Liikunta ja terve syömiskäyttäytyminen antavat yhdessä parhaan suojan sydän- ja verisuonisairauksilta
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkijat havaitsivat, että naisilla, joilla on häiriintyneitä syömiskäyttäytymisen piirteitä ja jotka liikkuvat vähän, on enemmän keskivartalorasvaa ja suurempi riski metaboliseen eli matala-asteiseen tulehdukseen. Tämä lisää riskiä sydän- ja verisuonisairauksiin, jotka yleistyvät merkittävästi vaihdevuosien jälkeen. Liikunnan ja terveen syömiskäyttäytymisen yhteisvaikutus suojaa tehokkaimmin tulehdukselta ja voi vähentää sitä myös vaihdevuosien jälkeen.
Kehon rasvan jakautuminen muuttuu vaihdevuosien edetessä ja estrogeenitason laskiessa, jolloin lantioon ja reisiin keskittyvä rasvakudos siirtyy vähitellen keskivartaloon haitalliseksi sisäelinrasvaksi. Tämä altistaa naiset matala-asteiselle tulehdukselle sekä sydän- ja verisuonisairauksille, jotka lisääntyvät merkittävästi vaihdevuosien jälkeen.
Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa selvitettiin terveyskäyttäytymisen yhteyttä matala-asteiseen tulehdukseen. Terveyskäyttäytymisellä viitataan uni-, syömis- ja liikuntakäyttäytymiseen ja niissä esiintyviin häiriöihin. Esimerkiksi häiriintynyt syömiskäyttäytyminen tarkoittaa tilannetta, jossa henkilö saattaa rajoittaa syömistään säädelläkseen painoaan tai kehonmuotoaan. Hänellä voi myös olla rajoittunut käsitys siitä, mitä saa syödä tai miltä vartalon kuuluisi näyttää.
”Kuten aiemmissakin tutkimuksissa, suurempi sisäelinrasvan määrä oli odotetusti yhteydessä matala-asteiseen tulehdukseen. Keskivartaloon kertynyt sisäelinrasva erittää tulehdusta lisääviä sytokiineja, ja tämä voi lisätä metabolisten sairauksien riskiä”, kertoo liikuntatieteellisen tiedekunnan väitöskirjatutkija Hannamari Lankila.
Tuloksien perusteella niillä henkilöillä, joilla oli enemmän piirteitä häiriintyneestä syömiskäyttäytymisestä, sekä henkilöillä, jotka liikkuivat vähemmän, oli enemmän keskivartalorasvaa, ja näin ollen myös riski matala-asteiseen tulehdukseen oli vahvempi.
Kun syömis- ja liikuntakäyttäytymistä tarkasteltiin yhdessä, oli korkeampi fyysinen aktiivisuus yhteydessä alhaisempaan sisäelinrasvan määrään erityisesti niillä naisilla, joilla ei ollut piirteitä häiriintyneestä syömiskäyttäytymisestä.
”Yhteys oli heikompi eli suurenkin liikuntamäärän suojavaikutus jäi vähäisemmäksi, jos henkilöllä oli syömiseen liittyviä vaikeuksia. Yllätykseksemme uni ei tässä yhtälössä ollut merkittävä tekijä”, Lankila jatkaa.
Aiemman tutkimustiedon valossa tiedetään, että liikunta sekä erilaiset ruokavaliot ja ruoka-aineet ovat joiltain osin yhteydessä matala-asteiseen tulehdukseen, mutta terveyskäyttäytymisen osatekijöiden yhdysvaikutuksia vaihdevuosi-iässä ei ole aiemmin tutkittu. Vaihdevuosien ajanjakso on kuitenkin merkittävä, sillä naiset elävät vaihdevuosien jälkeistä aikaa keskimäärin yli kolmanneksen elämästään. Tänä aikana metabolisten sekä sydän- ja verisuonisairauksien riski kasvaa huomattavasti.
Tutkimuksessa yhteys sisäelinrasvan ja tulehduksen välillä korostui erityisesti vähän liikkuvilla naisilla. Sekä fyysinen aktiivisuus että joustava syömiskäyttäytyminen voivat auttaa keskivartalorasvan vähentämisessä, mutta vaikutus on todennäköisesti tehokkaampi, kun nämä kaksi yhdistetään.
”On hyvä muistaa, että vielä vaihdevuosien jälkeenkin on mahdollista vähentää haitallisen sisäelinrasvan kertymistä ja näin ennaltaehkäistä myös siitä mahdollisesti seuraavia aineenvaihdunnallisia sekä sydän- ja verisuonisairauksia”, Lankila summaa.
Tutkimuksessa unen pituutta ja koettua unen laatua sekä fyysistä aktiivisuutta selvitettiin itsearviointilomakkeilla. Syömiskäyttäytymistä arvoitiin 28 kysymyksestä koostuvalla syömishäiriöoirekyselyllä (EDE-Q). Kyseisellä oirekyselyllä voidaan kartoittaa sitä, rajoittaako henkilö syömistään ja onko hänellä erityisiä huolia syömisensä, painonsa tai kehonsa suhteen. Lisäksi huomioitiin osallistujien ikä, tulotaso sekä vaihdevuosien hormonihoidon käyttö.
Tutkimus on osa laajempaa EsmiRs-tutkimusta (Estrogeeni, mikro-RNA:t ja metabolisten toimintahäiriöiden riski), joka on toteutettu vuosina 2018—2022 Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa Gerontologian tutkimuskeskuksessa (GEREC). Tutkittavat olivat 51—59-vuotiaita Keski-Suomessa asuvia naisia. Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia ja Juho Vainion Säätiö.
Alkuperäisjulkaisu:
Lankila, H., Kekäläinen, T., Hietavala, E-M. & Laakkonen, E. K. 2025. A mediating role of visceral adipose tissue on the association of health behaviours and metabolic inflammation in menopause: a population-based cross-sectional study. Scientific Reports, 1(15), 1999. https://doi.org/10.1038/s41598-025-85134-8.
Lisätietoja:
Hannamari Lankila, väitöskirjatutkija
Liikuntatieteellinen tiedekunta, Gerontologian tutkimuskeskus
Jyväskylän yliopisto
hannamari.i.lankila@jyu.fi
+358 45 137 9383
Lisätietoa EsmiRs-tutkimuksesta: https://r.jyu.fi/Eyq
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Katri LehtovaaraViestinnän asiantuntija, Liikuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504750815katri.lehtovaara@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Korona-ajan etätyö opetti uutta työyhteisöjen vuorovaikutuksesta27.2.2025 08:50:00 EET | Tiedote
Laajamittainen etätyö koronaviruspandemian aikana nosti esiin uusia piirteitä työyhteisöjen teknologiavälitteisessä vuorovaikutuksessa. FM Rasa Jämsenin väitöskirjassa tarkasteltiin, miten teknologiavälitteinen vuorovaikutus vaikutti työntekijöiden kokemuksiin ja odotuksiin etä- ja hybridityöstä. Tutkimus pandemia-ajan etätyökokemuksista auttaa ymmärtämään etä- ja hybridityöhön liittyviä neuvotteluja tänä päivänä.
Uusi tekoälypohjainen paksusuolensyöpänäytteiden analyysityökalu suoriutuu edeltäjiään paremmin27.2.2025 07:45:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa on kehitetty uusi tekoälypohjainen työkalu paksusuolensyövän tunnistamiseen kudosnäyteanalyysista. Neuroverkkomalli ohitti luokittelukyvyssään kaikki aiemmin käytetyt mallit. Työkalu on julkaistu myös vapaasti saataville.
Mikrolevien tuottamien arvoaineiden tuotanto tehostuu hiilidioksidin talteenottoteknologian ja älykkäiden antureiden yhdistelmällä26.2.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Keski-Suomen liiton rahoittamassa hankkeessa Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu yhdistävät soveltavan kemian ja tekoälyn viimeisimmät innovaatiot. Tavoitteena on muuntaa hiilidioksidipäästöjä ja kalojen kiertovesiviljelyn jätevettä mikrolevien tuottamaksi vedyksi ja arvoaineiksi.
Luokanopettajaksi, sosiaalityöhön ja varhaiskasvatukseen S2-väylät kevään 2026 yhteishakuun26.2.2025 06:59:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopisto avaa ensimmäisenä Suomessa oman väylän suomi toisena kielenä -taustaisille hakijoille kolmelle yhteiskunnallisesti keskeiselle alalle. Uudistus on osa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa strategista kehittämishanketta, jonka tavoitteena on kehittää JYU:n kielellistä ja kulttuurista moninaisuutta sekä kansainvälistä vetovoimaa.
Tutkijat laatineet suositukset kestävän kehityksen edistämiseksi mangrovemetsäalueilla21.2.2025 13:54:44 EET | Tiedote
Vaikka ilmastonmuutoksen kaikkia vaikutuksia ei voida enää estää, on kuitenkin mahdollista valita toimintatapoja, jotka lieventävät ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Jyväskylän yliopiston tuottamassa politiikkasuosituksessa tutkijat tarkastelevat kestävien elinkeinojen kehittämistä ilmastomuutoksen vaikutuksille haavoittuvaisella Intian ja Bangladeshin rannikkoalueella, Sundarbansissa. Sundarbans on yksi suurimmista uhanalaisista mangrove-ekosysteemeistä, jotka varastoivat tehokkaasti hiilidioksidia ja suojelevat ranta-alueita hirmumyrskyiltä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme