Ilmastonmuutos uhkaa ruokakasvien valikoimaa – vaikutukset näkyvät etenkin päiväntasaajan seudun väestömäärältään suurilla alueilla

Ilmastonmuutoksen vaikutukset maailman ruokaturvaan ovat jo näkyvissä: useiden ruokakasvien viljelyalueet siirtyvät, ja sadot heikkenevät monin paikoin. Tuore tutkimus tarjoaa kattavan maailmanlaajuisen kuvan siitä, miten ilmastonmuutos muuttaa alueita missä eri kasveja pystyy tulevaisuudessa ilmaston kannalta viljelemään ja mitkä alueet tai kasvit ovat haavoittuvimpia.

Aalto-yliopiston professori Matti Kummun johtama kansainvälinen tutkijaryhmä tarkasteli 30 ruokakasvin turvallisia ilmastoalueita – kasvuolosuhteita, joihin ne ovat historian saatossa sopeutuneet. Mallinnuksessa arvioitiin neljän eri lämpenemisskenaarion (+1,5–4 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna) vaikutuksia viljelyolosuhteisiin eri puolilla maapalloa.

Nature Food -tiedelehdessä julkaistun tutkimusartikkelin keskeinen havainto on se, että ilmastonmuutoksen negatiiviset vaikutukset keskittyvät selkeästi päiväntasaajan seudulle, eli trooppisille ja sub-trooppisille alueille, kuten Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan ja Intiaan, kertoo artikkelin pääkirjoittaja, väitöskirjatutkija Sara Heikonen Aalto-yliopistosta.

“Tämä on erityisen ongelmallista, koska näillä alueilla ilmasto-olosuhteet vaikeuttavat elinolosuhteita jo monin tavoin. Lisäksi väestönkasvu on nopeaa, ja ruokaa ei ole kaikkialla tarpeeksi nykyisinkään,” Heikonen sanoo.

Muutokset sademäärässä, kuivuudessa ja lämpötilassa vaikuttavat merkittävästi siihen, mitä kasveja kullakin alueella on mahdollista kasvattaa: jo kahden asteen lämpeneminen vähentäisi viljelykasvien valikoimaa yli puolella maailman pelloista. Päiväntasaajan alueella jopa noin 70 prosentilla nykyisistä viljelysmaista valikoima vähenisi.

“Jos lämpeneminen jää 1,5–2 asteeseen, vaikutukset pysyvät vielä monin paikoin hallittavina. Sen sijaan 3–4 asteen nousu muuttaa tilannetta suuresti, ja haavoittuvimmilla alueilla vaikutukset voivat olla hyvin vakavia”, Heikonen jatkaa.

Laaja kasvivalikoima on avain ruokaturvan säilyttämiseen

Ilmastonmuutoksen myötä osa nykyisistä viljelyalueista saattaa muuttua sellaisiksi, joissa yksikään tutkituista 30 ruokakasvista ei ole aiemmin kasvanut. Tämä uhkaa vakavasti neljän maailman tärkeimmän peruselintarvikkeen – riisin, vehnän, maissin ja soijan – viljelyä.

Erityisen haavoittuvia ovat kuitenkin matalan tulotason alueiden ruokaturvan kannalta keskeiset trooppiset juurikasvit kuten jamssi, sekä viljat ja palkokasvit. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa lähes kaikki viljelykasvit ovat kuitenkin vaarassa, jos lämpeneminen ylittää 3 astetta, Heikonen mainitsee.

“Monimuotoisuuden väheneminen tarkoittaa, että tietyillä alueilla ruokakasvien valikoima voi kaventua merkittävästi. Tämä heikentää ruokaturvaa ja voi vaikeuttaa sekä kalorien että proteiinin saantia”, Heikonen sanoo.

Koska ilmastonmuutoksen vaikutukset kohdistuvat voimakkaimmin alueille, joilla sopeutumiskyky on heikoin, tutkijat korostavat kansainvälisen tuen merkitystä. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi kauppasopimuksia, rahoitusta sopeutumistoimiin sekä investointeja uudenlaisiin viljelymenetelmiin.

Myös paikallisia sopeutumiskeinoja tarvitaan. Ratkaisuja voivat olla esimerkiksi uusien ilmastonmuutokseen sopeutuvien lajikkeiden kehittäminen, peltometsäviljely eli puiden kasvatus viljelykasvien lomassa sekä uudenlaiset, tehokkaammat kastelu- ja lannoitusmenetelmät.

“Jos haluamme turvata tulevaisuuden ruokajärjestelmämme ovat sekä ilmastonmuutoksen hillintä että siihen sopeutuminen välttämättömiä”, Heikonen summaa.

Suomen kaltaisilla viileillä alueilla kasvien valikoima voi kasvaa

Tutkimuksen mukaan viljelyolosuhteet voivat parantua viileämmillä alueilla, kuten Pohjois-Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Etelä-Amerikan eteläosissa. Suomessakin ilmaston lämpeneminen voi tuoda uusia mahdollisuuksia ruoantuotantoon.

“Esimerkiksi maissi ja palkokasvit voisivat menestyä Suomessa nykyistä paremmin. Myös lauhkean ilmaston hedelmien, kuten päärynän, viljely saattaa yleistyä pohjoisemmassa”, Heikonen arvioi.

Mutta vaikka ilmasto-olosuhteiden muuttuminen voi muutoin lisätä viileämpien alueiden ruoantuotannon monimuotoisuutta, ilmastonmuutoksen muut vaikutukset voivat myös vaikeuttaa maataloutta, kommentoi professori Matti Kummu.

“Tutkimuksemme osoittaa, että ilmasto-olosuhteet voivat kyllä muuttua suotuisammiksi, mutta emme huomioineet kaikkia tekijöitä – lämpeneminen voi tuoda mukanaan esimerkiksi uusia tuholaisia ja lisätä sään ääri-ilmiöitä, joita mallimme ei ottanut huomioon. Tilanne ei siis välttämättä ole niin positiivinen kuin miltä se voi vaikuttaa”, Kummu sanoo. 

Linkki tutkimusartikkeliin Nature Food -julkaisussa: Climate change threatens crop diversity in low latitudes