EKP:n rahapoliittisia päätöksiä
EKP:n neuvosto päättää euroalueen rahapolitiikasta. EKP:n neuvosto päätti tänään laskea EKP:n kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä.
EKP:n lehdistötiedote 6.3.2025
EKP:n neuvosto päätti tänään laskea EKP:n kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä. Rahapolitiikan mitoituksen säätelyssä käytettävää talletuskorkoa päätettiin laskea etenkin inflaationäkymiä, pohjainflaation kehitystä ja rahapolitiikan välittymisen voimakkuutta koskevan päivitetyn arvion perusteella.
Inflaatio hidastuu hyvää vauhtia. Sen kehitys on ollut edelleen jotakuinkin asiantuntijoiden odotusten mukaista, ja tuoreimmat arviot myötäilevät tiiviisti edellisten inflaationäkymiä. Kokonaisinflaation arvioidaan nyt olevan keskimäärin 2,3 % vuonna 2025 ja 1,9 % vuonna 2026 sekä 2,0 % vuonna 2027. Vuoden 2025 inflaatiota on tarkistettu ylöspäin energian hintojen voimakkaamman nousun vuoksi. Energian ja elintarvikkeiden hinnoista puhdistettu inflaatio on tämänhetkisten asiantuntija-arvioiden mukaan keskimäärin 2,2 % vuonna 2025 ja 2,0 % vuonna 2026 sekä 1,9 % vuonna 2027.
Useimmat pohjainflaation mittarit viittaavat siihen, että inflaatio asettuu keskipitkällä aikavälillä kestävästi kahden prosentin tavoitteen tuntumaan. Euroalueen inflaatio on edelleen nopeaa lähinnä siksi, että joidenkin toimialojen palkat ja hinnat mukautuvat aiempaan, hyvin nopeaan inflaatioon yhä huomattavalla viipeellä. Palkkojen nousu kuitenkin maltillistuu odotetusti, ja sen vaikutusta inflaatioon vaimennetaan osittain tinkimällä voitoista.
Rahapolitiikka on lievenemässä merkittävästi, sillä koronlaskut tekevät yritysten ja kotitalouksien lainanotosta edullisempaa ja lainanannon kasvu kohenee. Rahoitusolot kevenevät kuitenkin vain hitaasti, koska aiemmat koronnostot välittyvät edelleen luottokantaan, ja luotonanto pysyy yleisesti vaimeana. Taloudella on vastassaan yhä haasteita, ja asiantuntijat ovat taas alentaneet kasvuarvioitaan. Uusien arvioiden mukaan kasvu on 0,9 % vuonna 2025 ja 1,2 % vuonna 2026 sekä 1,3 % vuonna 2027. Vuosien 2025 ja 2026 arvioiden alentamisen syynä ovat viennin supistuminen ja investointien jatkuva vaisuus. Taustalla ovat muun muassa talouspoliittinen epävarmuus ja hyvin epävarma kauppapoliittinen tilanne. Kysynnän odotetaan kuitenkin ajan mittaan vahvistuvan lähinnä reaalitulojen kasvun ja aiempien koronnostojen vaikutusten vähittäisen laantumisen myötä.
EKP:n neuvosto pyrkii määrätietoisesti varmistamaan, että keskipitkän aikavälin inflaatiovauhti asettuu kestävästi kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi. Se määrittää rahapolitiikan mitoituksen kokouskohtaisesti aina tuoreimpien tietojen perusteella varsinkin nyt epävarmuuden lisääntyessä. EKP:n neuvoston korkopäätökset perustuvat etenkin inflaationäkymiä koskevaan arvioon, jossa otetaan huomioon tuoreimmat tiedot taloudesta ja rahoitusoloista, sekä arvioon pohjainflaation kehityksestä ja siitä, miten voimakkaasti rahapolitiikka välittyy talouteen. EKP:n neuvosto ei sitoudu ennalta mihinkään tiettyyn korkouraan.
EKP:n ohjauskorot
EKP:n neuvosto päätti tänään laskea EKP:n kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä. Talletuskorko on 12.3.2025 lähtien 2,50 %, perusrahoitusoperaatioiden korko 2,65 % ja maksuvalmiusluoton korko 2,90 %.
Omaisuuserien osto-ohjelma (APP) ja pandemiaan liittyvä osto-ohjelma (PEPP)
APP- ja PEPP-ohjelmissa tehtyjen sijoitusten määrän annetaan pienentyä hallitusti ja ennakoitavasti, eli omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettavaa pääomaa ei enää sijoiteta uudelleen.
***
EKP:n neuvosto on valmis tarkistamaan kaikkia mandaattiinsa kuuluvia välineitä sen varmistamiseksi, että inflaatio asettuu keskipitkällä aikavälillä kestävästi kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi ja rahapolitiikan vaikutus välittyy sujuvasti talouteen. Jos perusteeton tai hallitsematon markkinakehitys uhkaa muuttaa vakavanlaatuisesti rahapolitiikan välittymistä euroalueen eri maihin, EKP:n neuvostolla on käytössään välittymisen turvaava instrumentti, jonka avulla se pystyy täyttämään hintavakaustehtävänsä tehokkaasti.
EKP:n pääjohtaja kertoo päätösten taustoista tänään kello 14.45 (Keski-Euroopan aikaa) alkavassa lehdistötilaisuudessa.
EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.
Avainsanat
Linkit
Suomen Pankki
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Räntorna på företagslån har sjunkit6.3.2025 10:00:00 EET | Pressmeddelande
Under det sista kvartalet 2024 lyfte de finländska företagen nya företagslån[1] från övriga finansinstitut för mer än 1 miljard euro. Genomsnittsräntan var 7,4 %, när den vid motsvarande tid för ett år sedan var 8,5 %. Den vanligaste typen av nya företagslån från övriga finansinstitut var factoring med 400 miljoner euro. Genomsnittsräntan på factoringfinansiering[2] (11,9 %) var också betydligt högre än exempelvis genomsnittsräntan på sedvanliga företagslån (5,3 %). Under årets sista kvartal 2024 var den genomsnittliga räntan på nya företagslån[3] beviljade av banker (kreditinstitut) 4,7 %, när den vid motsvarande tidpunkt för ett år sedan var 5,8 %. Under det sista kvartalet 2024 betalade bankerna ut nya företagslån till ett värde av 6,3 miljarder euro. Av de olika lånetyperna som bankerna betalade ut stod sedvanliga företagslån för den största andelen med 5,2 miljarder euro. Utvecklingen av Euriborräntorna inverkar på företagslåneräntorna i Finland. Under det sista kvartalet 2024 ban
Yrityslainojen korot laskeneet6.3.2025 10:00:00 EET | Tiedote
Vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä suomalaiset yritykset nostivat muista rahoituslaitoksista uusia yrityslainoja[1] yli 1 mrd. euron edestä. Lainojen keskikorko oli 7,4 %, kun se vuosi sitten vastaavana aikana oli 8,5 %. Muista rahoituslaitoksista nostettujen uusien yrityslainojen yleisin lainatyyppi oli factoring; niitä nostettiin 400 milj. euron edestä. Factoringrahoituksen[2] keskikorko (11,9 %) oli myös huomattavasti korkeampi kuin esimerkiksi tavanomaisten yrityslainojen (5,3 %). Vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä pankkien (luottolaitosten) myöntämien uusien yrityslainojen[3] keskikorko oli 4,7 %, kun se vuosi sitten vastaavana aikana oli 5,8 %. Vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä uusia yrityslainoja nostettiin pankeista 6,3 mrd. euron edestä. Pankeista nostettiin lainatyypeistä eniten tavanomaisia yrityslainoja, 5,2 mrd. euron edestä. Euriborkorkojen kehitys vaikuttaa yrityslainojen korkoihin Suomessa. Vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä muiden rahoituslaitosten myö
Interest rates on corporate loans have declined6.3.2025 10:00:00 EET | Press release
In the fourth quarter of 2024, Finnish non-financial corporations drew down over EUR 1 billion of new corporate loans[1] from other financial institutions (OFIs). The average interest rate on these loans was 7.4%, as opposed to 8.5% in the same period a year earlier. The most common type of new corporate loan drawn from OFIs was factoring, amounting to EUR 400 million. The average interest rate on factoring credit[2] (11.9%) was also considerably higher than that on conventional corporate loans (5.3%), for instance. In the fourth quarter of 2024, the average interest rate on new corporate loans[3] granted by banks (credit institutions) was 4.7 %, as opposed to 5.8% in the same period a year earlier. New corporate loans drawn down from banks in the fourth quarter of 2024 amounted to EUR 6.3 billion. Conventional corporate loans made up the most, EUR 5.2 billion, of the different types of loans drawn down from banks. Developments in Euribor rates have an impact on the interest rates on c
Kutsu medialle: Suomen Pankin tiedotustilaisuus 11.3. talouden näkymistä ja rahapolitiikasta5.3.2025 11:36:52 EET | Kutsu
Miten kauppasodan varjot iskevät talouteen? Mitä globaali epävarmuus merkitsee Euroopan taloudelle? Mikä on rahapolitiikan viritys? Investoidaanko euroalueella liian vähän? Miten Suomen talous kehittyy?
I oktober–december 2024 gjordes mer kortbetalningar än vid samma tidpunkt året innan5.3.2025 10:00:00 EET | Pressmeddelande
Kortbetalningarna ökade i oktober–december jämfört med tidigare år. Kunderna betalade under sista kvartalet 2024 med kontaktlös betalning oftare än tidigare och i genomsnitt större summor än vid motsvarande tidpunkt föregående år. Kunderna betalar i genomsnitt mindre inköp med kontaktlös betalning än med andra kortbetalningar.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme