Kansantalouden ongelmien juurisyy on yksityisellä sektorilla
Yrityssektorin heikko tuottavuus on kansantaloutemme suurin ongelma, osoittaa taloustieteen emeritusprofessori Matti Pohjolan Sitran toimeksiannosta laatima tuore analyysi. Talouden alavire ei siis johdu julkisesta sektorista, investointipulasta, heikosta kustannuskilpailukyvystä tai vientikysynnästä.
Suomen markkinasektorin eli käytännössä yrityssektorin kokonaistuottavuus on laskenut 10 prosenttia vuoden 2007 jälkeen. Heikkous koskee laajalti eri toimialoja. Samoilla resursseilla on siis saatu aikaan vähemmän tai matalamman arvonlisän tuotantoa.
Aalto-yliopiston taloustieteen emeritusprofessori Matti Pohjola on tutkinut pitkän uransa aikana Suomen talouskasvua ja sen lähteitä. Hän laati Sitralle selvityksen, jossa Suomen elintason ja tuottavuuden kehitystä verrataan samantapaisiin maihin eli Ruotsiin, Tanskaan ja Saksaan. (Lataa Sitran muistio Miksi Suomen talous ei kasva?)
Finanssikriisin ja euroalueen velkakriisin jälkeen vuosina 2008–2013 kokonaistuottavuus supistui Suomessa ja verrokkimaissa, mutta Suomi ainoana maana ei ole toipunut notkahduksesta.
Tämä kehitys on nakertanut niin talouden kasvua kuin suomalaisten elintasoa, ja se on heijastunut epäsuorasti myös julkisen sektorin velkaantumiseen. Suomen elintason kasvu (bruttokansantuotteessa asukasta kohden mitattuna) oli läntisen Euroopan nopeimpia 150 vuoden ajan eli teollistumisen alkuajoista lähtien, mutta pysähtyi vuoteen 2007.
Pohjolan laskelmat osoittavat, ettei Suomi ole onnistunut valjastamaan 2000-luvun muutosvoimia – digitalisaatiota ja palveluvaltaistumista – kasvun lähteiksi.
Ruotsin ja Tanskan menestystä ovat siivittäneet aineeton pääoma ja palvelut sekä näiden kahden yhdistelmät. Aineettomaan pääomaan luetaan muun muassa kertynyt tutkimus- ja kehittämispääoma, erilaiset ohjelmistot ja tietokannat.
”Talouden rakennemuutos etenee meillä selvästi hitaammin kuin kilpailijamaissa. Tanskassa ja Ruotsissa enemmistö toimialoista edesauttoi talouden tuottavuuskasvua. Suomessa kasvavia toimialoja oli selvästi vähemmän ja niidenkin kasvu oli hitaampaa”, kiteyttää tilanteen Sitran yliasiamies Atte Jääskeläinen.
Heikko tuottavuus taantumaakin vakavampi ongelma – tekninen kehitys jämähtänyt
Suomi on myös vertailun ainoa maa, jossa työn tuottavuus ei ole kasvanut vuoden 2007 jälkeen. Kotitalouksien arjessa tämä näkyy esimerkiksi siinä, että palkkojen kasvu on pysähtynyt.
”Työn tuottavuuden tahmea kasvu johtuu ennen kaikkea kokonaistuottavuuden heikosta kehityksestä. Kokonaistuottavuus on talouskasvun tärkeä ainesosa, joka on loistanut poissaolollaan finanssikriisin jälkeen. Tässä on ongelmamme ydin”, alleviivaa Sitran pääekonomisti Matti Paavonen.
Kokonaistuottavuus kuvaa (yksinkertaistaen) teknistä kehitystä ja kertoo siitä, miten hyvin työvoimaa ja pääomaa onnistutaan yhdessä hyödyntämään parempien tavaroiden ja palvelujen luomiseksi.
Matti Pohjolan mukaan Suomen ongelmat eivät selity huonolla onnella tai ulkopuolisilla tekijöillä. Suomen vientimarkkina on kasvanut kriisivuosien jälkeen yhtä hyvin kuin verrokkimaiden markkinat, mutta viennin määrä ei ole pysynyt kasvussa mukana. Suomi on siis menettänyt markkinaosuuttaan.
Synkän tilanteen hyvä puoli on se, että heikko tuottavuuskehitys on käännettävissä paremmaksi omin toimin.
Sitran Atte Jääskeläinen on toiveikas sen suhteen, että ratkaisut löytyvät: ”Kun tiedämme, mistä kasvu kiikastaa, voimme keskittyä oikeisiin asioihin. Tuottavuus kumpuaa isossa kuvassa uusista, paremmista ideoista. Näin ollen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sekä osaamisen merkitystä Suomen tulevaisuudelle ei voi painottaa liikaa.”
Muistiossa on kuvattu kaksi yksinkertaista tulevaisuuden skenaariota, jotka näyttävät millaista kokonaistuottavuuden kasvua Suomen ripeämpi talouskasvu edellyttäisi. Molemmat saisivat aikaan kipeästi kaivatun elintason kasvupyrähdyksen.
Lisätietoja:
Matti Pohjola, taloustieteen emeritusprofessori, Aalto-yliopisto,
puh. 050 321 0260, matti.pohjola@aalto.fi
Matti Paavonen, pääekonomisti, Sitra,
puh. 0294 618 334, matti.paavonen@sitra.fi
Taru Keltanen, viestinnän asiantuntija, Sitra,
puh. 040 674 3246, taru.keltanen@sitra.fi
Sitran uusi strategia tuli voimaan syyskuussa 2024. Talouden kestävän kasvun vauhdittaminen ohjaa entistä vahvemmin kaikkea Sitran työtä ja valintoja. Tämä näkyy esimerkiksi paluussa tutkimus- ja kehitysaiheisiin.
Avainsanat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Sitra on tulevaisuustalo, joka auttaa Suomea uudistumaan. Ennakoimme tulevaa. Etsimme yhdessä kumppaneiden kanssa ratkaisuja huomisen haasteisiin. Edistämme Suomen hyvinvointia ja vauhditamme talouden kestävää kasvua. Parempi tulevaisuus vaatii tekoja jo tänään.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Sitra
Välfärdsområdena kan stärka sitt beslutsfattande genom att gallra bort verksamhetsorgan och öka invånarnas deltagande27.2.2025 01:00:00 EET | Pressmeddelande
Välfärdsområdenas kostnader för demokrati och invånarnas deltagande är försvinnande små jämfört med områdenas verksamhetsutgifter. En ny utredning visar att de knappa resurserna dock borde riktas mot ett effektivare beslutsfattande och stärkt deltagande bland invånarna. Detta skulle även bidra till att öka medborgarnas förtroende för beslutsfattandet.
Hyvinvointialueet voivat vahvistaa päätöksentekoaan karsimalla toimielimiä ja lisäämällä asukkaiden osallistumista27.2.2025 01:00:00 EET | Tiedote
Hyvinvointialueilla demokratian ja asukkaiden osallistumisen kustannukset ovat häviävän pienet verrattuna alueiden toimintamenoihin. Uuden selvityksen mukaan niukat resurssit tulisi kuitenkin suunnata niin, että päätöksenteko tehostuu ja asukkaiden osallistuminen vahvistuu. Tämä auttaisi lisäämään myös kansalaisten luottamusta päätöksentekoon.
Wellbeing services counties can strengthen decision-making by reducing governing bodies and increasing resident participation27.2.2025 01:00:00 EET | Press release
The costs of democracy and resident participation in wellbeing services counties are negligible compared to their overall operating expenditure. However, a new study suggests that scarce resources should be allocated in a way that enhances decision-making efficiency and strengthens resident engagement. This would also help build citizens’ trust in decision-making.
Kutsu median ennakkoinfoon ma 3.3. (Teams): Mistä Suomen talouden alakulo johtuu? Matti Pohjolan analyysi juurisyistä24.2.2025 15:25:34 EET | Kutsu
Vuosi 2008 oli vedenjakaja Suomen taloudessa: yrityssektorin, työn tuottavuuden ja elintason kasvu pysähtyi kuin seinään. Talouden pitkittyneet ongelmat heijastuvat yhteiskuntaamme monin tavoin. Emeritusprofessori Matti Pohjola selvitti, mistä oikeasti kiikastaa. Pohjolan analyysi antaa erinomaisen pohjan keskustelulle kasvua ravitsevista toimista. Niitä listaa lähiaikoina muun muassa Risto Murron johtama kasvuryhmä.
EU:s nya centrum öppnar upp för finska cirkulära lösningar på utvecklingsländernas marknader12.12.2024 14:05:49 EET | Pressmeddelande
EU-kommissionen inrättar ett nytt resurscentrum för cirkulär ekonomi, där Sitra och Finland har en ledande roll. Sitra har redan tidigare skapat World Circular Economy Forum, WCEF, som blivit världens största evenemang inom den cirkulära ekonomin, med tusentals deltagare årligen. WCEF2025 arrangeras i Brasilien i maj.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme