Luonnon monimuotoisuutta vahvistavaa Helmi-ohjelmaa toteutettiin aktiivisesti Uudellamaalla

Alueellinen yhteistyö lisääntyi

Uudenmaan alueella sijaitsevat neljä Helmi-keskittymää ovat tukeneet Helmi-ohjelmaa luonnonsuojelun toimenpiteiden vaikuttavuuden lisäämisessä. Keskittymät edistivät toimijoiden välistä yhteistyötä, mikä parantaa tietoa alueilla sijaitsevista heikentyneistä elinympäristöistä. Tämä mahdollistaa entistä tarkempien ja kohdennettujen toimenpiteiden toteuttamisen luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Uudenmaan ELY-keskuksen toteuttamia luonnonhoidon toimenpiteitä sijoittui kaikkien neljän keskittymän alueelle. Helmi-keskittymiä ovat Hankoniemen helminauha, Länsi-Uudenmaan monimuotoisuuskeskittymä, Keski-Uudenmaan virtavesihelmet ja Koskenkylänjokilaakso.

Valtakunnallisella tasolla Helmi-keskittymät tukevat useiden eri elinympäristöjen tilan parantamista ja auttavat luomaan pitkäaikaisia positiivisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuudelle.

Pienissä puroissa suuret vaikutukset

Hankoniemellä ja Hangon läntisessä saaristossa kunnostettiin ja hoidettiin rantaluontokohteita. Erityisesti hiekka- ja somerikkorannoista koostuvia kohteita oli yhteensä lähes 20 hehtaaria. Hoitotoimien tavoitteena on ehkäistä rehevöitymisestä seurannutta umpeenkasvua ja vieraslajien kuten kurtturuusun leviämistä, ja sitä kautta turvata rantaluontotyyppien ja niiden alkuperäisen lajiston säilymistä.

Pieniä virtavesiä kunnostettiin seitsemässä kohteessa eri puolilla Uuttamaata. Näistä kahdessa kohteessa korvattiin myös aiempi vaelluseste vesieliöiden liikkumisen paremmin mahdollistavalla ratkaisulla.

Lintuvesillä tapahtuu

Uudellamaalla toteutettiin hoito- ja kunnostustoimia kuudella Natura 2000 –verkoston valtakunnallisesti ja kansainvälisesti arvokkaalla linnustonsuojelualueella. Kahdella lintuvesikohteella tehtiin hoitokalastusta, ruovikoita niittomurskattiin viidellä kohteella ja lisäksi pensaikkoja raivattiin kahdella kohteella.

Tuleviin suuriin lintuvesikunnostuksiin saatiin vesiluvat kolmelle Nummi-Pusulan lintuvesiin kuuluvalle kohteelle. Kohteet kuuluvat Länsi-Uudenmaan monimuotoisuusverkostoon eli LUMO-Helmet -keskittymään. Vesilupien mukaiset työt aloitetaan ensimmäisessä kohteessa syksyllä 2025.

Uudenmaan ELY-keskuksen Helmi lintuvesiteemaan kuuluu myös kunnostusten koordinointi Hämeen ja Kaakkois-Suomen ELY-keskusten alueella. Koordinointialueen merkittävin tapahtuma oli Tammelan Pehkijärven kunnostuksen aloittaminen Kanta-Hämeessä. Kunnostus toteutetaan ruoppaamalla ja sen olisi tarkoitus valmistua maaliskuun loppuun mennessä.

Ennätysvuosi perinnebiotooppien turvaamisessa

Luonnonlaitumia eli metsälaitumia, hakamaita ja laidunniittyjä kunnostettiin Uudellamaalla ennätysmäärä, yhteensä 41 kohdetta, lähes 250 hehtaaria. Näistä useimmat olivat olleet lyhyemmän tai pidemmän aikaa laiduntamatta. Laitumille rakennettiin laidunaitoja, tehtiin vesakonraivausta, puuston harvennusta ja ruovikonniittoa. Laajin kohde on Elisaaressa Inkoossa, jossa arvokkaita tammivaltaisia jalopuuhakoja laajennettiin ja raivattiin sekä uusittiin rapistuneita aitoja. 

Laaja-alaisten laidunkohteiden lisäksi hoidettiin myös pienempiä niittyjä. Näillä tehtiin perinteistä niittoa koneella tai viikatteella, raivattiin vesakkoa ja torjuttiin vieraslajeja. Hoitokohteita oli erityisesti Lohjan alueella, jossa on runsaasti lajistollisesti arvokkaita kalkkiketoja. Niittokohteita oli yli 30.

Merkittävinä hoitokohteina olivat myös uuselinympäristöt. Nämä ovat ihmistoiminnan luomia paahteisia pientareita ja kenttiä, esimerkiksi teiden ja ratojen varsilla. Moni uhanalainen kasvi- ja hyönteislaji on löytänyt tällaisista paikoista uuden elinympäristön. Näissä paikoissa suurin työ on ollut umpeenkasvun ehkäisy raivauksin. Paljon työtä on myös aiheuttanut alueille leviävien vieraslajien torjunta. Uuselinympäristöjä oli hoidossa 40 kohdetta. Esimerkiksi Vihdissä Nummelan lentokentällä torjuttiin lupiinia, jotta se ei valloita hyönteislajistoltaan erityisen arvokasta nummimaista ketoaluetta.

Lehtojen ja jalopuumetsien hoitokohteet moninkertaistui

Metsäisten elinympäristöjen luonnonhoitotöitä toteutettiin lehdoissa, jalopuumetsiköissä ja erityisesti suojeltujen lajien elinympäristöissä. Hoitokohteet sijaitsivat 20 yksityisellä luonnonsuojelualueella ympäri Uuttamaata. Luonnonhoidon tavoitteina oli jalopuiden, kuten lehmusten, tammien ja vaahteroiden kasvuolosuhteiden turvaaminen sekä lehtolajiston, kuten pähkinäpensaiden elinympäristön parantaminen. Lajikohteiden tavoitteina oli lajin tarvitsemien elinolosuhteiden ja populaation säilyminen esiintymällä.

Käytännön toimenpiteinä tehtiin kuusialikasvoksen ja lehtipuutaimikon raivausta, jalopuiden kanssa kilpailevan ja lehtolajistoa varjostavan puuston käsittelyä sekä vieraslajien poistoa. Toimenpiteet ehkäisivät umpeenkasvua ja vaikuttivat suotuisasti lahopuun määrään.

Uudenmaan maakunnan ominaispiirteet otettiin huomioon tulevia hoitotoimenpiteitä suunnitellessa. Hoitosuunnitelmia tehtiin erityisesti suojeltujen lajien, kuten luhtaorvokin, sääskenvalkun, punavalkun ja pommerinvirnan esiintymien turvaamiseksi. Lisäksi uhanalaisten lajien, kuten valkoselkätikan, pärnäjäärän, vuorijalavan ja kangasvuokon elinolosuhteiden parantaminen huomioitiin suunnitelmissa.

Soidensuojelussa edettiin suurin harppauksin

Valtakunnallisesti arvokkaita soita suojeltiin Helmi-ohjelmassa yhteensä noin 112 hehtaarilla. Suojelualueita perustettiin viidelletoista kohteelle Inkoossa, Lohjalla, Mäntsälässä, Nurmijärvellä, Pornaisissa, Porvoossa, Raaseporissa ja Vihdissä. Suurin osa perustetuista suojelualueista on yksityisiä suojelualueita, mutta muutama kohde siirtyi kaupan tai vaihtomaan kautta valtiolle.

Suojelualueiden keskimääräinen koko oli noin kuusi hehtaaria. Pinta-alaltaan suurin perustettu suojelualue on Nurmijärvellä sijaitseva Lallinsuon soidensuojelun täydennysehdotukseen kuuluva Puokan luonnonsuojelualue, jonka koko on 29,6 hehtaaria. Lallinsuo muodostuu kahdesta hydrologisesti erillisestä lähes luonnontilaisena säilyneestä keidassuosta. Suon eteläosaan perustettu Puokan suojelualue kattaa lähes puolet suon eteläosan keidassuosta. Raaseporissa sijaitsevalle Stormossenin soidensuojeluohjelman kohteelle perustettiin kolme suojelualuetta: Torvströmossen 14,3 hehtaaria, Teerisuon 9,5 hehtaaria sekä Storskogenin suojelualue 10,4 hehtaaria, josta osa kuuluu Torrsjön rantasuot soidensuojeluohjelman kohteeseen.

Kunta- ja Järjestö-Helmin suosio jatkoi kasvuaan

Kunta- ja Järjestö-Helmi on valtakunnallinen valtionavustus, jota myönnetään keskitetysti Uudenmaan ELY-keskuksesta. Keväällä 2024 järjestettiin hakukierros, jossa myönteisen avustuspäätöksen sai 42 hanketta.  Haku herätti laajasti kiinnostusta, avustusta haki yhteensä 70 eri hanketta, yhteensä noin viiden miljoonan euron edestä. Avustusta myönnettiin 2,35 miljoonaa euroa.

Uudellemaalle sijoittuvista hankkeista kuusi sai myönteisen päätöksen vuoden 2024 hakukierroksella. Näin ollen Kunta- ja Järjestö-Helmessä on myönnetty avustusta yhteensä 28:lle toimenpiteitään Uudellamaalla toteuttavalle hankkeelle.

Keväällä 2024 myönteisen päätöksen saaneiden hankkeiden lisäksi hankkeita on ollut käynnissä aiemmilta hakukierroksilta. Uudenmaan ELY-keskus tukee, neuvoo ja valvoo käynnissä olevia hankkeita monin eri tavoin, sekä käsittelee saapuneet maksatushakemukset. Avustus maksetaan toteutuneita kustannuksia vastaan, ja hanke voi hakea maksatuksia useassa erässä.

Helmi-elinympäristöohjelma

Helmi-ohjelmassa tartutaan Suomen luonnon köyhtymisen suurimpaan suoraan syyhyn: Elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. Helmi-ohjelman tavoitteena on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja parantaa elinympäristöjen tilaa muun muassa suojelemalla ja ennallistamalla soita, kunnostamalla ja hoitamalla lintuvesiä, perinnebiotooppeja ja metsäisiä elinympäristöjä sekä pienvesi- ja rantaluontoa. Toimet auttavat uhanalaisia lajeja sekä uhanalaisia luontotyyppejä.