Valtion velanhallinnan vuosikatsaus 2024 on julkaistu

Jaa

Valtionlainamarkkinoilla vuotta 2024 värittivät rahapolitiikan ja kansainvälisen politiikan tapahtumien vaikutukset talouteen. Suomen valtionlainojen sijoittajakysyntä pysyi johdonmukaisena.

Vuosikatsaus summaa valtion lainanoton, kassanhallinnan ja valtionvelan riskienhallinnan tapahtumat sekä kuvaa valtionlainanmarkkinoiden toimintaympäristöä vuonna 2024.
Vuosikatsaus summaa valtion lainanoton, kassanhallinnan ja valtionvelan riskienhallinnan tapahtumat sekä kuvaa valtionlainanmarkkinoiden toimintaympäristöä vuonna 2024.

Valtiokonttori toteutti vuonna 2024 Suomen valtion puolesta onnistuneesti 42,8 miljardin euron lainanoton kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta. Nettolainanottoa, eli velkakantaa kasvattavaa lainanottoa Suomen valtio toteutti 12,6 miljardia euroa.

Valtionvelka oli vuoden 2024 lopussa 169,4 miljardia euroa eli 61,2 % suhteessa bruttokansantuotteeseen (57,1 % vuonna 2023). Julkinen velka oli 82,5 % prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (77,1 % vuonna 2023).

Hinnoittelun muutos ennakoi rahapoliittisten taseiden pienentämistä

Rahapolitiikalla oli suuri vaikutus valtionlainamarkkinoihin vuonna 2024. Tämä näkyi etenkin loppuvuodesta, kun euroalueen valtionlainojen hintatasot suhteessa hinnoitteluviitteenä käytettävään swap-käyrään levenivät reilusti. Lainaa ottavan valtion näkökulmasta tämä tarkoittaa viitetasoon suhteutettuna korkeampia rahoituskustannuksia.

Finanssijohtaja Anu Sammallahden mukaan tällä yleisellä suhteellisen hintatason muutoksella saattaa olla yhteys eurojärjestelmän rahapoliittisten taseiden pienentämiseen, joka alkaa vuoden 2025 alusta. Pääomamarkkinoille tulee tänä vuonna sulateltavaksi yli 400 miljardia euroalueen valtioiden nettomääräistä eli uutta velkaa, ja lähes sama määrä Euroopan keskuspankin taseessa erääntyvää velkaa, jota keskuspankki ei jälleenrahoita.

”Tämä tukisi ajatusta, joka on ollut ilmassa jo pidempään korkojen voimakkaan nousun jälkeen: markkina sopeutui valtionlainojen tarjontaan hinnoittelun muuttumisen kautta”, Anu Sammallahti arvioi.

Rahapolitiikan lisäksi valtionlainamarkkinoiden vuotta 2024 värittivät erilaisten kansainvälisten politiikkamuutosten vaikutukset talouteen. Seurattavaa riittää tästä eteenpäinkin: miten Yhdysvaltain ulkopolitiikan linja muuttuu, horjuttaako politiikan vastakkainasettelu jatkossakin hallituksia Euroopassa, ja käynnissä olevat sodat – jatkuvatko ne, päättyvätkö ne?

”Kaikenlaisia käännekohtia on ilmassa, mutta samaan aikaan valtionlainamarkkina näyttää hyvinkin terveeltä. Tarjontaa on paljon, mutta kysyntääkin tuntuu olevan”, Sammallahti sanoo.

Sijoittajat seuraavat talouskasvun käynnistymistä – kasvun tekijät kunnossa

Suomen valtionlainojen sijoittajakysyntä pysyi vuonna 2024 johdonmukaisena ja rationaalisena. Korkosijoittajat arvostavat tiukkaa talouspolitiikkaa, mutta kasvunäkymien laahaaminen näkyy valtion viime vuosien nopeana velkaantumiskehityksenä.

”Suomella on korkea luottoluokitus, mutta myös valtionlainojen tarjontanäkymällä eli valtion talouden vajeilla on merkitystä suhteelliseen hinnoitteluun, erityisesti euroalueen valtioiden kesken”, Sammallahti arvioi.

Nostaakseen esiin Suomen talouden keskipitkän aikavälin kasvupotentiaalia tänään julkaistu katsaus sisältää asiantuntija-artikkelit kahdesta ajankohtaisesta teemasta. Taloustieteilijä Mika Maliranta käsittelee Suomen tuottavuuskasvun tekijöitä ja näkymiä, kiinnittäen erityistä huomiota yrityssektorin uudistumiseen ja kasvuhakuisten, t&k-panostuksiaan lisäävien yritysten määrän huomattavaan kasvuun 2010-luvulta alkaen. Ekonomisti ja konsultti Roger Wessman puolestaan perkaa Suomen uusinta väestöennustetta. Viime vuosina nähty nettomaahanmuuton voimakas kasvu muuttaa kuvaa Suomen huoltosuhteen kehityksestä paljon aiempaa valoisammaksi.

”Kun uutta teknologiaa hyödyntäviä kasvuhakuisia yrityksiä on paljon, parantaa se mahdollisuuksia isoihin menestyjiin. Ja jos lisäksi Suomen väestökehitys on ennustettua parempi, talouskasvun tekijät ovat meillä kunnossa.”

Myönteistä kehitystä tapahtui myös lainamarkkinoilla, jossa Suomen valtionlainojen vakaan sijoittajakysynnän lisäksi kauppavolyymit kasvoivat jälkimarkkinakaupassa. Suomen valtionlainojen vaihdettavuus siis säilyi hyvänä. Rahapolitiikan sykli eli keskuspankin ohjauskorkojen laskut ja odotukset niistä voivat olla yksi selittäjä tässäkin.

”Valtion päämarkkinatakaajapankit ovat tehneet hyvää työtä, koska olemme säilyneet sijoittajien mielenkiinnon kohteena.”

Suomi toimii päättäväisesti

Maailman epävarmuus on silti kasvanut. Markkinoilla hinnoitellaan Sammallahden mukaan joitain riskejä tarkemmin kuin toisia, mutta vientivetoisena taloutena Suomelle voi olla eniten merkitystä sillä, miten erilaiset riskit tai niiden realisoituminen vaikuttavat talouskehitykseen yleisesti.

Olennaista on, että Suomi on toiminut päättäväisesti niin taloudessa kuin energia- ja puolustussektoreillakin.

”Taloudessa tämä tarkoittaa sitä, että hyvinvointivaltion jatkon turvaamiseksi halutaan hillitä velkaantumiskehitystä. Energiantuotannossa Suomi on pyrkinyt pois fossiilienergiasta ja uusiutuvien energialähteiden kasvu on lisännyt omavaraisuutta – sähkön tuotannossa ollaankin jo omavaraisia. Ja omasta puolustuksestaan Suomi on aina pitänyt kiinni, emmekä ole missään vaiheessa lopettaneet investoimasta siihen.”  

Suomen valtion lainanoton avainlukuja 2024 (suluissa 2023):

  • Bruttolainanotto: 42,8 miljardia euroa (42,3 miljardia euroa)
  • Nettolainanotto: 12,6 miljardia euroa (14,2 miljardia euroa)
  • Lainaemissioita: 83 (79)
  • Suomen 10-vuotisen valtionlainan keskikorko: 2,85 % (3,06 %)
  • Valtionvelan efektiivinen kustannus vuoden lopussa: 2,01 % (2,10 %)
  • Keskimääräinen uudelleenhinnoitteluaika: 4,8 vuotta (4,4 vuotta)
  • Valtionvelan keskimääräinen maturiteetti: 7,75 vuotta (7,38 vuotta)
  • Valtionvelan toteutuneet korkokulut: 3,2 miljardia euroa (2,3 miljardia euroa)
  • Jälkimarkkinakaupan kokonaisvaihdanta: 121,3 miljardia euroa (87,6 miljardia euroa)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Kuvio esittää Suomen valtionvelan liikkeeseenlaskut vuonna 2024.
Kuvio esittää Suomen valtionvelan liikkeeseenlaskut vuonna 2024.
Lataa
Kuvio esittää Suomen valtion bruttolainanoton 2024 jakautumisen pitkään (viitelainat) ja lyhyeen (velkasitoumukset) lainanottoon. EMTN-lainanotto on Yhdysvaltain dollareissa liikkeeseen laskettua pitkää lainanottoa.
Kuvio esittää Suomen valtion bruttolainanoton 2024 jakautumisen pitkään (viitelainat) ja lyhyeen (velkasitoumukset) lainanottoon. EMTN-lainanotto on Yhdysvaltain dollareissa liikkeeseen laskettua pitkää lainanottoa.
Lataa

Linkit

Valtiokonttori vastaa valtion lainanotosta ja kassasta, valtionvelan riskienhallinnasta sekä valtion luottoluokitussuhteista. Lue lisää työstämme: valtionvelka.fi 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Valtiokonttori

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye