SDP:n Skinnari: Lyhytnäköiset leikkaukset eivät tue Suomen kasvua, vaan päinvastoin.

Arvoisa puhemies, 

Kansainväliset taloussuhteet ja kehitysyhteistyö ovat keskeinen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. 
Ne ovat ulkopoliittisia vaikutuskanavia ja samanaikaisesti kytkeytyvät kansainväliseen vakauteen ja turvallisuuteen. 

Kansainväliset taloussuhteet ja kehitysyhteistyö luovat kahdenvälistä ja monenvälistä yhteistyötä, vahvistavat Suomen ulkopoliittista pääomaa. Samalla se kytkee Suomen kansainväliseen vakauteen ja turvallisuuteen sekä mahdollistaa Suomen talouskasvun.    

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan sanaparista ulkopolitiikan tekemisen tarve ei ole turvallisuustilanteen muuttuessa kadonnut minnekään. Päinvastoin. 

Kansainväliset taloussuhteet ja kehitysyhteistyö ovat osoitus monenkeskisen järjestelmän kestävyydestä ajassa, jossa kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää, demokratiaa ja ihmisoikeuksia kyseenalaistetaan.

Kansainvälisissä taloussuhteissa ja kehitysyhteistyössä on pyrittävä pitkäaikaisiin linjauksiin ja ennustettavuuteen. Näin tehdään Suomen globaali vaikuttavuutta ja kehitysapua tekevien järjestöjen toiminnan jatkuvuutta. Samalla voidaan luoda luottamusta Suomen sitoutumista kehitysyhteistyöhön. 

Arvoisa puhemies,

Venäjän käynnistämän hyökkäyssodan lisäksi maailma on täynnä sotia ja kriisejä, epävakautta, köyhyyttä ja eriarvoisuutta. Kansakuntien perustavanlaatuisia, rajat ylittäviä uhkia ovat ilmastonmuutos ja luontokato.  

Samaan aikaan rahaa on maailmassa enemmän kuin koskaan, mutta miten se jakautuu?
Kansainvälisiin taloussuhteisiin ja kehitysyhteistyöhön perustuvilla kumppanuuksilla vahvistetaan kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää. Sitä maailma tarvitsee juuri nyt. 

Suomen tulee olla kansainvälisissä taloussuhteissa ja kehitysyhteistyössä globaali toimija.  

Jotta voimme torjua ilmastonmuutoksen kaltaisia, merkittäviä rajat-ylittäviä uhkia tai oli kyse sitten kansainvälisestä rauhasta ja vakaudesta, tarvitsemme yhteistyötä ja vuoropuhelua mm. Kiinan ja muiden BRICS-maiden kanssa. Afrikan, Keski-Aasian ja Etelä-Amerikan merkitys tulee kasvamaan. 

Arvoisa puhemies,

Suomen kehityspolitiikan keskeisinä päämäärinä tulee edelleen olla köyhyyden poistaminen, eriarvoisuuden vähentäminen sekä YK:n Agenda 2030 kestävän kehityksen ohjelman toteuttaminen ja ihmisoikeuksien tukeminen. 

Se edellyttää aitoa yksityisen sektorin sitoutumista. Tämä ei sivuuta julkista kehitysapua vaan täydentää perinteistä lahjamuotoista kehitysapua. 
Suomalaiset yritykset tuleekin saattaa vahvemmin mukaan kehitysyhteistyösektorin hankkeisiin. Taloudellinen turvallisuus edellyttää monipuolisia kumppanuuksia haavoittuvuuksien vähentämiseksi.  Miten hallitus tulee tätä tavoitetta edistämään?  

Tarvitaan konkreettisia ratkaisuja nopeasti. Meillä ei ole aikaa odottaa. Team Finland - uudistus on kestänyt liian kauan. 
EU:n Global Gateway ei saa jäädä suunnitteluksi. Tuloksia pitää saada aikaan.  

De nordiska ländernas långsiktiga arbete för globala lösningar måste fortsätta. Vårt exempel behövs nu mer än någonsin.

On selvää, että kehitysyhteistyösektoreilla toimivien yritysten tulee noudattaa ihmisoikeuksia ja huomioida ympäristövaikutukset. Tätä vastuuta ei poista se, että investoinnit toteutetaan kehittyvissä maissa.  

Työelämän perusoikeuksia ja ihmisarvoisen työn merkitystä osana kansainvälisiä taloussuhteita ja kehitysyhteistyötä on edistettävä. Ulkoasianvaliokunnan mietinnön mukaisesti parempi työelämä ja riittävä toimeentulo vahvistavat ihmisten hyvinvointia ja taloutta ja sitä kautta edistävät yhteiskunnallista vakautta luoden myös paremmat toimintaedellytykset suomalaisille yrityksille.  

Arvoisa puhemies, 

Kehitysyhteistyöllä ja kaupallistaloudellisilla suhteilla luodaan ulkopoliittista pääomaa sekä Suomen talouden kansainvälistä kasvua. Molempia Suomi tarvitsee ja ollakseen globaalissa maailmassa kokoaan suurempi ja kasvattaakseen kansainvälisen kaupan kakkua ja menestyäkseen esim. YK:n turvallisuusneuvostokampanjassa. Miksi te arvoisa hallitus syötte tätä kakkua ettekä kasvata sitä? 

Lyhytnäköiset leikkaukset eivät tue Suomen kasvua, vaan päinvastoin.