Kustannusosakeyhtiö Siltala

Eino ja Mauno Pekkala – Sosialidemokratian ja kommunismin välissä

Jaa

Erkki Tuomiojan kirjoittama kaksoiselämäkerta Eino ja Mauno Pekkalasta kertoo veljesten kiinnostavista elämänkäänteistä ja heidän monista rooleistaan Suomen poliittisessa historiassa.

Mauno Pekkala (1890–1952) oli Väinö Tannerin hallituksen maatalousministeri ja valtionvarainministeri sotavuosina 1939–1942. Sodan jälkeen Pekkala siirtyi SKDL:ään. Pääministerinä hän toimi vuosina 1946–48.

Eino Pekkala (1887–1956) valittiin kansanedustajaksi vuonna 1927 samaan aikaan veljensä kanssa. Jatkosodan jälkeen hän toimi ensin opetusministerinä ja sittemmin oikeusministerinä veljensä johtamassa hallituksessa.

***

Eino ja Mauno Pekkala – Sosialidemokratian ja kommunismin välissä -teoksen julkistamistilaisuus on perjantaina 28.2. kello 14–16 Työväenliikkeen kirjastossa (Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki)

Erkki Tuomioja esittelee teostaan, kommentoijina dosentti Marjaliisa Hentilä ja professori emeritus Seppo Hentilä.

Tervetuloa! (Ilmoittautumista tilaisuuteen ei tarvita.)

Graafinen suunnittelu Tuula Mäkiä.
Graafinen suunnittelu Tuula Mäkiä.

Mauno Pekkala nousi jo alle 30-vuotiaana Suomen keskeiseksi metsäpolitiikan vaikuttajaksi. Hän oli Väinö Tannerin hallituksen maatalousministeri ja valtiovarainministeri sotavuosina 1939–1942, ja sitten rauhanopposition jäsen. Hän kritisoi Saksaan lähentymistä eikä edes sodan alussa uskonut Saksan voittoon. Sodan jälkeen Pekkala siirtyi sosiaalidemokraateista SKDL:ään. Pääministerinä hän toimi sodan jälkeen 1946–48. 

Eino Pekkala muistetaan huippu-urheilijana ja Työväen Urheiluliiton ensimmäisenä puheenjohtajana. Hän voitti Suomen urheilukuninkuuden ja kymmenottelumestaruuden useasti. Pekkalan poliittinen toiminta maailmansotien välisenä aikana vei hänet yhteensä viideksi vuodeksi Tammisaaren pakkotyölaitokseen. 

Vuonna 1927 Eino Pekkala valittiin kansanedustajaksi samaan aikaan Maunon kanssa. Hänet siepattiin eduskunnasta kesken perustuslakivaliokunnan kokouksen ja kyyditettiin Lapualle. Jatkosodan jälkeen Pekkala toimi ensin opetusministerinä ja sittemmin oikeusministerinä veljensä johtamassa hallituksessa. Vasemmistolaisten puolustusasianajajana ja ministerinä Pekkala pyrki kunnioittamaan oikeusvaltion periaatteita, vaikka sai oikeiston kritiikkiä sotasyyllisyys- ja asekätkentäprosessien hoidosta. Kritiikkiä tuli myös kommunisteilta lain liiallisesta kunnioituksesta. 

Neuvostosuhteissa Mauno Pekkalaa on leimattu Neuvostoliiton myötäilijäksi. Kirjan kirjoittaja Erkki Tuomioja toivoo, että kaksoiselämäkerta Pekkalan veljeksistä antaa aineksia arvioida tasapainoisemmin jopa kohtuuttomasti kritisoitua Mauno Pekkalaa.

***

Erkki Tuomioja on valtiotieteen tohtori ja poliittisen historian dosentti. Kansanedustajana hän toimi vuosina 1970–1979 ja vuosina 1991–2023. Helsingin kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtajana hän työskenteli vuosina 1979–1991. Hän on kirjoittanut useita ulkopolitiikkaa ja poliittista historiaa käsitteleviä teoksia, muun muassa Tieto-Finlandialla palkitun teoksen Häivähdys punaista (2006, Tammi). SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajana hän toimi vuosina 1996–1999, Suomen kauppa- ja teollisuusministerinä 1999–2000 sekä ulkoministerinä vuodet 2000–2007 ja 2011–2015.



Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kustannusosakeyhtiö Siltala on Aleksi ja Touko Siltalan vuonna 2008 perustama riippumaton kustantamo, joka julkaisee laadukasta kauno- ja tietokirjallisuutta.

www.siltalapublishing.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kustannusosakeyhtiö Siltala

Henrik Meinander: Helsinki – Erään kaupungin historia14.2.2025 13:53:55 EET | Tiedote

475-vuotisen historiansa aikana Helsinki on kehittynyt uneliaasta pikkukaupungista yhdeksi Itämeren alueen dynaamisimmista alueista. Minkä vuoksi Kustaa Vaasa ylipäätään perusti kaupungin 1550? Miksi Helsingistä tuli pääkaupunki vuonna 1812, ja miten maailmantalous, kielipolitiikka ja suurvaltapolitiikka ovat vaikuttaneet kaupungin historiaan? Kirja esittelee tavallisten helsinkiläisten elämää, arkkitehtuuria, politiikkaa ja kulttuuria. Meinander nostaa esiin kiehtovia yksityiskohtia Helsingin dramaattisesta historiasta ja palaa usein siihen, kuinka voimakkaasti Helsingin kohtaloa on muovannut kaupungin välitön sijainti meren rannalla. Henrik Meinanderin teos Helsinki – Erään kaupungin historia on elegantti yleisesitys Helsingin historiasta. Se perustuu laajaan tutkimustyöhön ja kirjallisuusaineistoon.

Meren kutsuun on vastattava – Spirit of Helsinki -veneen maailmanympäripurjehdus5.2.2025 11:50:33 EET | Tiedote

Spirit of Helsinki -vene osallistui Ocean Globe Race 2023 -maailmanympäripurjehduskilpailuun ja teki suomalaista purjehdushistoriaa sijoittumalla toiseksi. Jussi Evinsalon kirjoittama kirja Spirit of Helsinki – Meren kutsuun on vastattava kertoo jännittävästä matkasta, jolla toistakymmentä erilaista ihmistä erilaisilla purjehduskokemuksilla kamppailevat saman päämäärän eteen. Harva lopulta tiesi, mihin oli lähdössä. Ocean Globe Race 2023 kunnioitti vuoden 1973 Whitbread Round the World -kilpailua ja se käytiin retrosäännöillä ilman nykytekniikkaa. *** Helsingin messukeskuksessa järjestetään venemessut 7.–16.2. Jussi Evinsalo kertoo messuilla kirjastaan perjantaina 7.2. kello 13.

Puola on samaa maata – Suomalainen tutustumismatka Puolaan4.2.2025 11:40:06 EET | Tiedote

Suomessa on tavattu ajatella, että Puola on toista maata. Onko sittenkään? Puola ja Suomi ovat lähellä toisiaan ja jakavat samaa historiaa. Ainakin kaksi kertaa Puolan onnettomuus on kääntynyt Suomen onneksi. Puolaan verrattuna Suomi on historian Hannu Hanhi, joka on onnekkaasti puikkelehtinut yhteiskunnalliseen vakauteen. Puola on kerta toisensa jälkeen päätynyt tragediaan, kansallinen eripura toistuvana kirouksenaan. Antti Blåfieldin ja Erja-Outi Heinon kirja Puola on samaa maata on suomalainen tutustumismatka Puolaan. Se etsii jakautumisen juuria historiasta, piirtää kuvan polarisaatiosta tässä ajassa ja kysyy Puolan kokemukseen nojaten, miten sen voi välttää. Lokakuussa 2023 Eurooppa ilahtui, kun puolalaiset äänestivät avoimen demokratian puolesta. Antoiko Puola esimerkin siitä, miten katkaista kansallismielisen populismin voittokulku?

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye