Järvi-Suomen vesistöihin 1,3 miljoonaa euroa
Järvi-Suomen vesistöjen kunnostamiseen myönnettiin viime vuonna 1,3 miljoonaa euroa EU:n maaseuturahoitusta ns. JÄSMY-teemahaun kautta. Rahoituksen sai kuusi hanketta, joista viisi sijaitsee osin Pohjois-Karjalassa.
Teemahaussa myönnettiin EU:n maaseuturahoitusta vesiensuojeluyhdistyksille hankkeisiin, joissa kartoitetaan maa- ja metsätalouden aiheuttamaa kuormitusta ja laaditaan kunnostussuunnitelmia Järvi-Suomen maakuntien vesistöihin.
JÄSMY eli Järvi-Suomen maaseudun ympäristö- ja ilmasto-ohjelma edistää ympäristön tilaa parantavia hankkeita Keski-Suomessa, Etelä- ja Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa sekä Kaakkois-Suomessa. Ohjelman koordinaattori Marjut Henttonen Etelä-Savon ELY-keskuksesta on tyytyväinen viime vuoden vesistöteemahaun saldoon.
– Useissa hankkeissa vesistökuormitusta tarkastellaan valuma-aluelähtöisesti, jolloin valuma-alueen ominaisuuksia ja maankäytön vaikutuksia tietyn vesistön tilaan voidaan käsitellä kokonaisvaltaisesti. Tarkastelu on siten vaikuttavampaa, kun valuma-alueen eri tarpeita otetaan huomioon jo suunnitteluvaiheessa, hän toteaa.
Rahoitusta saivat esimerkiksi Pohjois-Karjalassa toimiva Pro Höytiäinen ry, joka laatii konseptin vesistökuormituksen kestävään hallintaan Höytiäinen-järven valuma-alueelle, ja Saimaan vesiensuojeluyhdistys luontaisesti syntyneiden hiekkarantojen tilan selvittämiseen.
Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistyksen hankkeessa koulutetaan uusia kosteikko- ja valuma-aluesuunnittelijoita. Henttonen pitää myös koulutushanketta erittäin tervetulleena. Hän arvioi sen hyödyttävän koko maata, ei pelkästään Järvi-Suomea.
Vesistökunnostus edellyttää pitkäjänteistä sitoutumista
Henttonen muistuttaa, että vesistöjen kunnostaminen on pitkäjänteistä työtä, joka vaatii hanketoimijoilta vahvaa sitoutumista. Kunnostukseen voi hakea rahoitusta monista eri lähteistä, joten hakijan kannattaa selvittää eri rahoitusmahdollisuuksien sopivuus jo hakuvaiheessa.
– Nyt rahoitettujen hankkeiden tavoitteena on löytää kohteita, joissa voi tehdä mahdollisimman vaikuttavia toimenpiteitä. Niiden toteuttamiseen voi myöhemmin hakea jatkorahoitusta esimerkiksi oman alueen ELY-keskuksesta, hän sanoo.
Teemahaun kautta rahoitetut hankkeet ovat pääosin alueiden välisiä, koska vesistöt ja luonto eivät noudata maakuntarajoja. Hankkeet tekevät aina yhteistyötä myös maanomistajien kanssa etsiessään ratkaisuja vesistöjen tilan parantamiseksi.
JÄSMY:n viime vuoden toisen teemahaun aiheena oli monimuotoisuuden edistäminen. Joulukuussa päättyneeseen hakuun tuli 15 hakemusta, ja rahoituspäätökset niistä tehdään tänä keväänä. Monimuotoisuushankkeille on varattu rahoitusta yhteensä kaksi miljoonaa euroa.
Tänä vuonna JÄSMY-ohjelmaan toivotaan hankehakemuksia, jotka edistävät maaseudun vastuullista vihreää siirtymää. Ne voivat liittyä esimerkiksi kiertotalouteen, uusiutuviin energialähteisiin tai kasvinviljelyn hiilensidonnan ja nurmitalouden edistämiseen.
