Sisä-Suomen aluekatsaus 1–12/2024: Finnveran osarahoittamat investoinnit laskivat selvästi alueen suurissa maakunnissa Pirkanmaalla ja Päijät-Hämeessä – Kanta-Hämeessä investointirahoitus kasvoi hieman

Vuonna 2024 Finnvera myönsi Pirkanmaan yrityksille rahoitusta yhteensä 100 miljoonaa euroa (89), Päijät-Hämeeseen 40 miljoonaa euroa (52) ja Kanta-Hämeen yrityksille 14 miljoonaa euroa (15).

– Finnvera toimii harvoin yksin rahoittajana, ja valtaosa myönnetystä rahoituksesta on takauksia pankkien ja muiden rahoittajien myöntämiin lainoihin. Alueen talouden elinvoiman näkökulmasta onkin olennaista tarkastella yritysten kokonaisrahoitushankkeita, joita muut rahoittajat ja Finnvera ovat yhteistyössä mahdollistaneet. Valitettavasti kokonaisrahoitushankkeiden trendi ja investointien osuus kokonaishankkeista oli laskeva vuonna 2024, sanoo Finnveran Sisä-Suomen va. aluejohtaja Kari Hytönen.

Yhteistyössä muiden rahoittajien kanssa Finnveran rahoitus mahdollisti 312 miljoonan euron (368) kokonaishankkeiden toteuttamisen kolmen maakunnan alueella, eli yritysten aktiivisuus hankkeiden toteuttamisessa laski merkittävästi. Investointien osuus Finnveran osarahoittamista hankkeista laski alueella 61 miljoonaan euroon (110).

Pirkanmaalla investoinneissa huomattava pudotus - käyttöpääoman osuus rahoituksessa korostui

Pirkanmaalla Finnvera oli yhdessä pankkien ja muiden rahoittajien kanssa rahoittamassa yhteensä 211 miljoonan euron kokonaisrahoitushankkeita (223). Hieman vajaa puolet kokonaisrahoituksista kohdistui yritysten käyttöpääomatarpeisiin. Investointeihin kohdistunut osuus kokonaisrahoituksesta laski 21 prosenttiin (35) ja lasku edellisvuodesta oli huomattava. Pk-yritysten sekä kotimaan että viennin toimituksiin liittyvissä takauksissa puolestaan nähtiin kasvua edellisvuodesta.

Pirkanmaalla Finnveran osuus kokonaisrahoituksista nousi 47 prosenttiin (40), mikä tarkoittaa, että haastavassa taloustilanteessa pankit halusivat aiempaa enemmän jakaa rahoituksen riskiä Finnveran kanssa.

Käyttöpääomatarpeet ja viennin rahoituksen kasvu kertovat siitä, että yritykset tekivät kauppaa ja toiminta oli aktiivista. Investointien rahoituksessa edellisvuonna nähty kasvu kuitenkin taittui vuonna 2024. Korkotason lasku ei vielä näytä laajamittaisesti heijastuneen yritysten suunnitelmiin, ja monet odottelevat Pirkanmaallakin vielä lisää positiivisia signaaleja suhdanteen kääntymisestä. Toisaalta myöskään maamme ulkoiset häiriötekijät eivät näytä vaikuttaneen suunnitelmiin, vaan turvallisuusteknologian ja puolustusteollisuuden aloilla nähdään kasvun mahdollisuuksia, sanoo Hytönen.

Toimialoista teollisuuden rahoitus kasvoi Pirkanmaalla edellisvuodesta, mutta selvimmin kasvoi liike-elämän palveluiden rahoitus.

Muutaman vilkkaamman vuoden jälkeen rahoitettujen omistajanvaihdosten lukumäärä jälleen laski. Finnvera oli viime vuonna Pirkanmaalla rahoittamassa 56 yrityksen omistajanvaihdosta (71), ja myönsi niihin rahoitusta yhteensä 11 miljoonaa euroa (13). Yrityskauppojen määrän odotetaan kasvavan, kun ostajien tulevaisuudennäkymät ja luottamus talouden kasvuun palaa.

Päijät-Hämeessä välivuosi investoinneista - kotimaan ja viennin toimitustakaukset kertovat talouden liikkeestä

Vilkkaan kasvurahoituksen vuosien jälkeen vuosi 2024 oli alavireinen myös Päijät-Hämeessä. Finnveran yhdessä muiden rahoittajien kanssa rahoittamien kokonaishankkeiden määrä laski kokonaisuudessaan Päijät-Hämeessä ja oli 77 miljoonaa euroa (96). Siitä investointien osuus oli ainoastaan 10 miljoonaa (27), ja käyttöpääomatarpeiden osuus 20 miljoonaa (25). Yritysten toimituksiin ja kauppoihin liittyvän rahaliikenteen toimitusvakuuksien osuus kuitenkin pysyi laskusta huolimatta korkeana ja oli 47 miljoonaa euroa (65).

– Vuosina 2021−2023 useat yritykset toteuttivat merkittäviä investointihankkeita Päijät-Hämeessä, mikä nosti investointeihin kohdistunutta kokonaisrahoituksen määrää kyseisinä vuosina. Nyt investoinneissa on pidetty taukoa ja niihin on tullut talouden epävarmuuden tuomaa varovaisuutta. Toimitusvakuuksien rahoitus kuitenkin pysyi korkealla tasolla. Tämä kertoo siitä, että yritykset tekevät vilkkaasti kauppaa ja alueen positiivinen vire on säilynyt, arvioi Hytönen. 

Myös Päijät-Hämeessä Finnveran osuus kokonaisrahoituksista nousi selvästi, 52 prosenttiin (44), mikä kertoo rahoittajien halusta jakaa riskiä Finnveran kanssa.

Toimialoista teollisuus oli Päijät-Hämeessä selvästi suurin rahoituksen saaja.

Yrityskaupparintamalla mentiin euromääräisesti edellisvuoden tasolla, mutta rahoitettujen kauppojen määrän laskua selittää taloussuhdanteen luoma sumuinen tulevaisuudenkuva. Finnvera rahoitti omistajanvaihdoksia Päijät-Hämeessä 26 kappaletta (32) noin 4 miljoonalla eurolla (4).

Kanta-Hämeessä kokonaisrahoitus laski, mutta investointeja ja kauppaa rahoitettiin hieman edellisvuotta vilkkaammin

Finnveran ja muiden rahoittajien yhteiset kokonaisrahoitukset Kanta-Hämeen alueella laskivat huolestuttavasti. Finnvera oli mukana rahoittamassa yhteensä 24,8 miljoonan euron (28,7) kokonaisrahoitustarpeita, joista suurin osa eli 10,9 miljoonaa euroa (16,5) kohdistui yritysten käyttöpääomaan. Investointien osuus rahoitetuista kokonaishankkeista nousi hienoisesti ja oli Kanta-Hämeessä 7,2 miljoonaa euroa (6,5). Yritysten toimituksiin ja kauppoihin liittyvien toimitusvakuuksien osuus kasvoi hieman ja oli 6,7 miljoonaa euroa (5,6).

Kanta-Hämeessä Finnveran osuus kokonaisrahoituksissa nousi varsin korkeaksi, 57 prosenttiin (51).

Yrityskauppoihin myönnetyn rahoituksen määrä kasvoi, mutta rahoitettujen omistajanvaihdosten määrä laski. Finnvera oli mukana rahoittamassa 19 (23) omistajanvaihdosta.

– Kanta-Hämeen toteutuneen rahoituksen määrään heijastuu vielä yritysten heikot suhdanneodotukset. Olisi tärkeää, että investointien ohella yrityskauppojen lukumäärä kääntyisi jälleen kasvuun. Omistajan vaihtuminen tuo yritykseen lähes poikkeuksetta kasvuhakuisuutta, mikä kirittää parhaimmillaan koko maakunnan elinvoimaa, Hytönen sanoo.

Kasvu tulee tekemällä – käänne siirtymässä vuoden lopulle

Kari Hytösen mukaan tällä hetkellä näyttää siltä, että talouden voimakkaampi kasvukäänne alueella siirtyy vuoden 2025 loppupuolelle. Vireillä olevia rahoitushankkeita on Sisä-Suomen maakunnissa vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

Epävarmuudesta huolimatta hän kannustaa yrityksiä toteuttamaan tulevaisuuteen suuntautuvia investointeja. Kasvupotentiaalia on esimerkiksi vihreään siirtymään tai digitalisaatioon liittyvissä hankkeissa, joita Finnvera voi rahoittaa InvestEU:n takaamilla vakuudettomilla ilmasto- ja ympäristö- sekä digitalisaatio- ja innovaatiolainoilla. Niitä myönnettiin Sisä-Suomen alueella viime vuonna noin 7 miljoonaa euroa, joista valtaosa, 6 miljoonaa euroa, Pirkanmaalle.

– Toimme mikroyritysten kasvuhankkeisiin tarkoitetun lainan haettavaksi viime lokakuussa, ja valtakunnallisesti myönsimme tätä rahoitusta 5,6 miljoonaa euroa vuoden loppuun mennessä. Pirkanmaa aktiivisena maakuntana erottui joukosta myönnetyn lainan määrässä. Lainaa voi vielä hakea maaliskuun 2025 loppuun saakka. Haluamme varmistaa kaiken kokoisten yritysten rahoituksen saatavuuden kasvun käynnistyessä ja markkinatilanteen muuttuessa, Hytönen sanoo.

Lisätiedot:

Liite: Finnveran Sisä-Suomen aluekatsaus 1–12/2024 (PDF)