Kasvutyöryhmän raportti ei täyttänyt kaikkia odotuksia

Työryhmä esimerkiksi suosittelee perintö- ja lahjaveron korvaamista luovutusvoiton verotuksella, mikä voisi heikentää julkistaloutta noin miljardilla eurolla. 

– Perintöverosta luopumisen “kasvuvaikutuksille” ei ole osoitettu tieteellistä pohjaa. Ehdotus muistuttaa enemmän yritysten edunvalvontaa kuin vakavasti otettavaa talouspolitiikkaa, toteaa SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.  

SAK korostaa, että verotuksen ydintehtävä ei ole kasvun edistäminen, vaan julkisen sektorin tulojen kerääminen kansalaisille ja yrityksille tärkeiden palvelujen rahoittamiseksi.

Verotuksen rakennetta voisi parantaa. Esimerkiksi veropohjan tiivistäminen sekä haittoihin ja pääomaan kohdistuvien verojen painottaminen olisi hyvin perusteltua. Näin yksittäiset verokannat pysyisivät matalina ja verotus loisi kestävää kasvua tukevia kannustimia.  

Työryhmä esittää osinkoverotuksen muuttamista tavalla, joka poikkeaa esimerkiksi valtiovarainministeriön asiantuntijatyöryhmän aiemmasta esityksestä. Kasvutyöryhmä jättäisi huojennetun osingon laskennassa käytetyn tuottoprosentin ennalleen. Siksi esitys johtaisi selvästi kevyempään verotukseen kuin VM:n malli eikä samalla tavalla korjaisi nykyjärjestelmään liittyviä ongelmia.  

– Listaamattomien yritysten osinkoverotuksen kunnollinen uudistaminen vahvistaisi sekä julkistaloutta että kasvua. Hallituksen pitää tarttua tähän uudistukseen kehysriihessä, Jarkko Eloranta sanoo. 

SAK suhtautuu kriittisesti myös kasvutyöryhmän esityksiin, joissa yhteisöverotukseen kohdennettaisiin pitkäaikaisia ja mittavia verovähennyksiä. Vaikka ehdotusten tavoite on hyvä, julkistaloutta heikentävät vaikutukset uhkaisivat olla suuria. Lisäksi hallitus on jo ottanut käyttöön hintavia verovähennyksiä, joilla tavoitellaan samoja tuloksia. 

Vihreä siirtymä avaa kasvun mahdollisuuksia 

SAK pitää hyvänä sitä, että raportissa korostetaan vihreän siirtymän merkitystä uusien kasvumarkkinoiden syntymiselle. Työryhmä tunnistaa, että Suomi on jäänyt jälkeen teollisuudessa ja liikennesektorilla vihreän siirtymän investoinneista verrattuna Ruotsiin tai Tanskaan.  

– Epävarmuus ilmastopolitiikassa ja vähähiilisten tuotteiden kysynnässä kasvattaa investointien riskejä. Kehysriihessä tulee pitää kiinni vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteesta ja päättää lisätoimista, huomauttaa Eloranta. 

Suomen kierrätysaste on Eurooppalaisittain matalalla tasolla ja raaka-aineiden jalostusaste jää valitettavan usein matalaksi. SAK olisi kaivannut kiertotaloutta koskevien ehdotusten sisältävän kunnianhimoisempaa haittaverojen käyttöä. Lisäksi ympäristösääntelyn tasosta ei pidä tinkiä ja luvitus- ja valvontaviranomaisille pitäisi taataan riittävät resurssit. 

Ammatillinen koulutus on tärkeä pohja myös korkeakoulututkintoihin 

Työryhmä on tunnistanut koulutuksen ja osaamisen tärkeyden talouskasvulle.  

– Osaavan työvoiman tarvetta ei tosin voi vain tarkastella korkea-asteen koulutuksen kautta. Noin puolet ikäluokasta kouluttautuu ammattiosaajiksi. Ammatillisen koulutuksen tuottamalle osaamiselle on työmarkkinoilla kiistaton terve, Eloranta korostaa. 

Jos korkeakoulutettujen määrää halutaan lisätä, se vaatii pohjakseen laadukkaan ammatillisen koulutuksen, josta voi edetä korkeakouluopintoihin. Siksi pitää huolehtia, että ammatillisen koulutuksen resurssit ja tutkintojen laatu vastaavat myös tätä tavoitetta. 

Työryhmä sivuuttaa ehdotuksissaan jatkuvan oppimisen roolin tuottavuuden kasvussa. Koulutus- ja osaamistason nostoa tarvitaan myös yli 35-vuotiaiden kohdalla. Konkreettinen kasvutoimi olisi ollut esimerkiksi uudistetun aikuiskoulutustukimallin esittäminen. 

Maahanmuutossa on huomioitava kielikoulutus  

Raportissa todetaan, että pienenevien ikäluokkien Suomessa on varauduttava muuttuvaan opiskelijarakenteeseen sekä ammatti- että korkeakouluissa.  

– SAK on samaa mieltä, mutta ehdotuksesta puuttuu yksi olennainen elementti: kansainvälisten opiskelijoiden vaikeudet saada töitä Suomesta johtuvat pääasiassa puutteellisesta suomen kielen taidosta. Olisikin syytä pohtia, voitaisiinko suomen kielen opinnot lisätä kansainvälisten opiskelijoiden tutkintovaatimuksiin, toteaa Jarkko Eloranta. 

Raportissa ehdotetaan, että Suomeen töihin muuttaville osaajille tulisi tarjota palveluprosessi, jossa maahanmuuttoon liittyvät asiat hoidetaan nopeasti ja tehokkaasti. 

Sujuvat palveluprosessit ovat tärkeitä, mutta ehdotuksesta puuttuvat täysin kielikoulutukseen liittyvät näkökulmat. Työnantajien vastuuta ulkomaisten työntekijöiden kielikoulutuksen järjestämisessä ja kustantamisessa on lisättävä, erityisesti silloin, kun työntekijä rekrytoidaan suoraan EU- tai ETA-maiden ulkopuolelta. Lisäksi kieli- ja kotoutumiskoulutuksen järjestämisen tulisi olla lakisääteistä myös muille kuin työttömille työnhakijoille, jotta työperäisetkin maahanmuuttajat, jotka eivät kuulu kotoutumispalveluiden piiriin, voisivat osallistua niihin. 

– On selvää, että kotimaisen kielen osaaminen edistää ratkaisevasti työllistymistä ja yhteiskuntaan kiinnittymistä, ja siksi laadukkaan kielikoulutuksen saatavuuteen on panostettava nykyistä enemmän. Myös tutkintojen tunnustamisen ja laillistamisen prosessi on Suomessa aivan liian hidas, kallis ja raskas, Eloranta jatkaa.