JÄSMY-rahoitusta v. 2024 saaneet vesistöhankkeet (linkit maaseutuverkosto.fi):
- Pro Höytiäinen ry, ValuntaKo – Valuma-aluetasoinen konsepti maa- ja metsätalousvesien kestävään ja monimuotoisuutta tukevaan suunnitteluun ja hallintaan Höytiäisellä (Pohjois-Karjala), 406 462,52 €
- Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys r.y. Järvi-Suomen kosteikko- ja valuma-aluesuunnittelun koulutushanke (Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Keski-Suomi, Kaakkois-Suomi, Pohjois-Karjala), 60 512,97 €
- Saimaan vesiensuojeluyhdistys r.y. Sisävesien hiekkarantojen kunnostushanke 2024–2027 (Hiekkis-hanke II) (Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala), 200 963,77 €
- Saimaan vesiensuojeluyhdistys r.y. Kuuksenenselkä kuntoon -hanke 2025–2027 (Etelä-Karjala), 226 751,17 €
- Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys r.y. Kestävät ratkaisut valuma-alueilla (Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo), 299 684,00 €
- Saimaan vesiensuojeluyhdistys r.y. Karjalan Pyhäjärvi -hanke (Pohjois-Karjala, Etelä-Karjala) 130 120,37 €
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Marjut HenttonenJÄSMY-koordinaattori
Etelä-Savon ELY-keskus
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Yhteystiedot
Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Kauppakatu 40 B, PL 69
80101 Joensuu
p. 0295 026 000
www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Pohjois-Karjalassa oli tammikuussa 11 139 työtöntä25.2.2025 08:02:00 EET | Tiedote
Pohjois-Karjalassa oli tammikuun lopussa 11 139 työtöntä työnhakijaa, 865 henkilöä enemmän kuin vuosi sitten. Lomautettuna oli 1 116. Lomautettujen määrä vähentyi 107 henkilöllä vuoden takaiseen verrattuna.
Pohjois-Karjalan isojen vesistöjen vedenpinnat olivat matalalla tammikuussa19.2.2025 14:59:02 EET | Tiedote
Kuukauden keskilämpötila oli noin kolme astetta keskimääräistä lämpimämpi. Vedenkorkeudet olivat edelleen suurissa vesistöissä keskimääräistä matalammalla, mutta vedenpinnankorkeudet olivat pienissä vesistöissä ajankohdan keskiarvon yläpuolella. Lunta oli pitkän aikavälin keskiarvoon verrattuna noin 32 cm vähemmän.
ELY-keskus myönsi Pohjois-Karjalan yrityksille ja yhteisöille kehittämisrahoitusta vuonna 2024 yli 45 miljoonaa euroa10.2.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Vuoden viimeisellä neljänneksellä kehittämisrahoitusta myönnettiin yli 14 miljoonaa euroa. Koko vuonna 2024 ELY-keskus myönsi Pohjois-Karjalaan yritys- ja investointitukia yli 23 miljoonaa ja muuta kehittämisrahoitusta lähes 22 miljoonaa euroa.
Pohjois-Karjalassa oli joulukuussa 11 333 työtöntä24.1.2025 08:03:00 EET | Tiedote
Pohjois-Karjalassa oli joulukuun lopussa 11 333 työtöntä työnhakijaa, 660 henkilöä enemmän kuin vuosi sitten. Lomautettuna oli 1 463. Lomautettujen määrä kasvoi 26 henkilöllä vuoden takaiseen verrattuna.
Vuosi vaihtui leutona ja vähälumisena Pohjois-Karjalassa20.1.2025 10:08:34 EET | Tiedote
Vedenkorkeudet ovat pääosin vielä matalalla. Vesistöjen jäät paksuuntuivat kovien pakkasten myötä. Pohjois-Karjalassa on ajankohdan keskiarvoon nähden vähän lunta. Vuosi 2024 oli Pohjois-Karjalassa lämmin ja vähäsateinen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme