Jyväskylän yliopisto

Yliopiston vuosijuhlassa 2025 palkittiin ansioituneita yliopistolaisia

Jaa

Jyväskylän yliopisto vietti vuosijuhlaa 5.3. jakamalla tunnustuksia tieteen ja opetuksen saralla ansioituneille yliopistolaisille. Jyväskylän yliopistosäätiö myönsi yhdeksän palkintoa, kaikki arvoltaan 3 000 euroa. Lisäksi jaettiin Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiön tunnustuspalkinto 5 000 euroa.

Jyväskylän yliopiston päärakennus juhlavalaistuksessa.
Jyväskylän yliopiston päärakennus juhlavalaistuksessa. Ei julkaisurajoituksia. Valokuvaaja Iida Liimatainen, Jyväskylän yliopiston kuva-arkisto.

Julkaistavissa 5.3.2025 klo 19.00

Hyvä opettaja -palkinnon sai yliopistonopettaja Vojna Tapola psykologian laitoksesta opiskelijoiden ehdotuksien pohjalta ja ylioppilaskunnan esityksestä. Opiskelijoiden mielestä Vojna Tapolalla on rehellinen tapa opettaa. Hänen opetuksensa on motivoivaa, kannustavaa ja toiveikkuutta luovaa. Tapola hyödyntää opetuksessaan laajaa käytännön kokemustaan terveydenhuollon eri tehtävissä sekä psykiatrian alalla kouluttajana, ja yksilö- ja ryhmätyöohjaajana. Hänen opetustoimintansa keskittyy kliinisen psykologiaan ja psykoterapiaan liittyvän tietotaidon levittämiseen.

Opetuksen kehittäjä -palkinto myönnettiin yliopistonopettaja Jarkko Nurmelle informaatioteknologian tiedekunnasta. Nurmen kehittämistyötä luonnehtii pitkäjänteisyys, oppijalähtöisyys ja yhteistyö työelämän kanssa. Nurmi on kehittänyt opetustaan yhteistyössä oman yliopistonsa ja Uppsalan yliopiston kollegoiden kanssa. Hänen opetustapansa kasvattaa tilastollisesti merkitsevällä tavalla opiskelijoiden kriittistä ajattelua ja tutkimusvalmiuksia. Nurmi on luonut mallin kokemuksellisesta ja työelämätaitoja kehittävästä projektiopetuksesta. Hän on myös kehittänyt tekoälyavustajan opetuksen tueksi ja esitellyt sitä koko yliopistoyhteisölle.

Hyvä lähijohtaja -palkinnon vastaanotti apulaisprofessori ja tutkimusryhmien johtaja Teea Kortetmäki yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksesta. Työyhteisönsä mukaan Teea Kortetmäki on erinomainen esimerkki empaattisesta ja voimaannuttavasta johtajuudesta. Hän rakentaa inklusiivista ja yhteistyöhön kannustavaa ilmapiiriä, jossa jokainen tuntee olonsa arvostetuksi ja inspiroituneeksi. Kortetmäki tukee työyhteisöään paitsi ammatillisesti, myös henkilökohtaisen hyvinvoinnin näkökulmasta, ja hänen johtamistyylinsä rohkaisee luovuuteen ja aloitteellisuuteen. Kortetmäki on mukana johtamassa JYUwisdom-yhteisöä, jossa hän edistää yhteishenkeä ja monitieteistä dialogia.

Yhteisöllisyyspalkinto annettiin tutkijatohtori Anna-Maria Raita-Hakolalle informaatioteknologian tiedekuntaan.  Spektrikuvantamisen laboratoriossa työskentelevä Raita-Hakola on läpi eri rooliensa tutkimusavustajasta tutkijatohtoriin huolehtinut ryhmän hyvinvoinnista. Arkinen aherrus on katkennut säännöllisesti Raita-Hakolan organisoimiin Agora Grand prix -kisailuihin, jotka ovat auttaneet ryhmäytymään ja luoneet yhteishenkeä. Oma-aloitteisen ja omakustanteisen ilahduttamisen lisäksi Raita-Hakola on tuonut vahvaa valmentamisen ja sparraamisen kulttuuria laboratorioonsa. Niinpä monissa ryhmän väitöskirjoissa mainitaankin erityiskiitokset hänelle väitöspolun varrella tukemisesta.

Hyvä väitöskirja -palkinnon sai tutkijatohtori Giovanni Misitano informaatioteknologian tiedekunnasta. Misitanon laskennallisen tieteen väitöskirja Enhancing the decision-support capabilities of interactive multiobjective optimization with explainability käsittelee kompromissiratkaisujen tekemistä selittävää tekoälyä hyödyntäen. Misitano esittelee kolme uutta interaktiivista monitavoiteoptimointimenetelmää. Keskeistä näissä on se, että tietokoneen antamat kompromissiratkaisut ovat myös selitettävissä. Käyttäjä pystyy ymmärtämään tietokoneen ehdotuksen ja pystyy tarvittaessa vaikuttamaan siihen omia mieltymyksiään muokkaamalla. Tutkimus rakentuu väittelijän itsenäisille ideoille, ja sen tulokset tuovat monitavoiteoptimoinnin maailman lähelle muita tutkimusaloja. Menetelmät ovat avoimesti saatavilla ja käytäntöön sovellettavissa.

Tieteellinen läpimurto -palkinnon sai yliopistotutkija María Francisca Matus fysiikan laitoksesta. Maria Francisca Matus on aloittanut uuden, laskennallisia nanotieteitä ja bioinformatiikkaa yhdistävän tutkimussuunnan. Matuksen tutkimuksissa keskitytään metallinanopartikkelien ja biomolekyylien vuorovaikutusten simulointiin atomitasolla. Saadut tulokset ennustavat, että sopivalla tavalla valmistetut ja toiminnallistetut nanopartikkelit voivat olla tulevaisuudessa merkittävässä roolissa esimerkiksi lääkemolekyylien täsmäkuljettimina tai haitallisten merkkiaineiden tunnistimina. Uuden tutkimussuunnan aloittaminen on nuorelta tutkijalta erittäin ansiokas ja harvinainen saavutus.

Innovaatio-, yrittäjyys- ja yritysyhteistyöpalkinto myönnettiin professori Ari Väisäselle kemian laitoksesta. Kiertotalouden professori Ari Väisänen tekee laajaa yritysyhteistyötä teollisuuden kanssa. Hän on ollut perustamassa ja omistamassa yliopistolähtöistä WeeeFiner -yritystä. Hänellä on nimissään patentti liittyen kemiallisiin katalyyseihin ja toinen patentti Alva Oy:n kanssa liittyen lentotuhkan liuotukseen, sekä kaksi patenttihakemusta, jotka koskevat metallien talteenottoa. Hän ohjaa useita väitöstyöprojekteja ja tutkimushankkeita, joissa tehdään laajaa yritysyhteistyötä. Lisäksi Väisänen johtaa Kiertotalouden osaamiskeskittymää, joka yhdistää korkeatasoisen tutkimuksen ja yritysten kehitystarpeisiin liittyvät haasteet. Väisänen on esimerkillinen tutkimustulosten jalkauttaja, joka viestii tieteestä ymmärrettävästi ja uskottavasti.

Tiedeviestintäpalkinto jaettiin historian ja etnologian laitoksen professori Antero Holmilalle. Professori Antero Holmila on paitsi arvostettu historian tutkija, myös kysytty luennoija, tietokirjailija ja yhteiskunnallinen keskustelija. Hänet tunnetaan maailmanpolitiikan ja erityisesti kriisitematiikan syvällisenä tulkitsijana. Holmilan tutkimusintressit yhdistyvät hänen tiedettä popularisoivissa kolumneissaan, näkökulma-kirjoituksissaan ja laajoissa artikkeleissaan, jotka käsittelevät mm. Ukrainan sodan vaikutuksia Suomeen, Eurooppaan ja läntiseen maailmanjärjestykseen. Hänen kansantajuiset tietokirjansa, kuten Suomalaisten kylmä sota ja Martti J. Karin kanssa kirjoitettu Miksi Venäjä toimii niin kuin se toimii ovat erittäin luettuja ja arvostettuja teoksia.

Vaikuttajapalkinnon sai luonnonsuojelubiologian lehtori Panu Halme bio- ja ympäristötieteiden laitoksesta. Panu Halme on rohkea vaikuttaja, joka haluaa soveltaa asiantuntemustaan tieteen ja taiteen keinoin sekä osallistua liike-elämän kestävyysmurroksen toteuttamiseen. Yksi hänen keskeisimmistä tutkimusaiheistaan on ekologisen kompensaation kehittäminen. Halme on ollut mukana lukuisissa hankkeissa eri sektoreiden luontovaikutusten selvittämiseksi ja toiminnan kehittämiseksi kohti luontopositiivisuutta. Lisäksi Halme työskentelee metsien kustannustehokkaiden suojelu- ja hoitoratkaisujen parissa. Aktiivisen media- ja somevaikuttamisen lisäksi hän on yhdistänyt tiedettä ja taidetta näytelmien, musiikkiesitysten ja lastenkirjojen keinoin.

Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiön tarkoituksena on edistää Jyväskylän yliopistossa tehtävää tutkimusta. Säätiön palkinnon sai apulaisprofessori Miriam Nokia psykologian laitoksesta. Nokialla on pitkä kokemus käyttäytymisneurotieteellisestä tutkimuksesta. Hän on lahjakas tutkija, joka tutkii oppimisen ja muistin hermostollista perustaa erilaisin menetelmin. Hänen erityisosaamistaan on sähköfysiologinen mittaaminen ja mitattujen signaalien analysointi suhteessa käyttäytymiseen. Nokia on Suomen Aivotutkimusseuran hallituksen jäsen ja edustaa Suomea Euroopan aivoneuvostossa.

Kuvat palkituista ovat ladattavissa osoitteessa: https://r.jyu.fi/vuosijuhlapalkitut2025

Yhteyshenkilöt

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitös: Tietokonesimuloidut metsät apuna kasvillisuuden hyvinvointia seuraavan tekoälyn kouluttamisessa4.3.2025 08:00:00 EET | Tiedote

Kimmo Riihiaho kehitti osana väitöstutkimuksessaan simulaattorin, jonka avulla voidaan luoda tarkkoja kasvillisuussimulaatioita esimerkiksi metsistä. Simulaatiometsistä saatua dataa voidaan hyödyntää tekoälyn kouluttamisessa. Tekoälyllä voidaan analysoida spektrikameralla otetuista ilmakuvista metsän kasvillisuuden hyvinvoinnin tilaa ja esimerkiksi mahdollisia tuholaisvahinkoja.

Miksi miehet liikkuvat naisia enemmän? Selittävänä tekijänä on fyysinen kunto - kehonkoostumus, lihasvoima ja kestävyys3.3.2025 07:00:00 EET | Tiedote

Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa ja Gerontologian tutkimuskeskuksessa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että sukupuoli ei itsessään ole yhteydessä liikkumisen määrään vanhuudessa. Miehet liikkuvat aktiivisuusmittarien mukaan naisia enemmän, koska heillä on parempi fyysinen kunto. Tutkimuksen tulos korostaa fyysisen kunnon tärkeyttä aktiivisen elämän ylläpitämisessä vanhemmalla iällä.

Kehityspuheesta ilmastoväittämiin: Uusi tutkimus Kongon strategisesti tärkeistä koboltista ja kuparista28.2.2025 09:41:23 EET | Tiedote

Tuoreessa kirjassa Mining and Financial Imperialism: The Central African Copper Bonanza Jyväskylän yliopiston yliopistotutkija, globaalin talouden historian dosentti Timo Särkkä tutki Kongon demokraattisen tasavallan eteläisestä osassa sijaitsevan Katangan kaivannaisteollisuuden historiaa ja selvitti tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet Kongosta kaivettavien strategisesti tärkeiden maametallien kuten koboltin ja kuparin kysynnän kasvuun.

Väitös: Korona-ajan etätyö opetti uutta työyhteisöjen vuorovaikutuksesta27.2.2025 08:50:00 EET | Tiedote

Laajamittainen etätyö koronaviruspandemian aikana nosti esiin uusia piirteitä työyhteisöjen teknologiavälitteisessä vuorovaikutuksessa. FM Rasa Jämsenin väitöskirjassa tarkasteltiin, miten teknologiavälitteinen vuorovaikutus vaikutti työntekijöiden kokemuksiin ja odotuksiin etä- ja hybridityöstä. Tutkimus pandemia-ajan etätyökokemuksista auttaa ymmärtämään etä- ja hybridityöhön liittyviä neuvotteluja tänä päivänä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye