalaitoksen kautta Pyhäjärven vesi virtaa Kuloveteen. Kuva: Pirkanmaan ELY-keskus, Diar Isid

Tampereen, Nokian, Pirkkalan, Lempäälän ja Vesilahden alueella sijaitsevalle Pyhäjärvelle on saatu uusi vesilain mukainen säännöstelylupa. Sen avulla talven vaihtelevat sääolosuhteet pystytään huomioimaan paremmin juoksutuksessa. 

Alun perin säännöstelylupa ajoittuu vuodelle 1958, säännöstely alkoi 1960-luvulla ja luvan haltijana toimii nykyisin Pirkanmaan ELY-keskus. Pyhäjärven vedet laskevat PVO-Vesivoima Oy:n omistaman Melon voimalaitoksen kautta Kuloveteen ja Rautaveteen, josta Kokemäenjoki johtaa ne Selkämereen Porissa. Käytännön säännöstelyä hoitaa UPM, joka operoi Melon voimalaitosta. 

Vielä ensimmäisinä säännöstelyn vuosikymmeninä lumen sulaminen keväällä aiheutti vuoden suurimmat tulvat. Jotta Pyhäjärvessä olisi riittävästi tilaa kevään sulamisvesille, vedenkorkeutta piti laskea noin 60−100 cm kesäkorkeuksiin nähden riippuen lumimäärästä. Tällöin järvestä purkautuva vesimassa pysyi kohtuullisena keväällä eikä vedenpinta noussut järven rannoilla vahinkotasoille. 

– Vanhat lupaehdot pakottivat laskemaan Pyhäjärven vedenkorkeutta talven aikana ottamatta huomioon sääolosuhteita. Tarpeeton vedenkorkeuden lasku ei ole hyväksi vesiluonnolle eikä kevään virkistyskäytölle, koska alhaisten vedenpintojen vuoksi rannat jäävät kuiviksi, kertoo johtava vesitalousasiantuntija Diar Isid Pirkanmaan ELY-keskuksesta. 

Ilmastonmuutoksen vaikutus sääolosuhteisiin on näkynyt selvästi viimeisten 20 vuoden aikana. Talviaikaiset tulvat ovat lisääntyneet, koska toistuvat lauhat jaksot sulattavat kertyneet lumet ja muuttavat sateiden olomuodon vetiseksi. Sateiden kokonaismäärä näyttää kasvavan etenkin talvikaudella. Sulaminen ja vesisade lisäävät valuntaa järviin ja kasvattavat jokien virtaamia. 

Uudella luvalla vastataan ilmastonmuutokseen

Jotta pystytään paremmin vastaamaan ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin, Pyhäjärven lisäksi myös Näsijärvelle ja Kyrösjärvelle on nyt saatu päivitys säännöstelylupaan.  Muissa suurissa säännöstellyissä järvissä, eli Vanajavedellä ja Rauta-Kulovedellä, lupaehdot laadittiin aikanaan joustaviksi eikä muutosta sen vuoksi nyt haettu.

Pyhäjärven lupamuutoksen sisältö on seuraavanlainen:  

  • Kesäkaudella lupaehdot ovat entisellään.

  • Talvella, kun lunta on vähän ja kevään tulvariski pieni, vedenkorkeuden lasku kevättalvella jäisi uudistettujen lupaehtojen myötä jatkossa vähäisemmäksi.  

  • Kun odotetaan suurempaa kevättulvaa, esimerkiksi runsaslumisena talvena, aikaisemman käytännön mukainen vedenkorkeuden lasku varmistaa, ettei tulvavahinkoja synny Pyhäjärvessä eikä sen alapuolisissa vesistöissä.

  • Kun talviaikaiset tulvavahingot uhkaavat Kokemäenjokea, vedenkorkeutta voidaan tarvittaessa nostaa ja vettä varastoida Pyhäjärveen muiden säännösteltyjen järvien ohella.

Toinen merkittävä muutos uudessa säännöstelyluvassa on se, että siinä on ensimmäistä kertaa määritelty Pyhäjärven vesialueen raja. Raja kuvaa teoreettista veden ja maan rajaa eikä sitä määritellä maastoon näkyväksi. Raja ei vaikuta säännöstelyn hoitoon, kiinteistöjen arvoon, kaavoitukseen eikä kulttuuriperintökohteisiin. Se kuitenkin helpottaa mahdollisia maanmittauslaitoksen kiinteistötoimituksia jatkossa.

Näsijärvellä lupamuutos on vastaavanlainen kuin Pyhäjärvessä. Se sai lainvoiman jo aikaisemmin: https://www.tampereenenergia.fi/tampereen-energia/energia/energiantuotanto-tampereella/nasijarven-saannostely/

Vedenkorkeuden numeroarvot muuttuvat 

Pyhäjärven lupauudistuksen myötä lupaan tehtiin myös tekninen uudistus: luvassa esitettyjä korkeuksia muutettiin uusimman N2000-korkeusjärjestelmän mukaiseksi. Muutos ei näy järvellä vedenkorkeuksien muutoksina, vaan kyse on korkeuden esittämistavasta. Sama muutos tehtiin myös Vanajaveden säännöstelyluvan korkeuksiin. Korkeusjärjestelmien muutos on erityisesti pohjoismaita koskeva kysymys, joka johtuu maankohoamisesta. Uudet vedenkorkeuden numeroarvot kuvastavat korkeutta merenpinnasta paremmin kuin vanhat numeroarvot, jotka kuvastavat viime vuosisadan alun vedenkorkeuksia merenpintaan nähden. N2000-korkeusjärjestelmä on ajantasaisin järjestelmä ja se on laajasti käytössä esimerkiksi infrahankkeissa.

Muutos näkyy siten, että vedenkorkeuden numeroarvo kasvaa Pyhäjärven Näppilän havaintoasemalla 52 cm, kun taas Vanajavedellä Konhonselän havaintoasemalla 48 cm ja Vanajaveden vaikutusalueella olevalla Hämeenlinnan havaintoasemalla 46 cm.
– Ne, jotka ovat seuranneet näiden järvien vedenkorkeuksia, joutuvat nyt tottumaan uusiin numeroarvoihin, toteaa vesitalousasiantuntija Sini Heikkilä Pirkanmaan ELY-keskuksesta. 

Lue lisää: Kokemäenjoen vesistöalueen säännöstelyn kuvaus 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Pirkanmaan ELY-keskus:
Johtava vesitalousasiantuntija Diar Isid, p. 0295 036 145
Vesitalousasiantuntija Sini Heikkilä, p. 0295 036 164
Vesitalousasiantuntija Nina Parviola, p. 0295 036 339

Sähköpostiosoitteemme ovat muotoa: etunimi.sukunimi(at)ely-keskus.fi

Huolehdimme sujuvasta arjesta; teiden rakentamisesta ja niiden kunnosta, ympäristön tilasta ja suojelusta sekä yritysten tukemisesta. Maakunnan kehittäjänä ja rahoituksen myöntäjänä teemme ELY-keskuksessa päivittäin työtä kestävän tulevaisuuden ja Pirkanmaan parhaaksi.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan raakkujokien valuma-alueille rakennetaan kosteikkoja – kunnostustyöt alkavat pian14.2.2025 12:29:19 EET | Tiedote

Pirkanmaan raakkujokien valuma-alueille rakennetaan lähiaikoina kolme kosteikkoa. Kosteikot hyödyttävät joessa esiintyviä raakkuja, kun veden laatu paranee. Kosteikot toimivat luonnon omana suodattimena. Ne sitovat vedessä olevia ravinteita ja kiintoainetta, sekä pidättävät vettä pesusienen lailla. LIFE Revives -hankkeessa tehdään kunnostuksia joessa ja joen valuma-alueella.

Remeon jätteenkäsittelylaitos siivottu – voimassa olevan ympäristöluvan vuoksi toiminta on sallittava, mutta tehostetusti valvottuna30.1.2025 14:32:20 EET | Tiedote

Pirkanmaan ELY-keskus on antanut uuden poikkeuksellisen tilanteen päätöksen Remeo Refining Oy:n Tampereen Ruskossa toimivalle jätteenkäsittelylaitokselle toiminnan sallimiseksi ympäristöluvan nojalla, mutta tietyin ehdoin. Toimintaa seurataan tehostetusti tiiviissä viranomaisyhteistyössä muun muassa ilmakuvin. Ympäristövaikutuksia arvioidaan pitkällä aikavälillä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye