Tuore professori Jan Kujala tuo edistysaskeleita aivokuvantamisen analyyseihin
Jyväskylän yliopiston rehtori Jari Ojala on kutsunut Jan Kujalan aivojen kehityksen professorin tehtävään 1.2.2025 alkaen. Professuuri sijoittuu kasvatustieteiden ja psykologian tiedekuntaan psykologian laitokseen.
Helmikuun alussa uuteen virkaansa astunut professori Jan Kujala on työskennellyt Jyväskylän yliopistolla apulaisprofessorina vuodesta 2019. Hän keskittyy tutkimuksissaan etenkin kehittyneiden analyysimenetelmien käyttöön erilaisissa magnetoenkefalografialla (MEG) mitatuissa aineistoissa.
Erilaiset aivokuvantamisen metodit ovat keskeinen työkalu neuropsykologisissa tutkimuksissa. Kuvantamismenetelmien avulla voidaan muun muassa tarkastella aivojen toimintaa ja erilaisten neuraalisten prosessien yhteyksiä käyttäytymiseen. Näin voidaan selvittää esimerkiksi mitkä aivoalueet ovat kriittisiä erilaisille toiminnoille ja miten aivoalueiden väliset vuorovaikutukset tukevat kognitiivisia prosesseja.
Signaalinkäsittely- ja analyysimenetelmiä kehittämällä parannetaan sekä mittausten tarkkuutta ja luotettavuutta että mahdollistetaan uusien yhteyksien ja ilmiöiden havaitseminen.
”Pyrin tutkimuksissani ymmärtämään, miten aivojen paikalliset ja aivoalueiden väliset neuraaliset prosessit tukevat ihmisen kognitiivisia toimintoja. Kehitän tutkimuksissani erilaisia signaalinkäsittely- ja analyysimenetelmiä, joita sitten sovelletaan niin terveiltä kuin potilasryhmiin kuuluvilta ihmisiltä kerättyihin aivokuvantamisaineistoihin. Yhdessä nämä kaksi osa-aluetta mahdollistavat erilaisten neuraalisten prosessien ja ihmisen käyttäytymisen välisten yhteyksien määrittämisen”, Kujala kertoo.
Datasta enemmän irti uudenlaisilla analyysimenetelmillä
Kuvantamisista saadun datan kokonaisvaltaisempi, erilaisia metodeja yhdistelevä analyysi on osoittautunut Kujalan tutkimuksissa hedelmälliseksi tavaksi tarkastella aivokuvantamisaineistoja.
”On kuitenkin edelleen epäselvää, miten eri neuraaliset prosessit yhdessä tukevat ihmisen käyttäytymistä. Aion tutkia tätä ongelmaa tarkemmin yhdistämällä aivojen aktiivisuuden ja yhteyksien mittaukset laskennallisiin malleihin. Tavoitteena on selvittää, miten nämä tekijät yhdessä vaikuttavat käyttäytymiseen ja esimerkiksi erilaisiin aivosairauksiin”, Kujala sanoo.
”Yksi tärkeä tavoite tällä saralla on edistää neurodegeneratiivisten sairauksien varhaista diagnostiikkaa hyödyntämällä koneoppimista laajojen aivokuvantamisaineistojen analysoinnissa.”
Jan Kujala on väitellyt tekniikan tohtoriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2008 ja tätä ennen valmistunut diplomi-insinööriksi teknillisen fysiikan alalta vuonna 2001.
Kujala on työskennellyt psykologian laitoksella apulaisprofessorina vuodesta 2019. Ennen Jyväskylän yliopistoon saapumistaan hän työskenteli tutkijana Teknillisessä korkeakoulussa ja sittemmin Aalto-yliopistossa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Jan Kujala
jan.j.kujala@jyu.fi
Kirke HassinenViestinnän asiantuntija
Puh:+359 50 462 1525kirke.m.hassinen@jyu.fiKuvat
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Mikä tekee kodista kodin? Tuore filosofian väitöskirja tutkii kodin merkityksellisyyttä kokemuksena29.4.2025 13:43:17 EEST | Tiedote
Mikä saa kodin tuntumaan kodilta? Miksi taas kaikki asuinpaikat eivät tunnu kodilta? YTM Olli-Pekka Paanasen väitöstutkimus tarkastelee, miten kokemus kodista rakentuu, millainen on kodin ja asumisen välinen suhde ja miten tunnesiteet kotia kohtaan rakentuvat.
Perinnöllinen lihasvoima pienentää riskiä kuolla sydän- ja verisuonitauteihin29.4.2025 10:26:45 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutetussa tutkimuksessa havaittiin, että miehillä, joilla oli parempaa lihasvoimaa tukeva geeniperimä, oli matalampi riski kuolla sydän- ja verisuonitauteihin. Tämä yhteys oli riippumaton aikuisiän vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden määrästä ja muista elämäntapoihin liittyvistä tekijöistä.
Väitöstutkimus paljastaa Raamatun kymmenen käskyn roolin yhteiskunnan muodostumisessa klassikkoteoksen valossa25.4.2025 10:39:50 EEST | Tiedote
Mikä tekee yhteiskunnastamme mahdollisen? YTM Jukka Ruokanen selvitti väitöskirjassaan, millaiset tekijät tukevat sosiaalisuuden, yhteisöjen ja yhteiskunnan olemassaoloa saksalaisen politiisen filosofin ja oikeusoppineen Johannes Althusiuksen teoksessa Politica Methodice Digesta. Althusiuksen mukaan yhteiskunta ei synny vain ihmisten toiminnan tai luonnollisten syiden seurauksena – myös Jumalan toimet, kuten kymmenen käskyä, ovat olennaisia yhteiselomme aikaansaamiseksi.
Kansainvälinen konferenssi rakentaa tulevaisuudenuskoa ja selviytymiskykyä23.4.2025 11:00:47 EEST | Tiedote
Ympäristökysymysten lisäksi aikamme yhteiskunnat kamppailevat monimutkaisten sosiaalisten haasteiden kanssa. Lapset, nuoret ja heidän perheensä ovat usein ensimmäisiä, joita tämän hetken yhteiskunnalliset haasteet koettelevat.
Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote
Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme