Kuntapäättäjät suhtautuvat kriittisesti tupla- ja triplarooleihin
Kuntaliiton Kuntapäättäjätutkimuksen mukaan kuusi kymmenestä kuntapäättäjästä suhtautuu kriittisesti luottamushenkilöiden tupla- ja triplarooleihin, eli siihen, että samalla henkilöllä on luottamustehtävä esimerkiksi kunnanvaltuutettuna, aluevaltuutettuna ja kansanedustajana. Tulokset osoittavat, että kriittinen suhtautuminen tupla- ja triplarooleihin on yleistä riippumatta vastaajan asemasta.
Tutkimus toteutettiin syys-lokakuussa 2024, ja siihen vastasi runsaat 1700 luottamushenkilöä ja johtavaa viranhaltijaa Manner-Suomen kunnista.
Kuntaliiton Kuntapäättäjätutkimuksen mukaan kuusi kymmenestä kuntapäättäjästä suhtautuu kriittisesti luottamushenkilöiden tupla- ja triplarooleihin, eli siihen, että samalla henkilöllä on luottamustehtävä esimerkiksi kunnanvaltuutettuna, aluevaltuutettuna ja kansanedustajana.
Tutkimus toteutettiin syys-lokakuussa 2024, ja siihen vastasi runsaat 1700 luottamushenkilöä ja johtavaa viranhaltijaa Manner-Suomen kunnista. Tulokset osoittavat, että kriittinen suhtautuminen tupla- ja triplarooleihin on yleistä riippumatta vastaajan asemasta.
Johtavat viranhaltijat kriittisimpiä, kunnanhallituksen jäsenet sallivampia
Tutkimuksen mukaan erityisesti johtavat viranhaltijat näkevät usean luottamustoimen yhdistämisen ongelmallisena. Heistä peräti 74 prosenttia suhtautuu asiaan kielteisesti, kun taas hallituksen jäsenistä vain reilu puolet jakaa saman näkemyksen. Toisaalta hallituksen jäsenistä 17 prosenttia pitää roolien yhdistämistä myönteisenä.
Luottamustehtävien määrä ja käytetty aika vaikuttavat mielipiteisiin
Kunnallisten luottamustehtävien määrä vaikuttaa asenteisiin. Viittä kunnallista luottamustehtävää hoitavat suhtautuvat asiaan huomattavasti vähemmän kielteisesti kuin vain yhtä tehtävää hoitavat.
Myös tehtäviin käytetty aika vaikuttaa: mitä enemmän viikkotunteja kunnalliseen luottamustyöhön käytetään, sitä myönteisempi suhtautuminen tupla- ja triplarooleihin on. Kuntaliiton hiljattain julkaistun kuntapäättäjätutkimuksen mukaan luottamustehtäviin käytetään keskimäärin 7 tuntia viikossa, mutta luottamushenkilön roolilla on kuitenkin vaikutusta ajankäyttöön. Esimerkiksi hallituksen puheenjohtajisto käyttää keskimäärin 14 tuntia, hallituksen jäsenet ja valtuuston puheenjohtajisto 9 tuntia ja rivivaltuutetut 6 tuntia viikossa.
Puoluetaustoittain eroja suhtautumisessa
Tutkimus paljastaa eroja myös puoluetaustan mukaan.
Sitoutumattomat sekä vihreitä edustavat luottamushenkilöt suhtautuvat tupla- ja triplarooleihin kriittisimmin, kun taas keskustan edustajat näkevät ne myönteisempänä ilmiönä. Myös kristillisdemokraattien ja RKP:n edustajat suhtautuvat hieman muita myönteisemmin. Kokoomuksen ja SDP:n edustajat ovat keskimäärin kriittisiä, mutta eivät yhtä kielteisiä kuin perussuomalaisten ja vasemmistoliiton edustajat.
Kuntavaaliehdokkuus yhteydessä näkemyksiin
Henkilöt, jotka aikoivat asettua ehdolle kuntavaaleissa tai jo toimivat aluevaltuutettuina, suhtautuvat vähemmän kielteisesti luottamushenkilöiden roolien yhdistämiseen kuin ne, jotka eivät aio lähteä ehdolle.
Kuntaliitto seuraa ja analysoi kunnallisen päätöksenteon kehitystä ja tarjoaa tietoa päätöksenteon ja julkisen keskustelun tueksi.
Työryhmä selvittää
Julkisoikeuden professori Janne Salminen luovutti tammikuussa valtiovarainministerille oikeudellisen selvityksensä siitä useilla eri hallinnon tasoilla luottamushenkilönä toimimisesta, eli millaisia oikeudellisia rajoitteita lainsäädäntö asettaa toimintaan samaan aikaan kunnassa ja hyvinvointialueella. Kysymys on siis käytännössä esteellisyydestä ja vaalikelpoisuudesta toimielimiin, erityisesti hallitukseen.
- Selvityksessä on toivottavasti aineksia laintulkintaan, mutta myös muutostarpeiden arviointiin. Tarkemmin mahdollisia lain muutostarpeita arvioi vielä erillinen työryhmä vuoden loppuun mennessä, kertoo Pekola-Sjöblom.
- Pidän erittäin tärkeänä, että asiasta keskustellaan nyt laajasti ja moniäänisesti, jotta asia tulee huomioiduksi eri näkökulmista.
- Tupla- ja triplarooleissa on myös hyviä puolia, mutta haastetta luovat varsinkin jääviys-, ajankäyttö- ja tehtävien kasautuminen. Hyvää on, että paikalliselle tasolle tulee valtakunnallista näkemystä ja toisinpäin, mutta muitakin keinoja tähän on, summaa tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
Kuntapäättäjätutkimus 2024 pähkinänkuoressa
Kyselytutkimus kuntapäättäjistä toteutettiin Kuntaliiton toimesta syyskaudella 2024. Vastauksia kertyi 1705 ja ne kattavat yli 90 prosenttia Manner-Suomen kunnista. Kuntapäättäjätutkimuksessa on lisäksi erityinen kuntajoukko, josta on varmistettu kattava määrä vastauksia. Sähköisen kyselyn kohdejoukkona ovat kaikkien Manner-Suomen kuntien kunnanvaltuutetut sekä johtavat viranhaltijat.
Kyselyn avulla kartoitetaan päättäjien toimintaa ja mielipiteitä muun muassa seuraavista asioista:
- Toiminta luottamushenkilönä ja kuntavaalit
- Kunnallinen päätöksenteko ja valtuustokauden arviointi
- Kunnallisen demokratian kehittäminen
- Kunnan toimintaedellytykset ja elinvoima
- Kestävä kehitys
Tutkimus tekee näkyväksi kuntakentän moninaisuutta ja erilaisuutta myös kuntapäättäjien mielipiteiden näkökulmasta.Tutkimuksen avulla saadaan vertailutietoa niin nykytilasta kuin ajallisesta kehityksestä erityyppisten kuntien ja eri päättäjäryhmien näkökulmista.
Tutkimus tarjoaa faktoja ja erilaisia näkökulmia erilaisista kunnista myös kuntavaalien 2025 tiimoilta käytävään keskusteluun.
Lisätietoja:
Marianne Pekola-Sjöblom
Tutkimuspäällikkö, Kuntaliitto
puh. +358 50 337 5634
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Maija Ruohoviestinnän asiantuntija, kuntavaalien projektipäällikkö
Puh:+358 50 340 3541maija.ruoho@kuntaliitto.fiLiitteet
Linkit
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Staten får inte överföra finansieringsansvaret för sina trafikuppgifter till kommunerna5.3.2025 09:45:07 EET | Pressmeddelande
Regeringen försöker öka kommunernas finansieringsansvar för statens trafikuppgifter. Det här gäller utöver finansieringen av utvecklingen av trafiknätet nu också bland annat köp av persontågtrafiken samt flygtrafiken. Kommunförbundet anser att detta strider mot arbetsfördelningen mellan staten och kommunerna.
Valtio ei saa hivuttaa vastuuta liikennetehtäviensä rahoituksesta kunnille5.3.2025 09:41:12 EET | Tiedote
Uudessa Liikenne 12 -suunnitelmassa kunnille pyritään työntämään lisää rahoitusvastuita valtion liikennetehtävistä, nyt liikenneverkon kehittämisen rahoituksen lisäksi muun muassa henkilöjunaliikenteen ostoista ja lentoliikenteestä. Kuntaliitto pitää tätä valtion ja kuntien työnjaon vastaisena.
Suomalaiset arvostavat kulttuuripalveluja28.2.2025 15:59:26 EET | Tiedote
Suomalaisten tyytyväisyys kulttuuripalvelujen hoitoon on hyvin vahvalla tasolla kaikenkokoisissa kunnissa ympäri Suomen, selviää Kuntaliiton Kuntalaistutkimuksesta. Tyytyväisimpiä kulttuuripalvelujen hoitoon ollaan Turussa. Palveluita käyttävät antavat kulttuuripalveluille arvosanan 4,02 (asteikko 1-5). Tyytyväisimpiä ovat palveluja käyttävät, ja heistä erityisesti iäkkäät ja yksin asuvat, mutta kaikenikäisille palvelut ovat hyvin saavutettavia ja myös arvostettuja. Kuntalaistutkimuksen tulokset osoittavat, että kulttuuripalvelut arvostetaan hyvin korkealle ja että näillä palveluilla todella on suomalaisille suuri merkitys. Kulttuuri on osa kuntien laaja-alaisia hyvinvointipalveluja, joilla saadaan myös tulovirtaa kuntaan lippu- ja verotulojen sekä matkailun ja muun vierailutoiminnan kautta, jotka hyödyttävät myös paikkakunnan yrittäjiä.
/// KORJAUS /// Kuntaliitto ja puoluesihteerit vetoavat yhdessä kuntavaalien hyvän keskusteluilmapiirin puolesta27.2.2025 07:00:00 EET | Tiedote
/// KORJAUS /// Alkuperäisessä embargollisessa 26.2. klo 14.41 julkaistussa tiedotteessa oli virheellinen osanottajalista, jota korjattu 26.2. klo 15.04. Tämä tiedote korvaa edellisen. Vetoomuksessa puolueet sitoutuvat edistämään turvallista, erilaisia mielipiteitä kunnioittavaa ja loukkaamatonta vaalikampanjointia. Emme hyväksy minkäänlaista ehdokkaisiin kohdistuvaa väkivaltaa, uhkailua tai painostamista, epäasiallista viestintää tai valheellisten tietojen levittämistä. Henkilökohtaisuuksiin menevät hyökkäykset eivät kuulu suomalaisen demokratian perinteisiin. Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen kiittää puolueita mukaan lähtemisestä ja muistuttaa, että kuntavaaleissa päätetään jokaisen suomalaisen arjesta, hyvinvoinnista ja tulevaisuudesta, joten aikaa ei kannata käyttää eripuran lietsomiseen. Mukana puolueista ovat kokoomus, perussuomalaiset, keskusta, KD, RKP, SDP, vasemmistoliitto ja vihreät. Kannustamme kaikkia muitakin ehdokkaita asettavia puolueita ja valitsijayhdistyksiä
Kommuninvånare betonar vikten av närservice och flexibilitet i de kommunala tjänsterna – även över kommungränserna19.2.2025 13:50:26 EET | Pressmeddelande
Enligt Kommunförbundets Invånarundersökning anser en klar majoritet, dvs. 78 procent, av kommuninvånarna att det är viktigt att kommunala tjänster tillhandahålls så nära hemmet som möjligt. Utöver de tjänster som finns i hemkommunen ansåg allt fler (70 %) av dem som svarade på enkäten att det är viktigt att flexibelt kunna använda också grannkommunernas tjänster.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme