Väitös: Kolmasosa iäkkäistä käyttää vältettäviksi luokiteltuja lääkkeitä – kotihoidossa kiinnitettävä huomiota asiakkaisiin, joiden kognitio on heikentynyt

Väestön vanhetessa sairastavuus ja lääkkeiden käyttö lisääntyvät, mikä lisää sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöä ja kustannuksia. Kun paineet säästöille kasvavat, huomio tulisi kiinnittää lääkehoidon laatuun ja haittojen ennaltaehkäisyyn.

Proviisori Jasmin Paulamäki selvitti väitöskirjassaan sellaisten lääkkeiden käytön yleisyyttä, jotka on iäkkäillä luokiteltu vältettäviksi. Hän selvitti myös tekijöitä, jotka ovat Suomessa yhteydessä lääkkeiden määräämiseen. Vältettäväksi luokiteltavilla lääkkeillä tarkoitetaan lääkehoitoja, joiden käytön odotetut haittariskit ylittävät niistä saatavan terveyshyödyn. Lääke75+ -tietokanta luokittelee noin 90 lääkettä iäkkäillä vältettäväksi. Vältettävien lääkkeiden käyttö on yhteydessä haittavaikutuksiin, kuten sekavuuteen ja kaatumiseen, jotka lisäävät palvelutarvetta ja sen myötä myös kustannuksia.

Paulamäki havaitsi, että vältettävien lääkkeiden määrittely eroaa huomattavasti Suomessa ja kansainvälisesti. Kelan Reseptirekisterin perusteella vältettävien lääkkeiden käytön yleisyys vaihtelee vuosittain 11 %:sta 57 %:in riippuen sovellettavista kriteereistä. Iäkkäiden lääkehoitoon liittyykin suuria kehitystarpeita Suomessa. Tutkimuksen tulosten mukaan käytetyimpiä Kelan sairausvakuutuksesta korvattuja Lääke75+:n vältettäväksi luokittelemia lääkkeitä ovat opioidit, lihasrelaksantit ja unilääkkeet.

Alueelliset erot vältettävien lääkkeiden käytössä, jotka korvataan sairausvakuutuksesta, sekä yleisempi käyttö ovat yhteydessä terveyskeskusten ja kotihoidon henkilöstövajeeseen.

– Mielenkiintoinen havainto oli myös, että kotihoidon asiakkaiden RAI-arviointien eli palvelutarpeen kartoituksen ja suunnittelun pidempi aikaväli oli yhteydessä kohonneeseen riskiin aloittaa vältettäväksi luokiteltava lääke. Näiden tulosten perusteella sosiaali- ja terveyspalveluiden heikko jatkuvuus on yhteydessä siihen, että iäkkäille määrätään lääkkeitä, joiden haitat ylittävät niistä saatavan hyödyn, Paulamäki sanoo.

Vältettäväksi luokiteltujen lääkkeiden haitat korostuvat iäkkäillä kotihoidon asiakkailla, jotka tarvitsevat tukea itsenäiseen arjessa selviytymiseen. Myös kotihoidon asiakkaiden ominaisuudet, kuten heikentynyt kognitio, korkeampi koulutustausta ja itsenäinen ulkona liikkuminen, olivat yhteydessä vältettävien lääkkeiden käytön aloittamiseen.

Yhteys vältettävien lääkkeiden käytön aloittamisen ja heikentyneen kognition välillä on Paulamäen mielestä erityisen huolestuttavaa, etenkin kun tiedetään ikääntyneiden muistisairaiden määrän ja heidän palvelutarpeidensa kasvavan. Valitsemalla iäkkäille turvallisempia lääkehoitoja tuettaisiin heidän toimintakykynsä säilymistä ja turvallista kotona asumista kansallisten tavoitteiden mukaisesti.

– Minkä taakseen jättää sen edestään löytää eli sillä, kuinka huomioimme iäkkäiden tarpeet lääkehoitojen toteuttamisessa, on seurauksensa. Jos lisäämme ammattilaisten koulutusta ja parannamme hoidon jatkuvuutta, voimme ennaltaehkäistä haittoja ja säästää kuormittunutta ja resurssipulasta kärsivää terveydenhuoltoamme, Paulamäki summaa.

Jasmin Paulamäki työskentelee Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeassa Tampereella.

Väitöstilaisuus perjantaina 28. maaliskuuta

Proviisori Jasmin Paulamäen geriatrian alaan kuuluva väitöskirja Potentially Inappropriate Medication Among Older Adults: Prevalence, regional variation and risk of initiation tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 28.3.2025 klo 12 Kaupin kampuksella Arvo-rakennuksen auditoriossa F115 (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Anne Gerd Granås Oslon yliopistosta. Kustoksena toimii professori Tuomas Koskela Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.