Maanmittauslaitoksen maailmanluokan tutkimus toi vuonna 2024 miljoonahyödyt yhteiskunnalle
Satelliittipaikannuksen häirintään varautuminen, drooneilla kerättävä tieto ympäristön tilasta ja maan havainnointi satelliittien avulla. Näissä ja lukuisissa muissa ajankohtaisissa aiheissa Maanmittauslaitos tuotti uutta tieteellistä tietoa, jota käyttävät tiedeyhteisön ohella myös yritykset ja suomalainen yhteiskunta.

Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus teki jälleen vuonna 2024 merkittäviä edistysaskelia akateemisessa tutkimuksessa. Vuosi toi mukanaan uusia tutkimushankkeita, ja niiden vaikuttavuus oli korkealla tasolla. Vertaisarvioituja artikkeleja julkaistiin 116 kappaletta ja tieteellisiin artikkeleihin viitattiin Web of Science -tietokannassa 5 vuoden kaudella 8304 kertaa.
– Maanmittauslaitoksen tutkimuksessa oleellisena osana on yritysten kanssa tehtävä yhteistyö, ja näin tutkimustuloksista ja -aineistoista hyötyvät samalla suomalainen elinkeinoelämä ja yhteiskunta, ylijohtaja Jarkko Koskinen Maanmittauslaitoksesta.
Turvallisuusympäristö kasvattanut paikannuksen tutkimuksen tarvetta entisestään
Navigoinnin ja paikannuksen tutkimusosaamisen kysyntä on kasvanut sekä kansallisesti että kansainvälisesti maailmantilanteen muutoksen vauhdittamana. Suomen alueella lisääntynyt satelliittipaikannuksen häirintä työllisti Maanmittauslaitoksen tutkijoita ja asiantuntijoita vuoden 2024 aikana.
Erityisesti metsä- ja maataloudessa tarvittavat Maanmittauslaitoksen vuosittaiset ilmakuvaukset kärsivät satelliittipaikannuksen häirinnän seurauksena, mikä korostaa tarvetta tutkimuksen avulla saataville uusille ratkaisuille. Maanmittauslaitos kehittää uutta osaamista, jolla voisi varautua myös ilmassa ja merellä tapahtuvaan häirintään.
Suomen metsistä ja vesistä tarkkaa tietoa tulevaisuuden turvaamiseksi
Suomen metsäsektorilla saavutetaan vuosittain kymmenien miljoonien eurojen rahalliset hyödyt kaukokartoituksen ja laserkeilauksen avulla. Tämä perustuu tehokkaisiin menetelmiin, jotka on kehitetty suomalaisen tutkimuksen avulla.
Maanmittauslaitoksen tutkimus kehittää jatkuvasti menetelmiä mm. metsistä, vesistöistä ja ympäristöstä saatavan datan keräämiseksi. Tätä työtä tehtiin lukuisissa tutkimusprojekteissa sekä osana Suomen Akatemian lippulaivahankkeissa, metsiin keskittyvässä UNITEssa ja vesiin keskittyvässä Digital Watersissa.
Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksessa on tutkittu laserkeilausaineiston hyödyntämistä vieläkin tarkemman metsävaratiedon tuottamiseen. Tuloksena on tilastoaineistoja kansalliseen laserkeilausaineistoon yhdistelevä Metsäkanta, jossa on nyt 5,8 miljardin yksittäisen puun tiedot. Yli 20 miljoonaa hehtaaria kattava alue tekee siitä yhden maailman laajimmista metsätietokannoista.
Paikkatiedon luotettavuuden jatkuvaa turvaamista
Paikkatieto ei pysy luotettavana itsestään. Maapallo muuttaa muotoaan, mannerlaatat liikkuvat, maa kohoaa ja sen myötä koordinaatit muuttuvat. Jotta paikkatieto pysyy luotettavana ja yhteensopivana, pitää sen perustana olevia referenssijärjestelmiä ajoittain uudistaa sekä ylläpitää tarkkoja standardoituja järjestelmien välisiä muunnoksia. Esimerkiksi vuonna 2024 Maanmittauslaitos julkaisi uuden geoidimallin, jonka ansiosta satelliittipaikannuksen tarkkuus on 30 prosenttia tarkempaa kuin aikaisemmin.
Elintärkeä osa paikkatiedon infrastruktuuria Suomessa on Metsähovin geodeettinen tutkimusasema, joka sai uuden tehtävän osana Suomeen perustettavaa avaruustilannekeskusta. Keskuksen perustaminen edistää osaltaan Suomen kokonaisturvallisuutta; se parantaa kansallista kriisinsietokykyä, kriittisen infrastruktuurin ylläpitoa ja huoltovarmuutta sekä kyberturvallisuutta.
Paikkatiedon käyttö Euroopassa kasvaa – tutkimus kasvattaa osaamista
Yhteiskunnan, yritysten ja tutkimuksen tarvitsemat paikkatietoaineistot ovat valtavia ja ne tarjoavat laajasti hyödyntämisen mahdollisuuksia. Suomalaisella tutkimuksella on tärkeä tehtävä tuottaa uusinta tietoa ja osaamista voimakkaasti kasvavalle paikkatietoalalle. Eurooppalaisten data-avaruuksien eli virtuaalisten datan jakamispaikkojen nopea kehittyminen (mm. EOSC ja Green Deal Data Space) on nostanut Paikkatietokeskuksen datainfrastruktuureihin liittyvän osaamisen kysyntää merkittävästi.
Geoportti-tutkimusinfrastruktuuri nousi Suomen Akatemian kansallisten tutkimusinfrastruktuurien tiekartalle 2025-2028 yhdessä 20 muun kansallista huippua edustavan tutkimusinfrastruktuurin kanssa. Kansallisten tutkimusinfrastruktuurien tiekartta on työkalu tutkimusyhteisöille, päätöksentekijöille ja rahoittajille investointien ohjaamisessa sekä tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden tukemisessa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jarkko KoskinenYlijohtaja, Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus
Puh:+358 29 531 4799jarkko.koskinen@maanmittauslaitos.fiTeemme maanmittaustoimituksia, ylläpidämme kiinteistöjen ja osakehuoneistojen tietoja, huolehdimme omistusoikeuksien rekisteröinneistä ja kiinnityksistä, tuotamme kartta-aineistoja sekä teemme paikkatietoalan tutkimusta.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maanmittauslaitos
Osakekirjat sähköistyvät suunniteltua nopeammin – jo 23 prosenttia huoneistoista huoneistotietojärjestelmässä18.2.2025 08:55:31 EET | Tiedote
Vuonna 2024 Maanmittauslaitoksessa sähköistettiin yhteensä noin 180 000 asunnon osakekirjaa. Näistä noin 130 000 osakekirjaa oli sellaisia, joissa ei ollut tapahtunut omistajavaihdosta. Jos huoneisto ei ole vaihtanut omistajaa, osakekirja pitää useimmiten sähköistää vuoden 2033 loppuun mennessä. Helmikuun 2025 puolivälissä tällaisia osakekirjoja oli jonossa noin 12 000.
Tilasto: kiinteistökaupassa isot alueelliset erot – loppuvuonna kauppa virkistyi hieman6.2.2025 08:57:44 EET | Tiedote
Kiinteistökauppojen tilastot osoittavat, että asuinkiinteistöihin Suomessa vuonna 2024 käytetty rahamäärä laski 8,7 prosenttia ja alueelliset erot olivat suuria. Haja-asutusalueella pientalokiinteistöjen kauppahintojen mediaani laski seitsemän prosenttia, kun taas kaikkien suurten kaupunkien asemakaava-alueiden rakennettujen pientalokiinteistöjen kauppahintojen mediaanit nousivat tai säilyivät vuoden 2023 tasolla. Maanmittauslaitos kokosi kiinteistöjen kauppahintarekisteristä vuoden 2024 kiinteistöjen kauppahinnat ja kauppojen lukumäärät.
Suomen 30. vuosi Euroopan avaruusjärjestössä: maan havainnointi kasvussa Suomessa arktisen satelliittikeskuksen ja uusien avaruusyritysten myötä4.2.2025 16:14:46 EET | Tiedote
Suomella on Euroopan avaruusjärjestön (ESA) avaruusohjelmissa mahdollisuus tehdä huippututkimusta ja luoda kasvua yrityksille. Suomen vahvuuksina ovat korkeatasoinen tutkimus yliopistoissa ja valtion tutkimuslaitoksissa sekä avaruusliiketoimintaan erikoistuneet yritykset, joita on perustettu Suomessa viime vuosina kasvavasti. Näin näkee Euroopan avaruusjärjestön kaukokartoituskomitean (ESA PB-EO) puheenjohtaja, Maanmittauslaitoksen ylijohtaja Jarkko Koskinen. ESA PB-EO kokoaa 4.–5.2. Saariselälle eurooppalaisten avaruusjärjestöjen edustajat valmistelemaan linjauksia siitä, millaisiin aiheisiin kaukokartoituskomitean ohjelmat tulevalla kolmivuotisella rahoituskaudella suuntautuvat. Kokouksen ohessa julkistetaan ESAn ja Ilmatieteen laitoksen yhteispanostus: Sodankylään perustettava Arktinen satelliittien kalibrointi- ja validointikeskus.
Lakiesitys etenee: Maanmittauslaitos tehostamaan itärajan aidan korvausmenettelyä 1.4. alkaen23.1.2025 14:18:32 EET | Tiedote
Hallitus antoi eduskunnalle Valtioneuvoston yleisistunnossa 23.1. esityksen, jonka mukaan Maanmittauslaitos saisi roolin myös itärajan aidan lunastuksiin liittyvissä korvauskysymyksissä vastaavasti kuten muissakin lunastuksissa Suomessa.
Alla äger inte strandlinjen vid sin stuga − i Vasa är landhöjningen en centimeter om året15.1.2025 07:45:09 EET | Pressmeddelande
Alla äger idag inte strandlinjen vid sin havsstrandtomt, och de kanske inte är medvetna om det. Till sommaren kan man få ägande ända till stranden med hjälp av Lantmäteriverket genom att köpa den landremsa som det saknas ägande till, det vill säga lösa in tillandningen från det samfällda vattenområdets skifteslag.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme