Kokoomuksen Koulumies: Suomi jatkaa kestävän kehityksen kärkimaana – talouden haasteet ratkaistava kestävästi

Eduskunnassa käsiteltiin tänään valtioneuvoston selontekoa YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta.

Kokoomuksen kansanedustaja Terhi Koulumies korosti kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa, että Suomi on kestävän kehityksen edelläkävijä, mutta työ ei ole vielä valmis.

"Suomi on saavuttanut YK:n Agenda 2030 -tavoitteista jo 86 prosenttia ja olemme hyvässä vauhdissa. Olemme itse asiassa kärkimaita tässä työssä yhdessä muiden pohjoismaiden kanssa. Hallituksen tavoitteena on jatkaa kestävällä ja taloudellisesti järkevällä tiellä", Koulumies sanoi. 

Koulumies korosti, että talouden kestävyyden osalta Suomen tilanne on monivivahteinen. Suuria haasteita ovat alijäämä, velkaantuminen ja väestön ikääntyminen, jotka uhkaavat hyvinvointivaltion rahoituspohjaa.

"Hyvinvointivaltio on uudistettava rahoituksellisesti kestävälle pohjalle. Myös tuleville sukupolville täytyy turvata järkevät elämän edellytykset", Koulumies painotti.

Suomessa on saavutettu Koulumiehen mukaan saavutettu hyviä tuloksia tietyissä ohjelman tavoitteissa.

"Sosiaalisen koheesion, eli yhteiskunnan eri väestöryhmien yhteenkuuluvuuden tunteen tila on Suomessa erittäin hyvä. Tuloerot ovat meillä OECD-maiden vertailussa kohtuullisen pienet ja köyhyysaste matala", Koulumies sanoi. 

Sosiaalisen kestävyyden turvaaminen on kokoomuksen mukaan keskeistä. Terveydenhuollon haasteisiin, syrjäytymiseen ja osallisuuden tunteen vahvistamiseen on panostettava entistä enemmän.

"Orpon hallitus haluaa, että jokainen suomalainen tuntee kuuluvansa yhteiskuntaan ja luottaa tulevaisuuteen. Tämä tekee kansakunnasta vahvan. Kestävän kehityksen polulla ei ole oikopolkuja, mutta Suomi jatkaa eteenpäin määrätietoisesti ja vastuullisesti", Koulumies kiteytti. 


_______________________

Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro valtioneuvoston selonteosta YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta. Ryhmäpuheen piti kansanedustaja Terhi Koulumies. Muutokset puhuttaessa mahdollisia. 

Kun tässä salissa käsiteltiin YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelmaa edellisen kerran vuonna 2020, elimme erilaisessa maailmassa. Se maailma oli turvallisempi, ja niitä haasteita, joiden kanssa nyt elämme, ei ollut näköpiirissä. Onkin yhä tärkeämpää edistää elinympäristön säilymistä ja kehittymistä paremmaksi kaikkialla maailmassa.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen Agenda 2030-ohjelman mukaisesti on vaarantunut kansainvälisen yhteistyön ongelmien ja Venäjän hyökkäyssodan vaikutusten vuoksi.

Suomi on kuitenkin saavuttanut tavoitteista jo 86 prosenttia. Ohjelma ohjaa Suomea kohti kestävämpää tulevaisuutta osana kansainvälistä yhteisöä. Se on kunnianhimoinen monessakin suhteessa, mutta olemme hyvässä vauhdissa.

Olemme itse asiassa kärkimaita tässä työssä yhdessä muiden pohjoismaiden kanssa. Sillä linjalla hallitus haluaa Suomen jatkavan.

Suomen intressissä on rauhan, vakauden, demokratian ja kehityksen tukeminen myös niillä alueilla, jotka eivät näy kotimme ikkunasta. Haluamme edistää myönteistä yhteiskuntakehitystä kaikkialla maailmassa, koska se lisää myös Euroopan ja Suomen turvallisuutta.

Olemme YK:ssa avoin, luotettava ja pitkäjänteinen kumppani. Olemme valmiita keskustelemaan kehittyville maille tärkeistä asioista. Haluamme osaltamme lieventää länsimaiden ja kehittyvien maiden välisiä jännitteitä.

YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma on viitoittanut päätöksentekoa jo 9 vuotta. Sipilän hallitus otti siinä ensimmäiset askeleet ja sitä työtä ovat jatkaneet kaikki hallitukset sen jälkeen.

Ohjelman tavoitteiden saavuttamisen kannalta keskeisiä haasteita ovat päästöt, jotka syntyvät fossiilienergian tuotannosta ja käytöstä. Kehityskohteita ovat myös kiertotalouden toiminta, koulutus, sekä tutkimus- ja tuotekehitysmenojen alhainen osuus suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Hallitusohjelma tarjoaa ratkaisuja näihin haasteisiin. Hallitus haluaa Suomen nousevan puhtaan energian edelläkävijäksi Euroopassa. Hallitus haluaa myös turvata talouden hyvän kehityksen ja muokata energiantuotantoa ympäristöystävällisemmäksi.

Suomessa on saavutettu hyviä tuloksia tietyissä ohjelman tavoitteissa. Sosiaalisen koheesion, eli yhteiskunnan eri väestöryhmien yhteenkuuluvuuden tunteen tila on Suomessa erittäin hyvä. Tuloerot ovat meillä OECD-maiden vertailussa kohtuullisen pienet ja köyhyysaste matala.

Orpon hallitus haluaa, että ihmiset tuntevat osallisuutta ja luottamusta toisiinsa. Se tekee kansakunnasta vahvan.

Hallitus haluaa torjua syrjäytymistä. Jokainen ihminen on pidettävä mukana yhteiskunnan aktiivisena jäsenenä. Hallituksen toimet työllisyyden vauhdittamiseksi tuovat suomalaisten elämään lisää hyvinvointia ja mahdollisuuksia.

Sosiaalisen kestävyyden suurimpia haasteita Suomessa ovat terveydenhuoltoon liittyvät kysymykset. Esimerkiksi vältettävissä olevat sairaudet ja niihin liittyvä kuolleisuus ovat meillä korkeampia kuin muissa pohjoismaissa. Meidän tulee edistää terveisiin elintapoihin siirtymistä.

Talouden kestävyyden osalta Suomen tilanne on monivivahteinen. Julkinen talous on kohdannut isoja haasteita, erityisesti alijäämän ja kasvavan velkaantumisasteen myötä. Väestön ikääntyminen ja työikäisen väestön määrän vähentyminen heikentävät julkisen talouden rahoituspohjaa.

Hyvinvointivaltio on uudistettava rahoituksellisesti kestävälle pohjalle. Myös tuleville sukupolville täytyy turvata järkevät elämän edellytykset.

Hallitus on tarttunut näihin haasteisiin ja tehnyt välttämättömiä sopeutustoimia julkiseen talouteen. Sopeuttamisen lisäksi on tehty panostuksia kasvun kannalta tärkeisiin kohteisiin, kuten perusopetukseen ja TKI-toimintaan.

Olemme kulkeneet pitkän matkan Agenda 2030-ohjelman tavoitteiden toteuttamisessa. Voimme olla ylpeä saavutuksistamme. Työ ei silti ole vielä ohi. Kestävän kehityksen polulla ei ole oikopolkuja, mutta meillä on tahtoa ja kykyä kulkea eteenpäin sillä tiellä.

Kiitos.