Kansantalouden ongelmien juurisyy on yksityisellä sektorilla
Yrityssektorin heikko tuottavuus on kansantaloutemme suurin ongelma, osoittaa taloustieteen emeritusprofessori Matti Pohjolan Sitran toimeksiannosta laatima tuore analyysi. Talouden alavire ei siis johdu julkisesta sektorista, investointipulasta, heikosta kustannuskilpailukyvystä tai vientikysynnästä.

Suomen markkinasektorin eli käytännössä yrityssektorin kokonaistuottavuus on laskenut 10 prosenttia vuoden 2007 jälkeen. Heikkous koskee laajalti eri toimialoja. Samoilla resursseilla on siis saatu aikaan vähemmän tai matalamman arvonlisän tuotantoa.
Aalto-yliopiston taloustieteen emeritusprofessori Matti Pohjola on tutkinut pitkän uransa aikana Suomen talouskasvua ja sen lähteitä. Hän laati Sitralle selvityksen, jossa Suomen elintason ja tuottavuuden kehitystä verrataan samantapaisiin maihin eli Ruotsiin, Tanskaan ja Saksaan. (Lataa Sitran muistio Miksi Suomen talous ei kasva?)
Finanssikriisin ja euroalueen velkakriisin jälkeen vuosina 2008–2013 kokonaistuottavuus supistui Suomessa ja verrokkimaissa, mutta Suomi ainoana maana ei ole toipunut notkahduksesta.
Tämä kehitys on nakertanut niin talouden kasvua kuin suomalaisten elintasoa, ja se on heijastunut epäsuorasti myös julkisen sektorin velkaantumiseen. Suomen elintason kasvu (bruttokansantuotteessa asukasta kohden mitattuna) oli läntisen Euroopan nopeimpia 150 vuoden ajan eli teollistumisen alkuajoista lähtien, mutta pysähtyi vuoteen 2007.
Pohjolan laskelmat osoittavat, ettei Suomi ole onnistunut valjastamaan 2000-luvun muutosvoimia – digitalisaatiota ja palveluvaltaistumista – kasvun lähteiksi.
Ruotsin ja Tanskan menestystä ovat siivittäneet aineeton pääoma ja palvelut sekä näiden kahden yhdistelmät. Aineettomaan pääomaan luetaan muun muassa kertynyt tutkimus- ja kehittämispääoma, erilaiset ohjelmistot ja tietokannat.
”Talouden rakennemuutos etenee meillä selvästi hitaammin kuin kilpailijamaissa. Tanskassa ja Ruotsissa enemmistö toimialoista edesauttoi talouden tuottavuuskasvua. Suomessa kasvavia toimialoja oli selvästi vähemmän ja niidenkin kasvu oli hitaampaa”, kiteyttää tilanteen Sitran yliasiamies Atte Jääskeläinen.
Heikko tuottavuus taantumaakin vakavampi ongelma – tekninen kehitys jämähtänyt
Suomi on myös vertailun ainoa maa, jossa työn tuottavuus ei ole kasvanut vuoden 2007 jälkeen. Kotitalouksien arjessa tämä näkyy esimerkiksi siinä, että palkkojen kasvu on pysähtynyt.
”Työn tuottavuuden tahmea kasvu johtuu ennen kaikkea kokonaistuottavuuden heikosta kehityksestä. Kokonaistuottavuus on talouskasvun tärkeä ainesosa, joka on loistanut poissaolollaan finanssikriisin jälkeen. Tässä on ongelmamme ydin”, alleviivaa Sitran pääekonomisti Matti Paavonen.
Kokonaistuottavuus kuvaa (yksinkertaistaen) teknistä kehitystä ja kertoo siitä, miten hyvin työvoimaa ja pääomaa onnistutaan yhdessä hyödyntämään parempien tavaroiden ja palvelujen luomiseksi.
Matti Pohjolan mukaan Suomen ongelmat eivät selity huonolla onnella tai ulkopuolisilla tekijöillä. Suomen vientimarkkina on kasvanut kriisivuosien jälkeen yhtä hyvin kuin verrokkimaiden markkinat, mutta viennin määrä ei ole pysynyt kasvussa mukana. Suomi on siis menettänyt markkinaosuuttaan.
Synkän tilanteen hyvä puoli on se, että heikko tuottavuuskehitys on käännettävissä paremmaksi omin toimin.
Sitran Atte Jääskeläinen on toiveikas sen suhteen, että ratkaisut löytyvät: ”Kun tiedämme, mistä kasvu kiikastaa, voimme keskittyä oikeisiin asioihin. Tuottavuus kumpuaa isossa kuvassa uusista, paremmista ideoista. Näin ollen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sekä osaamisen merkitystä Suomen tulevaisuudelle ei voi painottaa liikaa.”
Muistiossa on kuvattu kaksi yksinkertaista tulevaisuuden skenaariota, jotka näyttävät millaista kokonaistuottavuuden kasvua Suomen ripeämpi talouskasvu edellyttäisi. Molemmat saisivat aikaan kipeästi kaivatun elintason kasvupyrähdyksen.
Lisätietoja:
Matti Pohjola, taloustieteen emeritusprofessori, Aalto-yliopisto,
puh. 050 321 0260, matti.pohjola@aalto.fi
Matti Paavonen, pääekonomisti, Sitra,
puh. 0294 618 334, matti.paavonen@sitra.fi
Taru Keltanen, viestinnän asiantuntija, Sitra,
puh. 040 674 3246, taru.keltanen@sitra.fi
Sitran uusi strategia tuli voimaan syyskuussa 2024. Talouden kestävän kasvun vauhdittaminen ohjaa entistä vahvemmin kaikkea Sitran työtä ja valintoja. Tämä näkyy esimerkiksi paluussa tutkimus- ja kehitysaiheisiin.
Avainsanat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Sitra on tulevaisuustalo, joka auttaa Suomea uudistumaan. Ennakoimme tulevaa. Etsimme yhdessä kumppaneiden kanssa ratkaisuja huomisen haasteisiin. Edistämme Suomen hyvinvointia ja vauhditamme talouden kestävää kasvua. Parempi tulevaisuus vaatii tekoja jo tänään.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Sitra
Framtidsbarometern 2025: Finländarnas framtidstro har rasat – förtroendet är svagt för demokratin i kommunerna och välfärdsområdena13.3.2025 01:00:00 EET | Pressmeddelande
Enligt Sitras Framtidsbarometer är sysselsättning, bevarandet av välfärdssamhället och nationell säkerhet de frågor som mest påverkar finländarnas röstningsbeslut i kommunal- och välfärdsområdesvalen. Det finns fortfarande en tro på den personliga framtiden, men förtroendet sviktar avseende hemkommunens, Finlands och särskilt mänsklighetens framtid.
Tulevaisuusbarometri 2025: Suomalaisten tulevaisuususko notkahti – luottamus kunta- ja aluedemokratiaan heikoissa kantimissa13.3.2025 01:00:00 EET | Tiedote
Sitran Tulevaisuusbarometrin mukaan kunta- ja aluevaaleissa suomalaisten äänestyspäätöksiin eniten vaikuttavat asiat ovat työpaikat, hyvinvointivaltion säilyttäminen ja kansallinen turvallisuus. Omaan tulevaisuuteen uskotaan yhä, mutta luottamus asuinkunnan, Suomen ja varsinkin ihmiskunnan tulevaisuuteen horjuu.
Futures Barometer 2025: Finns’ confidence in future plummets – trust in local and regional democracy on shaky ground13.3.2025 01:00:00 EET | Press release
According to Sitra’s Futures Barometer, the most important issues affecting voting decisions in municipal and regional elections in Finland are jobs, preserving the welfare state and national security. People still have faith in their own future, but confidence in the future of their municipality, Finland and especially humanity is faltering.
Välfärdsområdena kan stärka sitt beslutsfattande genom att gallra bort verksamhetsorgan och öka invånarnas deltagande27.2.2025 01:00:00 EET | Pressmeddelande
Välfärdsområdenas kostnader för demokrati och invånarnas deltagande är försvinnande små jämfört med områdenas verksamhetsutgifter. En ny utredning visar att de knappa resurserna dock borde riktas mot ett effektivare beslutsfattande och stärkt deltagande bland invånarna. Detta skulle även bidra till att öka medborgarnas förtroende för beslutsfattandet.
Hyvinvointialueet voivat vahvistaa päätöksentekoaan karsimalla toimielimiä ja lisäämällä asukkaiden osallistumista27.2.2025 01:00:00 EET | Tiedote
Hyvinvointialueilla demokratian ja asukkaiden osallistumisen kustannukset ovat häviävän pienet verrattuna alueiden toimintamenoihin. Uuden selvityksen mukaan niukat resurssit tulisi kuitenkin suunnata niin, että päätöksenteko tehostuu ja asukkaiden osallistuminen vahvistuu. Tämä auttaisi lisäämään myös kansalaisten luottamusta päätöksentekoon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme