Perhevapaan taloudellisten vaikutusten selvittäminen yleistyy – yhä harvempi pari tasaa niitä
Naisten kokemus perhevapaan taloudellisten vaikutuksen tasa-arvoisesta jaosta on heikentynyt, käy ilmi Danske Bankin Lasikatto lompakossa 2025 -kyselytutkimuksesta. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että perhevapaan taloudellisista vaikutuksista ollaan yhä tietoisempia, mutta pariskunnat eivät puhu niistä keskenään riittävästi.
Kolme viidestä (59 %) 10 vuoden sisään perhevapaalla olleesta kertoo selvittäneensä perhevapaan vaikutukset omiin tuloihinsa ja eläkkeeseensä. Osuus on noussut neljä prosenttiyksikköä vuodesta 2022. Tiedot käyvät ilmi Danske Bankin Yougovilla teettämästä Lasikatto lompakossa 2025 -kyselytutkimuksesta.
Vaikka vaikutusta omiin tuloihin ja eläkkeeseen on selvitetty, on yhä harvempi sopinut taloudellisten vaikutusten tasaamisesta perhevapaalla. Vuonna 2025 näin oli tehnyt 57 prosenttia vastaajista, kun vuonna 2022 näin oli menetellyt 64 prosenttia vastaajista.
”Kokemus perhevapaan taloudellisten vaikutuksen tasa-arvoisesta jaosta on heikentynyt vain naisilla. Lasikatto lompakossa -tutkimuksen mukaan näyttää siltä, että perhevapaan vaikutukset tuloihin ja eläkkeeseen kyllä tiedostetaan aiempaa paremmin, mutta siitä ei puhuta riittävästi oman puolison kanssa. Lapsen saanti on ihana mutta myös iso mullistus monin tavoin, ja sen taloudelliset vaikutukset vaativat avointa rahapuhetta parisuhteessa”, sanoo Danske Bankin yksityistalouden ekonomisti Kaisa Kivipelto.
Joka toisessa taloudessa (51 %) oli pienennetty perhevapaalla olevan osuutta kotitalouden kulujen maksusta perhevapaan ajaksi. Lisäksi joka viides (18 %) sanoi kotitaloudellaan olevan yhteiset rahat, joten kahdella kolmasosalla perhevapaa oli otettu huomioon kuluvastuissa. Miehet kokivat selvästi naisia useammin, että perhevapaa oli huomioitu kuluvastuissa.
Vastaajista lähes joka neljäs (23 %) sanoi, että perhevapaalla olevan osuutta yhteisistä kuluista ei laskettu ollenkaan. Naisista näin sanoi 28 prosenttia ja miehistä 16 prosenttia.
”Vauva-arjen keskellä olisi reilua, että kummallekin osapuolelle jäisi omaa käyttörahaa ja mahdollisuus säästää ja sijoittaa. Nyt näyttää tutkimuksemme mukaan näyttää siltä, että yhteiskunnan tukien lisäksi perhevapaat rahoitetaan enemmän miehen palkkatuloilla kuin naisen ja enemmän naisen säästöillä kuin miehen”, sanoo Kaisa Kivipelto.
Yleisimmin perhevapaat pitää nainen
Neljässä tapauksessa viidestä (82 %) nainen on pitänyt suuremman osan perhevapaista viimeisen kymmenen vuoden aikana. Miehistä vain 7 prosenttia on pitänyt suuremman osan perhevapaasta. Lähes sama osuus (8 %) on jakanut perhevapaan tasan.
Perhevapaan käyttö on ensisijaisesti (32 %) jaettu sen mukaan, kummalla on suurempi halu perhevapaalle. Taloudellisin perustein jako on tehty 29 prosentissa tapauksista.
Miehistä selvästi isompi osuus (36 %) kuin naisista (23 %) sanoo jaon perustuneen taloudellisiin seikkoihin.
”Perhevapaan talousvaikutukset ylettyvät pitkälle ura-, palkka- ja eläkekehityksen kautta. Perhevapaiden tasaisempi jakaminen varmistaa, että lapsen saamisen taloudelliset vaikutukset jakautuvat tasaisemmin kummallekin vanhemmalle aina vanhuuteen asti. Tämä on tärkeää muistaa, vaikka ymmärrettävästi harva pohtii pikkulapsiaikaa pidemmälle”, sanoo Kivipelto.
Lasikatto lompakossa 2025 -tutkimus
Kyselytutkimuksen Danske Bankille on toteuttanut YouGov. Tiedot kerättiin sähköpostikyselynä 13.1. –25.1.2025 välisenä aikana YouGovin kuluttajapaneelissa. Tutkimuksen kohderyhmään kuuluvat 18 vuotta täyttäneet suomalaiset. Lähtöotos muodostettiin ja lopullinen vastaajajoukko painotettiin suomalaista aikuisväestöä vastaavaksi iän (18 v.+), sukupuolen ja asuinalueen mukaan. Kokonaistuloksissa (N=2024) keskimääräinen virhemarginaali on noin ±2 %-yksikköä.
Yhteyshenkilöt
Mediapuhelin arkisin klo 9–16Viestintä
Puh:050 422 6644Kaisa KivipeltoYksityistalouden ekonomisti
Puh:050 434 6230kaisa.kivipelto@danskebank.fiKuvat

Danske Bankista
Danske Bank on Suomen kolmanneksi suurin pankki, joka tarjoaa noin miljoonalle suomalaiselle kotitaloudelle, yritykselle ja instituutiolle palveluita laajan asiantuntemuksen sekä innovatiivisten digitaalisten ratkaisujen avulla. Danske Bank A/S, Suomen sivuliike on osa pohjoismaista Danske Bank -konsernia.
Danske Bank on pohjoismainen yleispankki, jolla on vahvat alueelliset juuret ja tiivis yhteys ympäröivään maailmaan. Danske Bank -konsernin pääkonttori sijaitsee Kööpenhaminassa, ja yhtiön osake on listattu Nasdaq Kööpenhaminassa. danskebank.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Danske Bank A/S, Suomen sivuliike
Danske Bankin yritysasiakkaat: Trumpin tullien vaikutukset ovat olleet toistaiseksi vähäisiä2.5.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Danske Bank selvitti keskisuurilta yritysasiakkailtaan, miten Trumpin tullit ovat vaikuttaneet vientiin. Osa yrityksistä kertoo voivansa siirtää tullien aiheuttamat kulut hintoihin viiveellä, osa ei.
Kutsu medialle: Miten suomalaisten asumishalut ovat muuttuneet?30.4.2025 09:30:00 EEST | Tiedote
Danske Bank järjestää taustoittavan keskustelutilaisuuden asumista käsittelevästä Taloudellinen mielenrauha 2025 -tutkimuksesta.
Tutkimus: Ympäristöasiat eivät paina vaakakupissa asuntokaupoilla entiseen malliin28.4.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset ovat kiinnostuneempia putkiremonteista kuin energiatehokkuutta lisäävistä parannuksista. Vain vajaa puolet suomalaisista kokee ympäristövaikutukset melko tärkeiksi valitessaan asuntoa.
Tutkimus: Asuntolainan määrä on hämärän peitossa joka kymmenennelle suomalaiselle22.4.2025 09:29:02 EEST | Tiedote
Danske Bankin Lasikatto lompakossa 2025 -tutkimuksen mukaan naimisissa olevat ja sinkut tietävät kotitaloutensa kuukausitulot avopareja paremmin. Iäkkäämmät vastaajat olivat perillä raha-asioistaan nuoria vastaajia paremmin.
Asumisen kustannukset huolettavat suomalaisia: “Huoli on jäänyt päälle”10.4.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Taloudellinen mielenrauha 2025 -tutkimuksen mukaan korkojen nousu ei huoleta suomalaisia enää samalla tavalla kuin kaksi vuotta sitten. Nousevista koroista on huolissaan nyt joka viides suomalainen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme