Vaasan yliopiston kunniatohtori Jacob Wallenberg: Tutkimuksen vahvistaminen ja tiiviimpi yliopisto-yritysyhteistyö tukevat Pohjoismaiden kilpailukykyä

Jacob Wallenberg sai tiistaina pidetyssä juhlassa tohtoriarvon symbolit eli tohtorinhatun, miekan ja diplomin. Hänet promovoitiin kauppatieteiden kunniatohtoriksi Vaasan yliopiston tohtoripromootiossa viime syksynä, mutta hän ei vielä tuolloin päässyt paikalle Vaasaan.

Vaasan yliopiston rehtori Minna Martikainen muistutti tilaisuudessa Jacob Wallenbergin keskeisestä roolista Vaasan seudun kehittymisessä Pohjoismaiden johtavaksi energiateknologian klusteriksi. Investorin strategisilla investoinneilla on ollut iso vaikutus alueen tärkeisiin yrityksiin Wärtsilään ja ABB:hen.

Wallenberg kertoi arvostavansa suuresti Vaasan yliopistolta saamansa kunniatohtorin arvoa.

– Vaasan yliopisto on roolimalli talouskasvun edistämisessä. Yliopiston voimakas painotus yritysyhteistyöhön tutkimuksessa, tuotekehityksessä ja innovaatioissa on tärkeää Euroopan kilpailukyvylle. 

Hän kertoi olevansa erityisen ylpeä yhteydestään Wärtsilän investointeihin Vaasassa ja strategiseen kumppanuuteen yliopiston kanssa. Hän muistutti myös siitä, että Wallenberg-suku on jo pitkään ollut tutkimuksen ja innovaatioiden iso tukija.

– Investoimme Wallenberg-säätiöiden kautta perustutkimukseen, soveltavaan tutkimukseen ja koulutukseen, koska uskomme vahvasti, että tieteellinen kehitys ja tiedon luominen ovat oleellisen tärkeitä kilpailukyvyn, talouskasvun ja yhteiskunnallisen kehityksen kannalta.

Pohjoismaiden otettava aktiivinen rooli 

Wallenberg puhui juhlapuheessaan kilpailukyvystä kasvun vauhdittajana. Hänen mukaansa Pohjoismaat eivät saa jäädä kilpailukyvyn kehittämisen suhteen passiivisiksi, vaan niiden on otettava aktiivinen rooli. 

Samalla on tärkeä tunnustaa geopolittiset haasteet, kuten jo neljättä vuotta kestänyt Ukrainan sota ja turvallisuusympäristön muutos, Lähi-idän kriisi, Yhdysvaltojen ja Kiinan väliset jännitteet sekä häiriöt kansainvälisessä kaupassa. Lisäksi Yhdysvaltain arvaamaton tullipolitiikka tuo Wallenbergin mukaan lisäpaineita kansainvälisille markkinoille. 

– Vahvat transatlanttiset suhteet ovat elintärkeitä, vaikka tullien uhka onkin todellinen haaste. Pohjoismaisten yritysten on säilytettävä pääsy Yhdysvaltojen markkinoille ja toimitusketjuihin samalla, kun varmistamme strategisen ja oikeudenmukaisen kauppapolitiikan Kiinan kanssa. 

– Pohjoismaiden on pieninä, avoimina talouksina vahvistettava taloudellista kestävyyttään, energiaturvallisuuttaan, teknologista johtoasemaansa ja puolustuskykyään – sillä kilpailukyky ja turvallisuus kulkevat käsi kädessä. 

Hänen mukaansa Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon on vahvistanut maiden kahdenvälisiä suhteita entisestään, mikä lujittaa alueellista vakautta, syventää taloudellisia siteitä ja teollista yhteistyötä.

Wallenberg viittasi puheessaan myös Suomen ja Ruotsin kulttuurisiin siteisiin, josta saatiin aivan hiljattain näyttöä. 

– En voi olla mainitsematta kevyempää mutta innostavaa hetkeä yhteisessä pohjoismaisessa kulttuurissamme – Kaj:n ”Bara bada bastu” -kappaleen voittoa Ruotsin Melodifestivalenissa.

Talouskasvu ja kestävyys voivat vahvistaa toisiaan 

Wallenbergin mukaan Pohjoismaat ovat kestävän liiketoiminnan edelläkävijöitä ja osoittavat, että taloudellinen menestys ja ympäristövastuu voivat kulkea käsi kädessä.

– Suomi ja Ruotsi ovat sitoutuneet ilmastoneutraaliin talouteen. Meidän on varmistettava, että kestävyys pysyy kilpailuetunamme. Energiaturvallisuus ja fossiilivapaa energiajärjestelmä ovat välttämättömiä kilpailukykymme kannalta. 

Myös juhlassa puhunut eurooppa- ja omistajaohjausministeri Joakim Strand painotti kestävyyttä ja kestävää talouskasvua. 

Strandin mukaan Suomen hallitus uskoo vakaasti, että kestävä talouskasvu on tehokkain keino parantaa Euroopan sosiaalista ulottuvuutta eli ihmisten hyvinvointia ja työllisyyttä EU-alueella. 

– Taloudellinen elinvoimaisuus ja hyvinvointi kulkevat käsi kädessä. 

Hän sanookin, että Euroopan komission äskettäin julkaisemalla Puhtaan teollisen kehityksen ohjelmalla (Clean Industrial Deal), joka korostaa puhtaan siirtymän merkitystä, on keskeinen rooli Euroopan kilpailukyvyn vahvistamisessa.

Energiatransition laakso on kasvuinvestointi osaamiseen

Vaasassa toimivat energiateknologiayritykset investoivat vuosittain tutkimukseen ja kehitykseen noin 250 miljoonaa euroa. Alueen energiateknologiaklusterin ja Vaasan yliopiston yhteinen Energiatransition laakso -aloite tavoittelee 40 miljoonan euron lisäinvestointia. 

Rehtori Minna Martikainen sanoi, että strategisella aloitteella aiotaan vahvistaa tutkimusta, kehitystä ja innovaatiotoimintaa, kouluttaa tohtoreita sekä luoda uusia huipputason tutkimusinfrastruktuureja vihreän siirtymän tueksi. Jacob Wallenberg kehui aloitetta siitä, miten yrityselämän ja akateemisen maailman kumppanuus voi nopeuttaa hiilidioksidipäästöjen vähentämistä.

Rehtori Martikainen kertoi myös Vaasan yliopiston vahvasta yhteistyöstä yritysten ja sidosryhmien kanssa. Yliopisto toimii siltana akateemisen ja yritysmaailman välillä. Martikaisen mukaan ekosysteemiin integroitunut tutkimus ja opetus ovatkin kestävän talouskasvun ytimessä.

– Uskomme siihen, että kun tieto, tutkimus ja innovaatiot syntyvät tiiviissä yhteistyössä ekosysteemin kanssa, niiden vaikuttavuus kasvaa maksimaalisesti. Haluamme, että tutkijamme ovat alansa huippuja. Yliopistomme yhdistää heidät ja ekosysteemin. Tällä tavoin varmistamme, että tutkimus siirtyy nopeasti käytäntöön. 

Vaasan yliopiston energialaboratoriossa tehdään huippututkimusta vähähiilisemmän tulevaisuuden puolesta

Juhlan jälkeen Jacob Wallenberg tutustui yhdessä yliopiston johdon sekä Wärtsilän konsernijohtajan Håkan Agnevallin kanssa Vaasan yliopiston energialaboratorioon. 

Energiatekniikan professori Maciej Mikulski kertoi laboratoriossa toteutettavista Vaasan yliopiston merkittävistä uusista tutkimushankkeista, kuten Business Finlandin rahoittamasta iHAPC-hankkeesta, joka pyrkii mullistamaan energiasektoria pilotoimalla vety-argon-kierron käyttöä energiantuotannossa, sekä Flexible Clean Propulsion Technologies -hankkeesta, jossa kehitetään uusia, puhtaita ja joustavia ratkaisuja merenkulkuun ja työkoneisiin. Mikulski esitteli myös Vaasan yliopiston, VTT:n, Wärtsilän ja Oulun yliopiston yhteistyötä yhteisen tutkimusinfrastruktuurin luomisessa tulevaisuuden vähäpäästöisten moottorien kehitykseen.