Aviador Kustannus

Joku jonkun poika – Jyrki Pellisen uusi runokokoelma

Jaa
Kansi: Kimmo Mustonen (kannen maalaus: Jyrki Pellinen)
Kansi: Kimmo Mustonen (kannen maalaus: Jyrki Pellinen)

Jyrki Pellisen runokokoelma Joku jonkun poika on julkaistu Aviadorin kustantamana.

Kuuntelen auringon nousua
minulle annetaan lupa
on aina annettu
olen ollut monessa paikassa
enkä kauan missään

menen yläkerrasta alas
märkä maa tekee stopin on
oltava kengät
sade soi kuin yksinäinen viulu

PELLINEN, JYRKI : Joku jonkun poika
212 sivua
Nidottu, pehmeäkantinen
ISBN 9789523813496
Ilmestymisaika: Helmikuu 2025

Arvostelukappaleet, pressikuvat ja haastattelupyynnöt

Lähetämme pyynnöstä arvostelukappaleen teoksesta joko painettuna tai sähköpostitse. Arvostelukappalepyynnöt voi lähettää osoitteeseen tilaukset@aviador.fi. Haastattelupyynnöt sekä tiedustelut pressikuvista pyydämme esittämään Aviadorin tiedottaja Miksu Väkiparralle.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Kansi: Kimmo Mustonen (kannen maalaus: Jyrki Pellinen)
Kansi: Kimmo Mustonen (kannen maalaus: Jyrki Pellinen)
Lataa

Linkit

Tietoa julkaisijasta

Aviador Kustannus
Suotie 15
05200 RAJAMÄKI

http://www.aviador.fi

Aviador Kustannus on kotimainen kustantamo, joka julkaisee kauno- ja tietokirjallisuutta. Valikoimiimme kuuluvat niin klassikot kuin nykykirjallisuuskin, musiikkikirjat sekä käännökset vähän huomioiduilta kielialueilta – kotimaista laatuproosaa ja runoutta unohtamatta.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Aviador Kustannus

J.R. Halénilta uusia sonaatteja3.3.2025 21:31:16 EET | Tiedote

J.R Halénin nuottivihko 6 neue Sonaten – 6 new sonatas – Thema con 8 variazioni on julkaistu Aviadorin kustantamana. Sonaattimuoto, aluksi mittasuhteiltaan vaatimaton barokin aikakaudelta periytyvä keksintö, kehittyi myöhemmin niin soolosoitinsävellysten kuin kamari- ja orkesterikokoonpanoille tarkoitettujen laajimpienkin sävellysten hallitsevaksi muotoperiaatteeksi. Syntyaikanaan 1700-luvulla tämä varsinkin mutta ei pelkästään teosten avausosissa käytetty muotoa ohjaava rakenne laajentui sittemmin merkittävästi sekä mitta- että sävellajisuhteiltaan. Viime vuosisadalle tultaessa sonaattimuoto oli jo saanut niin vapaita tulkintoja, että sen toisiinsa sulautuneita jaksoja voisi pitää amorfisina. Motiivityöstö alkaa hallita teemankäsittelyä ja saa itse muotoa keskeisemmän roolin aiemmin niin selväpiirteisesti erottuvien vaiheiden samalla hämärtyessä tunnistamattomiksi. Mahtaako siis ilmaisua rajoittavaksi koetulla ankaralla sonaattimuodolla olla mitään annettavaa 2000-luvun musiikille? Va

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye