Uusi tekoälypohjainen paksusuolensyöpänäytteiden analyysityökalu suoriutuu edeltäjiään paremmin
Jyväskylän yliopistossa on kehitetty uusi tekoälypohjainen työkalu paksusuolensyövän tunnistamiseen kudosnäyteanalyysista. Neuroverkkomalli ohitti luokittelukyvyssään kaikki aiemmin käytetyt mallit. Työkalu on julkaistu myös vapaasti saataville.
Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat yhteistyössä Turun biolääketieteen laitoksen, Helsingin yliopiston ja Keski-Suomen keskussairaala Novan kanssa kehittäneet edistyneen tekoälytyökalun paksusuolensyövän kudosnäytteiden automaattiseen analysointiin.
Tutkimuksessa kehitetty neuroverkkomalli ohitti kudosmikroskopianäytteiden luokittelukyvyssä kaikki aiemmat mallit.
”Kehitetty malli pystyy tutkimuksemme perusteella tunnistamaan näytteestä 96,74 prosentin tarkkuudella kaikki syövän tunnistamisen kannalta relevantit kudosluokat”, menetelmän suunnittelusta vastannut tutkija Fabi Prezja kertoo.
Käytännössä kudosmikroskopianäytteiden analyysissa patologi käy läpi potilaan suolesta otetusta näytteestä valmistellun ja skannatun digitaalisen mikroskooppikuvan ja merkkaa siihen kohta kohdalta esimerkiksi alueet, joissa näkyy syöpäsoluja.
Tutkimuksessa kehitetty työkalu voi säästää lääkärien työaikaa automatisoimalla tätä prosessia. Työkalu analysoi näytteen ja korostaa eri kudosluokkia sisältävät alueet. Työkalun luokittelutarkkuus voi huomattavasti helpottaa histopatologien työtaakkaa johtaen nopeampiin havaintoihin, prognooseihin ja diagnooseihin.
Tutkimusryhmä on julkaissut työkalun vapaasti saataville ja toivoo uusia läpimurtoja syöpätutkimuksessa
Tutkimusryhmä on tutkimuksen yhteistyön edistämiseksi julkaissut tekoälytyökalunsa vapaasti saataville.
”Vapaalla saatavuudella pyritään tulevien edistysaskelien nopeuttamiseen kannustamalla tieteentekijöitä, kehittäjiä ja tutkijoita maailmanlaajuisesti jatkamaan työkalun kehitystä ja etsimään sille uusia sovelluksia,” Prezja kuvailee.
Tutkimusryhmä muistuttaa, että tulosten lupaavuudesta huolimatta tekoälytyökalujen käyttöönotto kliinisessä ympäristössä on toteutettava tarkasti harkiten. Ennen kuin tekoälyratkaisuja voidaan ottaa osaksi rutiininomaista kliinistä käytäntöä, on välttämätöntä huolehtia, että ne käyvät läpi tiukan validointiprosessin, jossa varmistetaan niiden tuottamien tulosten yhtenevyys kliinisten standardien kanssa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Fabi PrezjaInformaatioteknologian tiedekunta, Jyväskylän yliopisto
Puh:+358 44 920 9543fabi.f.prezja@jyu.fiLeevi AnnalaMatemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta/Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto
Puh:+358 29 415 8211leevi.annala@helsinki.fiTeemu RahikkaViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 469 9377teemu.m.rahikka@jyu.fiKuvat
Linkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Korona-ajan etätyö opetti uutta työyhteisöjen vuorovaikutuksesta27.2.2025 08:50:00 EET | Tiedote
Laajamittainen etätyö koronaviruspandemian aikana nosti esiin uusia piirteitä työyhteisöjen teknologiavälitteisessä vuorovaikutuksessa. FM Rasa Jämsenin väitöskirjassa tarkasteltiin, miten teknologiavälitteinen vuorovaikutus vaikutti työntekijöiden kokemuksiin ja odotuksiin etä- ja hybridityöstä. Tutkimus pandemia-ajan etätyökokemuksista auttaa ymmärtämään etä- ja hybridityöhön liittyviä neuvotteluja tänä päivänä.
Liikunta ja terve syömiskäyttäytyminen antavat yhdessä parhaan suojan sydän- ja verisuonisairauksilta27.2.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkijat havaitsivat, että naisilla, joilla on häiriintyneitä syömiskäyttäytymisen piirteitä ja jotka liikkuvat vähän, on enemmän keskivartalorasvaa ja suurempi riski metaboliseen eli matala-asteiseen tulehdukseen. Tämä lisää riskiä sydän- ja verisuonisairauksiin, jotka yleistyvät merkittävästi vaihdevuosien jälkeen. Liikunnan ja terveen syömiskäyttäytymisen yhteisvaikutus suojaa tehokkaimmin tulehdukselta ja voi vähentää sitä myös vaihdevuosien jälkeen.
Mikrolevien tuottamien arvoaineiden tuotanto tehostuu hiilidioksidin talteenottoteknologian ja älykkäiden antureiden yhdistelmällä26.2.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Keski-Suomen liiton rahoittamassa hankkeessa Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu yhdistävät soveltavan kemian ja tekoälyn viimeisimmät innovaatiot. Tavoitteena on muuntaa hiilidioksidipäästöjä ja kalojen kiertovesiviljelyn jätevettä mikrolevien tuottamaksi vedyksi ja arvoaineiksi.
Luokanopettajaksi, sosiaalityöhön ja varhaiskasvatukseen S2-väylät kevään 2026 yhteishakuun26.2.2025 06:59:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopisto avaa ensimmäisenä Suomessa oman väylän suomi toisena kielenä -taustaisille hakijoille kolmelle yhteiskunnallisesti keskeiselle alalle. Uudistus on osa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa strategista kehittämishanketta, jonka tavoitteena on kehittää JYU:n kielellistä ja kulttuurista moninaisuutta sekä kansainvälistä vetovoimaa.
Tutkijat laatineet suositukset kestävän kehityksen edistämiseksi mangrovemetsäalueilla21.2.2025 13:54:44 EET | Tiedote
Vaikka ilmastonmuutoksen kaikkia vaikutuksia ei voida enää estää, on kuitenkin mahdollista valita toimintatapoja, jotka lieventävät ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Jyväskylän yliopiston tuottamassa politiikkasuosituksessa tutkijat tarkastelevat kestävien elinkeinojen kehittämistä ilmastomuutoksen vaikutuksille haavoittuvaisella Intian ja Bangladeshin rannikkoalueella, Sundarbansissa. Sundarbans on yksi suurimmista uhanalaisista mangrove-ekosysteemeistä, jotka varastoivat tehokkaasti hiilidioksidia ja suojelevat ranta-alueita hirmumyrskyiltä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme