ENNAKKOTIEDOTE: Miksi Reidar Särestöniemen taidetta on haluttu tulkita väärin? Ainutlaatuinen elämäkerta 100 vuotta sitten syntyneestä värien ruhtinaasta ilmestyy 2.3.
Lappilaisen Reidar Särestöniemen (1925-1981) taide odottaa edelleen uudelleenarviointia ja taidepiirien hyväksyntää, sanoo kirjailija Noora Vaarala, jonka kirjoittama Sarviini puhkeaa lehti – Ihmeellinen Reidar Särestöniemi (Gummerus) ilmestyy 2.3. Värien ruhtinaan syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta.
Reidar Särestöniemi (1925–1981) oli monien legendojen mies: värikäs hahmo, joka viihtyi lehtien palstoilla mutta asui tiettömän taipaleen takana Kittilän Kaukosessa. Värikkäitä olivat myös hänen Lapin luonnosta ammentavat teoksensa, joita ostava yleisö rakasti mutta taidepiirit hylkivät. Nykykatsojan on helppo nähdä maalausten toistuvana teemana miesten välinen rakkaus. Taiteilijan elinaikana tämä sivuutettiin ja vuosien suhde runoilija Yrjö Kaijärveen jäi salaisuudeksi: homoseksuaalisuus oli rikos ja sairaus.
Miksei Reidar Särestöniemestä ole tullut suurta suomalaista queer-taiteilijaa Tove Janssonin ja Touko Laaksosen rinnalle? Miksi Särestöniemen taide on niin kapeasti tulkittua ja isojen museoiden ylenkatsomaa? Perusteellisesti taustoitetussa elämäkerrassa kirjailija ja toimittaja Noora Vaarala purkaa myyttiä ”Lapin shamaanista” ja avaa samalla suomalaisen homouden historiaa 1960-70-luvuilta. Teos sisältää ennennäkemättömiä otteita Reidarin ja Yrjön kirjeenvaihdosta.
Kittilässä kasvaneelle Vaaralalle oman kylän legenda Särestöniemi oli pitkään itsestäänselvyys. Vasta aikuisena Vaarala ymmärsi, että hänen käsityksensä taiteilijasta oli pahasti pielessä.
- Halusin tällä kirjalla vaikuttaa mielikuviin Reidarista mutta myös mielikuviin Lapista, koska molemmat ovat vääristyneitä ja etelän median määrittämiä. Lappi nähdään usein häiritsevästi Etelä-Suomen resurssina, hiihtolomakohteena ja eksoottisena tarujen tyyssijana, Vaarala sanoo.
Kirjailija Noora Vaarala on kulttuuri- ja featuretoimittaja, jonka artikkeleita ovat julkaisseet mm. HS Teema, Helsingin Sanomien Kuukausiliite, Image ja Yle. Hän on aiemmin ollut mukana toimittamassa esseekokoelmaa Television lapset (Siltala 2019) ja tekstikokoelmaa Jotkut taas väittävät (Suomen kulttuurirahasto 2017).
KUTSU
Tervetuloa kirjan julkistamistilaisuuteen Didrichsenin taidemuseoon maanantaina 10.3. klo 17. Tilaisuudessa on mahdollisuus tutustua Maailmanranta – Reidar Särestöniemi 100 vuotta -juhlanäyttelyyn https://www.didrichsenmuseum.fi/ .
Ilmoittautumiset:pauliina.pietila@gummerus.fi 5.3. mennessä.
Noora Vaarala: Sarviini puhkeaa lehti – Ihmeellinen Reidar Särestöniemi (Gummerus)
310 sivua
Ilmestyy 2.3. painettuna, e- ja äänikirjana, lukija: Toni Kamula
Lisätietoja, ilmoittautumiset julkistustilaisuuteen sekä haastattelu-, arvostelukappale- ja kuvapyynnöt:
Pauliina Pietilä, tuottaja, p. 040 779 2942, pauliina.pietila@gummerus.fi
Avainsanat
Kuvat
Gummerus
Gummerus on vuonna 1872 perustettu yleiskustantamo. Toteutamme edelleen Kaarle Jaakko Gummeruksen alkuperäistä visiota julkaista kirjallisuutta ”huviksi ja hyödyksi”. Omaperäiset ja uskaliaat kustannuspäätökset ovat aina olleet Gummeruksen toiminnan ydin. Suhtaudumme kirjallisuuteen rakastavasti ja intohimoisesti, ja meitä ohjaavat yhteiset arvot: rohkea mieli, avara katse ja vapaa sana.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Gummerus
ENNAKKOTIEDOTE: Historiallisen romantiikan kuningattaren hurmaava trilogia alkaa – Ann-Christin Antellin odotettu Valkea lilja (Gummerus) ilmestyy 2.3.13.2.2025 10:50:52 EET | Tiedote
Puuvillatehdas-sarjasta tunnetun kirjailijatähden Ann-Christin Antellin uutuusromaani tarjoaa taidetta ja romantiikkaa 1910-luvun Naantalissa ja Firenzessä. Romaani avaa hurmaavan sarjan, joka kertoo Amos ja Matilda Adelin lahjakkaista tyttäristä ja huokuu taidetta, tiedettä ja luontoa. Valkea lilja (Gummerus) ilmestyy 2.3.
ENNAKKOTIEDOTE: Miltä näyttää rakkaus onnellisen sinkkunaisen elämässä? Marianne Powerin viisas, hauska ja tärkeä kirja ilmestyy ystävänpäivän alla7.2.2025 10:13:51 EET | Tiedote
Marianne Powerin ratkiriemukas omakohtainen teos haastaa yhteiskunnan normit ja kysyy: voiko Bridget Jonesinsa lukenut nykypäivän nainen elää omannäköistä ja omien arvojensa mukaista elämää? Entä kuinka se tehdään? Rakasta, kompuroi, nouse – Yhden naisen yritys selvittää, mitä rakkaus on (Gummerus) ilmestyy 10.2.
ENNAKKOTIEDOTE: Kuinka tulla onnelliseksi? – Filosofi Frank Martelan uutuuskirja antaa tuoreen, yllättävän ja inspiroivan vastauksen3.2.2025 13:07:56 EET | Tiedote
Yhden Suomen tunnetuimman nykyfilosofin ja kansainvälisesti menestyneimmän tietokirjailijan Frank Martelan uutuuskirja antaa konkreettisia neuvoja matkalle kohti tyytyväistä, energistä ja omannäköistä elämää. Aalto-yliopistossa apulaisprofessorina työskentelevän Martelan tietokirjojen käännösoikeuksia on myyty 30 maahan. Älä etsi onnea – Epätyypillisiä elämänohjeita nykyihmiselle (Gummerus) ilmestyy 8.3.2025.
Kaarlen palkinnot kirjailija Nilla Kjellsdotterille, tietokirjailija Laura Arffmanille ja suomentaja Sanna Manniselle, Liekinkantaja-palkinto Eeva Kolulle31.1.2025 22:00:00 EET | Tiedote
Kaarlen palkinto kaunokirjailijalle myönnetään Nilla Kjellsdotterille Murhia Pohjanmaalla -romaanisarjasta. Kaarlen tietokirjapalkinnon saa kirjailija ja urheilutoimittaja Laura Arffman taiturimaisesta elämäkertakirjoittamisesta. Suomentaja Sanna Manninen palkitaan pohjoismaisen kirjallisuuden laatukäännöksistä. Kaarlen palkinnot on nimetty Gummeruksen perustajan Kaarle Jaakko Gummeruksen mukaan. Kirjailija Eeva Kolu saa Liekinkantaja-palkinnon muistelma- ja esseeperinteeseen nojaavasta teoksestaan Korkeintaan vähän väsynyt (Gummerus, 2020). Liekinkantaja-palkinnolla halutaan juhlistaa poikkeuksellisen paljon, 100 000 kappaletta, myynyttä teosta.
Tähtivaeltaja-tieteiskirjallisuuspalkinnon ehdokkaina kolme Gummeruksen kirjaa30.1.2025 17:10:04 EET | Tiedote
Loppukeväästä jaettavan Tähtivaeltaja-palkinnon ehdokkaina on kolme Gummeruksen kirjaa. Kotimaisista kirjoista ehdolla ovat Siiri Enorannan Keuhkopuiden uni ja Hannu Rajaniemen Varjomi. Käännöskirjallisuuden puolella ehdokkaana on brittiläisen Naomi Aldermanin Tuleva.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme