Kennelliitto selvitti: Kuntien koiramyönteisyydessä on parannettavaa
Koiranomistajien kokemus siitä, miten koiramyönteinen oma kunta on, vaihtelee huomattavasti alueittain. Parhaiten kunnat ovat onnistuneet ulkoilupolkujen tarjoamisessa. Suurimmat ongelmat liittyvät kunnallisten eläinlääkäripalveluiden saatavuuteen.

- Sillä, millaiset puitteet kunnat tarjoavat koiranpidolle ja koirien kanssa harrastamiselle, on merkitystä. Suomessa on noin 800 000 koiraa, ja satoja tuhansia koiraharrastajia. Noin joka neljännessä taloudessa on koira. On tärkeää, että koiranomistajien ääni saadaan kuuluville kuntien palveluita suunniteltaessa ja kehitettäessä, sanoo Kennelliiton toiminnanjohtaja Pirjo Onza.
Taloustutkimuksen joulukuussa 2024 toteuttamaan kyselyyn vastasi kaikkiaan 1 631 koiranomistajaa. Kyselyllä selvitettiin, mitä kuntien tarjoamia palveluita koiranomistajat käyttävät ja mitä palveluita he kunnilta toivoisivat sekä mitä haasteita näissä palveluissa on. Tutkimuksella haluttiin myös selvittää, kuinka hyvin kunnissa onnistutaan koiraharrastuksen mahdollistamisessa ja tukemisessa, ja kuinka koiramyönteiseksi koiranomistajat oman kuntansa kokevat.
Kyselyssä koottiin tietoa alueittain Kennelliiton alueellisen organisaation, 19 kennelpiirin alueelta.
Jäteastiat ja ulkoilupolut kovalla käytöllä kaikkialla
Koiranomistajien eniten käyttämiä palveluita ovat kyselyn mukaan koirien jätöksille tarkoitetut jäteasiat ja ulkoilupolut. Nämä korostuvat etenkin Helsingin seudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen).
Yksityisistä palveluista kattavimmin tarjolla on yksityisiä eläinlääkäripalveluita. Myös koiran trimmaus- ja hierontapalveluita on melko yleisesti tarjoilla. Helsingin seudulla yksityisiä palveluita on tarjolla selvästi muuta maata enemmän. Yksityisten palveluiden tarjonta on jonkin verran muuta maata suppeampaa Pohjois-Savossa ja Satakunnassa. Parhaimmat edellytykset yksityisten koirapalveluiden toiminalle ovat onnistuneet tarjoamaan Helsingin seutu ja Pohjois-Häme.
Kunnallisissa eläinlääkäripalveluissa suuria eroja eri puolilla Suomea
Kunnallisten eläinlääkäripalveluiden käytössä on suuria eroja. Niiden käyttö on vähäisintä Helsingissä ja Pohjois-Hämeessä, missä toisaalta yksityisten eläinlääkäripalveluiden saatavuus on selvästi muuta parempi. Kainuussa ja Lapissa käytetään selvästi muuta maata enemmän kunnallisia eläinlääkäripalveluita.
Valtakunnallisesti yksityistä eläinlääkäriä käyttää kolme neljästä koiranomistajasta. Alueelliset erot ovat suuria. Yksityistä eläinlääkäriä käyttävistä kaksi kolmesta käytti ketjuun kuulumatonta eläinlääkäriä.
Koiranomistajien mielestä oma kunta on onnistunut parhaiten ulkoilupolkujen tarjoamisessa. Julkisilla liikennevälineillä matkustaminen jakaa mielipiteitä. Koiran omistajat Helsingin seudulla ovat erittäin tyytyväisiä, kun taas Etelä-Pohjanmaalla, Etelä-Hämeessä, Satakunnassa ja Suur-Savossa koetaan, että kunta ei ole tässä onnistunut kovinkaan hyvin.
Kunnallisten eläinlääkäripalveluiden tarjontaan on tyytyväisiä vain 37 % vastaajista, mutta kunnallisia eläinlääkäripalveluita tällä hetkellä käyttävistä suurin osa on palveluihin tyytyväisiä (75 %). Eniten puutteita koetaan olevan, jäteastioiden, koirien uimapaikkojen ja koirametsien tarjonnassa. Kokonaisuutena parhaiten on onnistuttu Helsingin seudulla ja Pohjois-Pohjanmaalla.
Harva koiranomistaja kokee kuntansa hyvin koirapalvelumyönteiseksi
Suurimmat ongelmat kunnissa liittyvät kunnallisten eläinlääkäripalveluiden saatavuuteen. Puutteita koetaan olevan niin peruspalveluiden kuin ympärivuorokautisen eläinlääkäripäivystyksen saatavuudessa. Päivystyspalveluiden saatavuus koetaan huonoimmaksi Uudellamaalla ja Salpausselällä. Teiden suolaus on erityisen suuri ongelma Helsingin seudulla.
Koiranomistajista vain hyvin harvat kokevat, että omassa kunnassa suhtaudutaan erittäin myönteisesti koirapalveluiden lisäämiseen ja kehittämiseen. Suhtautumisen koetaan olevan palveluiden lisäämisen ja kehittämisen osalta maltillista. Kennelpiirikohtaiset erot ovat suuria. Myönteisimmin palveluiden kehittämiseen suhtaudutaan Pohjois-Karjalassa ja Helsingin seudulla.
Koiramyönteisimmät kunnat löytyvät Helsingin seudun, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Lapin kennelpiirien alueilta.
Oman kunnan toivottaisiin kehittävän koirapuistoja ja –aitauksia. Toiveet koskevat niin niiden lukumäärää kuin myös kunnossapitoa, siisteyttä ja varustelua. Kehityskohteisiin kuuluvat myös jäteastioiden määrä ja niiden tyhjennyksestä huolehtiminen. Myös kunnallisten eläinlääkäripalveluiden kehittäminen koetaan monessa kunnassa tärkeäksi asiaksi. Muut kehityskohteet liittyvät koiran kanssa ulkoilemiseen. Lisää toivottaisiin muun muassa koirametsiä, turvallisia ulkoilureittejä ja uimapaikkoja. Myös harrastustiloja niin sisällä kuin ulkona tulisi olla nykyistä enemmän.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pirjo OnzaSuomen Kennelliiton toiminnanjohtaja
Puh:044 218 4265pirjo.onza@kennelliitto.fiLiisa SuoninenSuomen Kennelliiton viestintäpäällikkö
Puh:050 320 3897liisa.suoninen@kennelliitto.fiLiitteet
Suomen Kennelliito - Hyvää elämää koiran kanssa
Suomen Kennelliitto – Finska Kennelklubben ry on vuonna 1889 perustettu koira-alan asiantuntijajärjestö sekä koirien kasvattajien, omistajien ja harrastajien edunvalvoja. Meillä on noin 130 000 jäsentä. Edistämme rekisteröityjen rotukoirien kasvattamista ja käyttöä sekä koirien hyvinvointia ja koiranpidon edellytyksiä suomalaisessa yhteiskunnassa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kennelliitto ry
Kommunalvalet 2025: Kennelklubben publicerade tre mål för de blivande kommunala beslutsfattarna12.3.2025 08:22:45 EET | Pressmeddelande
Finska Kennelklubben har publicerat tre mål för kommunernas blivande beslutsfattande. Om målen förverkligas främjar det människans ansvar för djurens och miljöns välbefinnande, förbättrar den regionala jämlikheten och ökar kommunernas attraktionskraft.
Kuntavaalit 2025: Kennelliitto julkaisi kolme tavoitetta tuleville kuntapäättäjille12.3.2025 08:22:45 EET | Tiedote
Suomen Kennelliitto on julkaissut kolme tavoitetta kuntien päätöksentekoon tulevalle kaudelle. Tavoitteiden toteuttaminen edistäisi ihmisen vastuuta eläinten ja ympäristön hyvinvoinnista, parantaisi alueellista tasa-arvoa sekä lisäisi kuntien vetovoimaa.
Skyldigheten enligt jaktlagen att hålla hundar kopplade börjar lördagen den 1 mars27.2.2025 15:05:00 EET | Tiedote
Den jaktlagsenliga skyldigheten att hålla hundar kopplade börjar i hela landet lördagen den 1 mars. Enligt jaktlagen måste hundar hållas kopplade från början av mars till den 19 augusti. Skyldigheten att hålla hundar kopplade gäller i områden utanför tätorter. I tätortsområden ska hundar alltid hållas kopplade enligt ordningslagen.
Metsästyslain mukainen koirien kiinnipitoaika alkaa lauantaina 1.3.27.2.2025 15:05:00 EET | Tiedote
Metsästyslain mukainen koirien kiinnipitoaika alkaa koko maassa lauantaina 1. maaliskuuta. Metsästyslaki velvoittaa pitämään koirat kytkettyinä maaliskuun alusta elokuun 19. päivään asti. Kiinnipitoaika koskee taajamien ulkopuolisia alueita. Taajama-alueilla järjestyslaki velvoittaa pitämään koirat aina kytkettyinä.
Agilityn ja noseworkin suosio kasvaa edelleen6.2.2025 08:28:50 EET | Tiedote
Kennelliiton alaisessa harrastustoiminnassa suosituimpia harrastuslajeja olivat viime vuonna koiranäyttelyt, agility, rally-toko ja nosework. Etenkin agilityn ja noseworkin suosio kasvoi edelleen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme