Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tutkimustyö herättää kansainvälistä kiinnostusta

Vaikuttavuus syntyy tiedosta ja osaamisesta – ja juuri tätä Kanta-Hämeen hyvinvointialueen Tutkijakoulu tukee.

Syyskuussa 2023 käynnistynyt Tutkijakoulu on vakiinnuttanut asemansa terveydenhuollon tutkimustyön kehittäjänä, ja sen vaikutukset näkyvät jo konkreettisesti potilashoidoissa. Keskussairaalan päivystysklinikalla meneillään olevat tutkimukset ovat osoittaneet, että hyvin kohdennettu tutkimustyö voi nopeuttaa hoitoprosesseja, parantaa potilasturvallisuutta ja tuoda esiin uusia, tehokkaampia toimintamalleja.
 
– Tutkimustyö ei ole vain akateemista pohdiskelua, vaan sillä on suora yhteys hoidon laatuun, turvallisuuteen ja resursseihin. Kun tutkimus kohdistuu sairaalan omiin hoitoprosesseihin, sen vaikutukset näkyvät nopeasti käytännössä, sanoo päivystysklinikan osastonylilääkäri Ville Hällberg.

Aivohalvauspotilaiden hoidon nopeuttaminen, kansainvälistä huomiota saanut tutkimus

Yksi merkittävimmistä tutkimuskokonaisuuksista on liittynyt aivohalvauspotilaiden hoidon nopeuttamiseen. Hoidon alkuvaiheiden viivästykset voivat vaikuttaa merkittävästi potilaan toipumiseen ja elämänlaatuun. Päivystysklinikalla tehdyn tutkimustyön tuloksena hoitoprosesseja on pystytty kehittämään, ja hoito käynnistyy nyt entistä nopeammin.

– Olemme saaneet kansainvälistä huomiota aivohalvauspotilaiden hoitoprosessiemme kehittämisestä, mikä osoittaa, että hyvinvointialueen tutkimustyö ei ole vain paikallisesti vaikuttavaa, vaan sillä on merkitystä laajemmin, Hällberg kertoo.

Uusia käytäntöjä eteisvärinä- ja myrkytyspotilaiden hoidossa

Tutkijakoulun myötä on tutkittu myös eteisvärinäpotilaiden ja myrkytyspotilaiden hoitoprosesseja. Molemmat ovat päivystystoiminnan kannalta kriittisiä, sillä eteisvärinä on yksi yleisimmistä rytmihäiriöistä ja myrkytystapaukset vaativat nopeaa ja täsmällistä hoitoa. Tutkimusten pohjalta on kehitetty uusia toimintamalleja, jotka voivat nopeuttaa ja tehostaa potilaiden hoitoa.
 
– Oikea-aikainen hoito säästää potilaita turhilta komplikaatioilta ja samalla myös sairaalan resursseja. Kun tiedämme tarkasti, mikä toimii parhaiten, voimme kohdentaa hoitoa ja henkilöstöä tehokkaammin, Hällberg toteaa.

Hoitajien osaaminen tutkimuskohteena

Tutkimustyö ei keskity vain lääkäreihin ja potilasprosesseihin, vaan myös hoitajien osaamiseen ja hoitokäytäntöihin. Parhaillaan julkaisuprosessissa olevat tutkimukset pureutuvat siihen, miten hoitotyön laatua ja vaikuttavuutta voidaan parantaa. Tutkimusten tuloksia voidaan hyödyntää hoitajien täydennyskoulutuksessa ja uusien käytäntöjen juurruttamisessa.
 
– Hoitajat ovat kriittisessä roolissa tutkimuksen vaikuttavuuden kannalta, sillä juuri he toteuttavat käytännössä uudet hoitomallit ja varmistavat niiden toimivuuden, Hällberg huomauttaa.

Tutkijakoulu kouluttaa ja innostaa tutkimuksen pariin

Tutkijakoulu ei ainoastaan tuota tutkimustuloksia, vaan myös kouluttaa hyvinvointialueen henkilöstöä tutkimuksen tekemiseen ja tutkimustiedon hyödyntämiseen. Henkilöstön on tärkeää osata arvioida uusimpia tutkimustuloksia ja ymmärtää niiden merkitys käytännön hoitotyössä. Tutkijakoulu antaa valmiuksia sekä tutkimuksen tekemiseen että tieteellisen tiedon kriittiseen arviointiin.
 
Kevään aikana Tutkijakoulun tapahtumissa käsitellään muun muassa:

• Psykiatrisen tutkimustyön erityispiirteitä (7.3.)
• Laadullisen tutkimuksen menetelmiä ja hoitajatutkimuksen tuloksia (27.3.)
• Tilastollisen käsittelyn ja tutkimustulosten arvioinnin perusteita (24.4.)
• Nuorten tutkijoiden tutkimuksia ja uratarinoita (22.5.)

Hällbergin mukaan tutkimustyö ei onnistu ilman koulutusta ja ohjausta, ja siksi Tutkijakoulun tarjoama tuki on tärkeä osa hyvinvointialueen kehitystyötä.
 
– Tavoitteena on saada tutkimustieto elämään arjessa, ei jäämään pöytälaatikoihin. Kun tutkimus liittyy suoraan omaan työhön, sen hyöty näkyy välittömästi potilaille ja koko sairaalayhteisölle, Hällberg summaa.