Tiedote kasvun ja oppimisen lautakunnan kokouksesta 26.2.2025

Talousarviot ja suunnitelmat toteuttavat Taloudellisesti kestävä Espoo -tuottavuus- ja sopeutusohjelman tavoitetasoja, linjauksia ja toimenpiteitä.

Varhaiskasvatuksessa alle 3-vuotiaiden määrän arvioidaan säilyvän korkealla tasolla myös vuonna 2025

Varhaiskasvatus on osa kasvatus- ja koulutusjärjestelmää ja lapsen oppimisen polkua. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen toiminnan lähtökohtana on lapsuuden arvostaminen, lasten hyvinvointi ja perheiden tarpeisiin vastaaminen. Suomenkielinen varhaiskasvatus tarjoaa ja kehittää lasten ja heidän perheidensä tarpeiden mukaisia, monimuotoisia ja laadukkaita varhaiskasvatuspalveluita.

Tavoitteena on, että yksityinen ja julkinen varhaiskasvatus muodostavat toimivan kokonaisuuden perheiden valinnat ja alueellinen tasapuolisuus huomioon ottaen. Perhe voi halutessaan valita myös kotihoidon tuen.

Avoin varhaiskasvatus tarjoaa perheille toimintaa asukaspuistoissa ja kerhotoimintaa kotihoidossa oleville pienille lapsille. Kesällä 2025 toteutetaan viidessä asukaspuistossa kesäruokailun pilotti heinäkuussa.

Tavoitteena on, että lapset osallistuvat varhaiskasvatukseen jo ennen esiopetusvuotta. Kolme vuotta täyttäneiden ikäluokissa varhaiskasvatuksen osallistumisaste on Espoo-tasolla jo yli 90 prosenttia, jolloin osallistumisasteen kasvu toteutuu erityisesti alle 3-vuotiaiden osalta.

1–6-vuotiaiden osallistumisaste varhaiskasvatukseen koko Espoossa oli vuoden 2024 lopussa 84,5 %. Vuonna 2023 vastaava luku oli 84,3 %. Tarkempi, kieliryhmittäinen osallistumisaste saadaan keväällä 2025. Vuoden 2025 osallistumisasteen 1–6-vuotiaiden ikäryhmässä arvioidaan suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa olevan 84,1 prosenttia.

Alle 3-vuotiaiden määrän arvioidaan säilyvän korkealla tasolla myös vuonna 2025. Tukea tarvitsevien ja vieraskielisten lasten määrä ja osuus kasvaa varhaiskasvatuksessa. Tämä lisää henkilöstötarvetta ja kustannuksia sekä kunnallisessa että yksityisessä varhaiskasvatuksessa.

Perusopetus on mukana monissa korkeatasoisissa kehittämishankkeissa

Suomenkielisen perusopetuksen tulosyksikkö järjestää lapsille ja nuorille oppilaslähtöistä, korkeatasoista ja alueellisesti yhdenvertaista perusopetusta. Toiminnan lähtökohtana on koulutuksellinen tasa-arvo sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen. Tulosyksikkö toimii yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja toisen asteen toimijoiden kanssa.

Perusopetuksen oppilasmäärän ennakoidaan kasvavan lukuvuodeksi 2025–2026 hieman, ja kasvu muodostuu pääasiassa yläkouluikäisistä. Esiopetuksen ja alakouluikäisten määrän ennakoidaan pienenevän. Monikielisten oppilaiden osuus kasvaa edelleen. Perusopetusryhmät muodostetaan siten, että pääsääntöisesti luokilla 1‒2 on enintään 25 ja luokilla 3‒6 enintään 32 oppilasta. Luokilla 7‒9 ryhmäkoko on pääsääntöisesti enintään 24 oppilasta. Suomenkielisissä peruskouluissa opiskelee tilastointipäivän 20.9.2024 tilanteessa yhteensä 31 050 oppilasta, mikä on 143 oppilasta, eli 0,5 % enemmän kuin vuotta aiemmin (tilanne 20.9.2023 yht. 30 907 oppilasta).

Peruskoulujen johtamista vahvistetaan kahdella uudella virka-apulaisrehtorivakanssilla 1.8.2025 alkaen. Tulosyksikön johtoryhmän toimintaa selkiytetään ja kehitetään ja vuoropuhelua johdon ja koulujen välillä lisätään.

Suomenkielinen perusopetus on mukana monissa Opetushallituksen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamissa opetuksen kehittämishankkeissa. Sisällöllisten kehittämishankkeiden tehtävä on tukea opettajien ja kouluyksiköiden johtajien osaamista voimassa olevan opetussuunnitelman toteuttamisessa nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä.

Englanninkieliseen ylioppilastutkintoon ja lukiokoulutukseen voidaan valita ensimmäiset opiskelijat vuonna 2026

Suomenkielisen toisen asteen koulutuksen ja nuorisopalvelujen tulosyksikkö tarjoaa nuorten kasvua edistäviä oppimis- ja osallistumismahdollisuuksia sekä nuorisotyön palveluja. Koulutuspalvelujen osalta tulosyksikkö vastaa suomenkielisen lukiokoulutuksen järjestämisestä sekä perusopetuksen jälkeisen oppivelvollisuuden toteutumisesta Espoossa. Lasten ja nuorten hyvinvointi on toiminnan keskiössä. Palvelut tuotetaan yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien ja toimijoiden kanssa.

Espoossa on 10 suomenkielistä lukiota, joissa opiskelee 6 740 opiskelijaa (2023: 6 533). Opiskelijamääräennuste syksylle 2025 on 6 861. Lukuvuoden 2024–2025 opiskelijaksioton aloituspaikkamääräksi Kasvun ja oppimisen lautakunta on päättänyt 2 123, mikä on 66,3 prosenttia perusopetuksen päättävästä ikäluokasta (2023–2024: 2 118, 66,3 %). Lautakunnan päätöksen mukaisesti lukioon pääsyn edellytyksenä Espoossa oli lukuaineiden keskiarvo vähintään 7,0. Yhteishaussa toteutunut alin keskiarvo (kesäkuun tilanne) oli 7,67 (2023: 7,45). Ikäluokan kasvun takia aloituspaikkojen määrä kasvaa lähivuosina huomattavasti, mikäli jatkossakin lukiopaikkoja varataan 66,3 %:lle ikäluokasta. Lukuvuodelle 2025–2026 on varattu 2 151 aloituspaikkaa (66,3 %) ja ennuste lukuvuoden 2026–2027 aloituspaikoista on 2 425.

Lukiokoulutuksen kehittämistä ohjaavat useat valtakunnalliset uudistukset. Lukiokoulutuksen lainsäädäntöä sekä opetussuunnitelmia uudistettiin vuosina 2019–2021, ja samaan aikaan opetussuunnitelmauudistuksen kanssa astui voimaan laajennettu oppivelvollisuus sekä maksuton toinen aste.

Uudistetussa lukiolaissa säädettiin myös englanninkielisestä ylioppilastutkinnosta ja lukiokoulutuksesta. Ensimmäiset opiskelijat kansallisen opetussuunnitelman mukaiseen englanninkieliseen lukiokoulutukseen voidaan valita vuonna 2026. Espoon kaupungissa on arvioitu olevan kysyntää englanninkieliselle lukiokoulutukselle ja Kasvun ja oppimisen toimiala valmistelee järjestämisluvan hakemista opetus- ja kulttuuriministeriöltä keväällä 2025.

Nuorisovaltuustovaalit järjestetään syksyllä 2025

Nuori Espoo -toiminnan perustana on nuorten osallisuus, kiva tekeminen yhdessä kavereiden kanssa, aikuisten aika arjessa sekä tuki nuorille pulmatilanteissa. Nuorisopalvelujen toiminnan pääasiallisena kohderyhmänä ovat 10–17-vuotiaat nuoret. Ohjaamotalon palvelut kohdentuvat 16–28-vuotiaisiin nuoriin. Nuorisopalvelut edistää toiminnassaan erityisesti seuraavia tavoitteita: digitaalinen nuorisotyö, Suomenkielinen toisen asteen koulutuksen ja nuorisopalvelujen tulosyksikkö 4 kansainvälinen nuorisotyö, kestävä nuorisotyö, nuorten mielen hyvinvointi, nuorten osallisuus- ja vaikuttamistoiminta sekä yhdenvertaisuustyö.

Espoossa on pian 20 nuorisotilaa, joiden lisäksi nuorisopalveluilla on kaksi leirikeskusta sekä Ohjaamotalon toimipisteet. Nuorisopalvelut toteuttaa toimintaa myös seinättömästi jalkautumalla nuorten pariin kouluissa ja julkisissa sekä puolijulkisissa tiloissa. Liikkuva nuorisotyö täydentää nuorisotilatoimintaa. Nuorisotyötä tehdään myös digitaalisessa nuorisotilassa.

Syksyllä 2025 järjestetään nuorisovaltuuston vaalit. Nuorisovaltuustoa tuetaan myös yhdeksännen luokan oppilaille kohdennettavan Vaikuttamo – Påverkstad -tapahtuman järjestämisessä yhdessä Suomenkielisen perusopetuksen ja Svenska bildningstjänsterin kanssa.