Suomalaisten mediaanivarallisuus laskenut – varallisuuserot kasvoivat vuonna 2023
Kotitalouksien nettovarallisuuden mediaani on Suomessa laskenut. Vuonna 2023 mediaani oli noin 96 000 euroa. Edellisellä tutkimuskerralla, vuonna 2019, mediaani oli rahan arvon muutos huomioiden 121 300 euroa.
Nettovarallisuus saadaan laskemalla yhteen reaali- ja rahoitusvarat ja vähentämällä niistä velat.
”Reaalisesti mediaani on laskenut 21 %, eli selvästi enemmän kuin nimellisillä hinnoilla mitattuna. Tämä johtuu tarkastelujakson korkeasta inflaatiosta. Vuosien 2019–2023 aikana kuluttajahinnat nousivat 16,7 %”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Tara Junes sanoo.
Nimellisesti varallisuuden mediaani oli vuonna 2023 samalla tasolla kuin finanssikriisin aikaan vuonna 2009. Tiedot selviävät kotitalouksien varallisuus -tilastosta.
”Varallisuus on keskittynyt yhä vahvemmin ylimpiin varallisuuskymmenyksiin. Nettovarallisuuden keskiarvo oli vuonna 2023 noin 229 000 euroa kotitaloutta kohden, eli yli kaksinkertainen mediaaniin verrattuna. Varakkain kymmenys omisti 52 % kaikesta nettovarallisuudesta Suomessa”, Junes havainnollistaa.
Samaan aikaan viisi vähävaraisinta kymmenystä eli puolet kotitalouksista omisti vain neljä prosenttia nettovarallisuudesta.
”Siinä missä varakkaimman kymmenyksen varallisuusosuus on jokaisella tutkimuskerralla kasvanut, muissa kymmenyksissä suunta on ollut käytännössä koko ajan alaspäin.”
Varakkain kymmenys omisti nyt yli puolet kotitalouksien nettovarallisuudesta ensimmäistä kertaa kotitalouksien varallisuus -tilaston mittaushistorian aikana. Tilaston tiedot varallisuuden jakautumisesta on tuotettu määrävuosin vuodesta 1987 alkaen.
Varakkaimpaan kymmenykseen ylsi vuonna 2023 noin 550 000 euron nettovarallisuudella. Vähävaraisimmassa kymmenyksessä nettovarallisuus oli puolestaan negatiivista, eli velkaa oli enemmän kuin varoja.
Asuntovarallisuuden mediaani laski vuonna 2023
Oma pääasiallinen asunto on yhä suomalaisten merkittävin varallisuuserä. Oman asunnon osuus kotitalouksien reaali- ja rahoitusvaroista oli toissa vuonna noin 45 %.
”Asunnon omistaminen on hyvin keskeinen tekijä varallisuuden tasossa ja sen jakautumisessa. Asunnon omistavilla nettovarallisuuden mediaani oli lähes 200 000 euroa, kun vuokralla asuvilla se oli alle 3 000 euroa”, Junes toteaa.
Toisaalta asunnoista löytyy myös keskeinen syy varallisuuden laskuun.
”Oman pääasiallisen asunnon mediaaniarvo on laskenut vuoteen 2019 verrattuna, kun taas asuntoveloissa suunta on ollut ylöspäin.”
Oman pääasiallisen asunnon jälkeen merkittävimmät varallisuuserät olivat muut asunnot (11 % kokonaisvaroista) ja talletukset (10 %).
”Talletuksissa ja muissa rahoitusvaroissa mediaani nousi. Kasvu oli kuitenkin pienempää kuin samaan aikaan reaalivaroissa nähty lasku”, Junes sanoo.
Reaalivaroja ovat asunnot, kulkuvälineet, maaomaisuus ja yritysvarallisuus.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tara JunesYliaktuaariTilastokeskus
Puh:029 551 3322tara.junes@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Lentomatkustajien määrä kasvoi vuonna 2024 – Lapin lentokentillä vilkasta7.3.2025 08:07:01 EET | Tiedote
Suomen lentokenttien matkustajamäärä kasvoi viime vuonna. Lentomatkustajia oli kaikkiaan 19,8 miljoonaa, mikä oli 7 % enemmän kuin vuonna 2023.
Suomalaisten toimeentulovaikeudet lisääntyivät jo kolmatta vuotta peräkkäin6.3.2025 08:01:27 EET | Tiedote
Suomalaisista 9 % kuului vuonna 2024 kotitalouksiin, joilla oli vaikeuksia tai suuria vaikeuksia saada tulot riittämään pakollisiin menoihin. Heidän osuutensa kasvoi kolmatta vuotta peräkkäin ja oli lähes samalla tasolla kuin vuonna 2004.
Lähes joka toinen kertoo kokeneensa lapsuudessa vanhempien tekemää henkistä tai fyysistä väkivaltaa3.3.2025 12:01:19 EET | Tiedote
Lähes joka toinen 16–74-vuotias nainen ja 18–74-vuotias mies raportoi kokeneensa alle 15-vuotiaana vanhempiensa tekemää henkistä tai fyysistä väkivaltaa. Puolet miehistä ja 60 prosenttia naisista kertoo puolestaan todistaneensa vanhempiensa välistä vakivaltaa ollessaan alle 15-vuotias.
Alaikäiset yhä useammin viranomaisten pakkokeinojen kohteena, vaikka kokonaismäärä laskee28.2.2025 08:02:16 EET | Tiedote
Poliisi, tulli ja rajavartiolaitos käyttivät pakkokeinoja 181 500 kertaa vuonna 2024. Määrä oli 2,4 % pienempi kuin edellisvuonna. Alaikäisiin kohdistuneet pakkokeinot, kuten esimerkiksi takavarikot, laite-etsinnät ja kiinniotot, kuitenkin lisääntyivät.
Kuluttajien luottamus talouteen edelleen heikkoa helmikuussa – työttömyys huolettaa27.2.2025 08:02:08 EET | Tiedote
Kuluttajien arviot oman talouden nykytilasta olivat helmikuussa synkkiä. Luottamus sekä omaan että Suomen talouteen heikkeni hieman tammikuuhun verrattuna. Kuluttajien luottamusindikaattorin saldoluku oli helmikuussa -9,0, kun tammikuussa se oli -8,4.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme