Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuskehitys taittunut aiemmista vuosista

– Vaikka tilinpäätöksen ennakkotiedot ovat hieman heikentyneet tilinpäätösennusteesta näyttää edelleen siltä, että hyvinvointialueuudistus on saavuttanut tavoitteittaan kustannuskehityksen taittamisessa. Suunta on hyvä, hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet kertoo.

Tollet kiittää hyvinvointialueen henkilöstöä tuottavuustoimenpiteisiin sitoutumisesta ja asiakkaiden- ja potilaiden ammattitaitoisesta hoidosta.

– Olemme saaneet vietyä eteenpäin useita tuottavuustoimenpiteitä ja viime vuosi on ollut monin paikoin rankka yhteistoimintamenettelyjenkin vuoksi. Myös asiakkailta on tullut tämän vuoden alussa käyttöön otetun palautejärjestelmän kautta hyvää palautetta, Tollet sanoo.

Hyvinvointialueen muutettu talousarvio ylittyi. Sopeuttamistoimenpiteistä toteutui 68 prosenttia.

– Ylitykset tulevat pääasiassa lastensuojelussa ja vammaisten palveluissa, joissa palvelutarve on kasvanut ja lyhyellä aikavälillä niihin voi vaikuttaa hyvin rajallisesti. Kasvava lastensuojelun tarve on hyvin huolestuttavaa ja kertoo lapsiperheiden ongelmien kasvusta. Niin vammaisten palveluihin kuin lastensuojeluun tullaan paneutumaan tehostetusti tänä vuonna, Tollet kertoo.

– Samalla meillä konsernipalveluissa talousarvio alittui. Organisaatiomuutokset huomioituna hallinnon menot ja henkilöstömäärä ovat viime vuonna pienentyneet. Tältä osin hyvinvointialueuudistukselle asetetut tavoitteet on saavutettu. Hallintoa kevennettiin edelleen viime syksyn yhteistoimintaneuvotteluissa, Tollet lisää.

Tilinpäätöksen ennakkotietojen mukaan konsernipalvelut alittavat talousarvion 8,3 miljoonalla eurolla. Sosiaali- ja terveyspalvelut ylittävät talousarvion 27 miljoonalla eurolla, joista laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus sisältäen vammaispalvelut 9 miljoonalla eurolla, lasten, nuorten ja perheiden palvelut 10,5 miljoonalla eurolla, sairaalapalvelut 5,6 miljoonalla eurolla sekä koti- ja asumispalvelut 1,8 miljoonalla eurolla. Pelastustoimi ylittää muutetun talousarvion 0,9 miljoonalla eurolla.

Vammaispalveluiden asiakkaiden palvelutarpeen kasvu näkyy etenkin tukipalveluissa, kuljetuspalveluissa ja henkilökohtaisessa avussa sekä ostetussa asumispalvelussa. Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden ylityksen taustalla on se, että lastensuojelun asiakaspalveluiden ostot, kuten vaativa erityistason laitoshoito, kehitysvammaisten lastensuojelu ja palveluihin sijoitettujen lasten muut sijoitusta tukevat palvelut, ovat kasvaneet lasten vaikeutuneiden tilanteiden vuoksi. Lisäksi ostopalveluiden hinnat ovat nousseet merkittävästi. Sairaalapalveluissa tulot toteutuvat talousarvioita pienempinä.

– Ostopalveluissa ja niiden hallinnassa meillä on selkeästi tehtävä vielä ryhtiliikettä. Vuoden vaihteessa tehty organisaatiouudistus tukee myös erityisryhmien palvelujen hallittavuutta, esimerkiksi vammaispalvelut ovat tänä vuonna yhdessä johdettavassa kokonaisuudessa sekä oman toiminnan että ostopalvelujen osalta. Myös ammattilaisten saatavuus on parantunut, mikä vähentää ammattilaisten oston tarvetta, Tollet kertoo.

– Esimerkiksi lastensuojelussa ja vammaispalveluissa on vaativaa palvelua tarkoitus jatkossa tuottaa enenevästi itse, millä saadaan kustannuksia nykyistä paremmin haltuun, Tollet lisää.

Keski-Suomen hyvinvointialueella toiminta ja hoitoon pääsy ovat pysyneet ennallaan tai jopa parantuneet. Samaan aikaan palvelutarpeet ovat kasvaneet.

Henkilöstön osalta sairaspoissaolot ovat vähentyneet merkittävästi. Sairaspoissaoloja oli noin 1,5 päivää vähemmän työntekijää kohden kuin vuonna 2023. Myös Työterveyslaitoksen syksyinen Mitä kuuluu -kysely näytti myönteistä kehitystä.

Rahoitus haastaa alijäämien kuromista

Keski-Suomen hyvinvointialueen alijäämä on vuodelta 2024 tilinpäätöksen ennakkotietojen  mukaan 142 miljoonaa euroa. Suurin syy alijäämälle on rahoituksen vajeet. Vuoden 2024 rahoituksen jako hyvinvointialueiden kesken on perustunut vuosien 2019-2021 diagnoositietoihin.

– Rahoitusmallissa on vielä aukkoja, joiden korjaamista viemme eteenpäin niin valtakunnallisesti kuin hyvinvointialueella. Jatkamme esimerkiksi diagnoositietojen kirjaamisen kattavuuden varmistamista. Olemme viime vuonna päässeet siinä jo 91 prosenttiin kun lähtötilanne ennen hyvinvointialueen aloittamista oli vajaa 80 prosenttia. Samoin käymme valtiovarainministeriön kanssa rakentavaa keskustelua siitä, miten rahoitusmallia voisi parantaa, ja tarkastelemme tämän vuoden rahoitusta, Tollet kertoo.

Vaikka rahoitus ei vastaa Keski-Suomessa todellisia palvelutarpeita niin Tolletin mukaan tämän rahoituksen perusteella on toimintaa suunniteltava ja rahat saatava riittämään.

– Tästäkin vuodesta tulee taloudellisesti vaikea. Tavoitteenamme on pysyä aluevaltuuston hyväksymässä talousarviossa, minkä johdosta käymme vielä viime vuoden ylitykset tarkoin läpi ja haemme niihin korjaavia tai korvaavia toimenpiteitä, Tollet sanoo.

Varsinainen tilinpäätös käsitellään aluehallituksessa 25.3.

Lue lisää:
Tilinpäätöksen 2024 ennakkotiedot
Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuskehitys osoittaa taittumisen merkkejä (tiedote 23.1.)
Talouden ja toiminnan seuranta