Itä-Suomen aluekatsaus 1–12/2024: Finnveran rahoitus notkahti Itä-Suomen alueella – rahoitus omistajanvaihdoksiin kasvoi
Finnveran Itä-Suomen alueen yrityksille myöntämän rahoituksen kasvu taittui vuonna 2024 ja laski vuoden 2022 tasolle. Suomen alavireinen talous, vientimarkkinoiden heikot näkymät ja geopoliittinen epävarmuus vaikuttivat alueen pk- ja midcap-yritysten rahoituskysynnän varovaisuuteen. Vaikka talouden pohjakosketuksen uskotaan olevan jo takana päin, ei Itä-Suomessa yritysten investoinnit eikä rahoituksen kysyntä kääntynyt vielä vuoden 2024 lopulla kasvuun. Itä-Suomen maakunnista vain Pohjois-Savossa Finnveran rahoituksen myöntäminen kasvoi edellisvuodesta. Muissa Itä-Suomen maakunnissa myönnetyn rahoituksen volyymit laskivat.

Finnvera myönsi vuonna 2024 rahoitusta neljään maakuntaan yhteensä 140 miljoonaa euroa (156): Pohjois-Savon yrityksille myönnettiin 55 miljoonaa euroa (53), Etelä-Savoon 19 miljoonaa euroa (20), Pohjois-Karjalaan 34 miljoonaa euroa (41) ja Keski-Suomeen 32 miljoonaa euroa (41). Eniten myönnetty rahoitus laski Keski-Suomessa (-23 prosenttia) ja Pohjois-Karjalassa (-19 prosenttia).
Finnveran myöntämän rahoituksen määrä laski teollisuudessa 21 miljoonaa euroa (-22 prosenttia). Liike-elämän palveluissa rahoitus sen sijaan kasvoi 34 prosenttia lähes 43 miljoonaan euroon. Muilla päätoimialoilla rahoituksen kysyntä hiljeni edellisvuodesta: kaupan ja kuluttajapalvelujen alalla laskua oli 18 prosenttia, matkailussa 17 prosenttia ja maaseutuelinkeinoissa 39 prosenttia.
– Itä-Suomen alueen pk- ja midcap-yritykset kärsivät Suomen alavireisestä taloudesta, vientimarkkinoiden heikoista näkymistä ja geopoliittisesta epävarmuudesta. Pitkään jatkuneiden heikon suhdanteen ja kysyntätilanteen seurauksena monen yrityksen omat pääomat ja kassavarat ovat sulaneet, mikä rajoittaa investointeihin ja kasvuun tarvittavan rahoituksen saatavuutta, sanoo Finnveran Itä-Suomen aluejohtaja Mikko Vänttinen.
Pk- ja midcap-yritysten investointeihin odotetaan tuotantokapasiteetin kasvun edellyttämää piristymistä
Vuonna 2024 Finnveran rahoitus mahdollisti yhteensä 111 miljoonan euron kokonaisinvestoinnit Itä-Suomen alueelle yhdessä muiden rahoittajien kanssa. Vuonna 2023 investointien arvo oli 185 miljoonaa euroa. Teollisuuteen rahoitettujen investointien määrä, yhteensä 61 miljoonaa euroa, lähes puolittui edellisvuoteen verrattuna (119).
– Yritysten heikentynyt talous ja vaikeutunut rahoituksen saatavuus hidastavat merkittävästi investointien käynnistymistä. Näemme kuitenkin merkkejä investointien piristymisestä, erityisesti teollisuuden ja matkailun toimialoilla. Yritykset suunnittelevat nyt enemmän tulevia kasvun investointeja. Geopoliittinen murros korostaa yritysten reagointikykyä ja tarjoaa uusia mahdollisuuksia viennin kasvulle ja investoinneille, muistuttaa Vänttinen.
Omistajanvaihdoksiin myönnetty rahoitus kasvoi Itä-Suomen alueella
Vuonna 2024 Finnvera oli mukana rahoittamassa Itä-Suomen alueella 107 omistajanvaihdosta (123) ja myönsi niihin rahoitusta yhteensä 24 miljoonaa euroa (22). Eniten rahoitusta omistajanvaihdoksiin myönnettiin Pohjois-Savossa, yhteensä 13 miljoonaa euroa (6).
– Myyjien ja ostajien näkemykset yritysten arvostustasoista ovat lähentyneet korkotason laskun myötä. Tämän seurauksena omistajanvaihdoksia ja yritysjärjestelyjä tultaneen näkemään jatkossa selvästi enemmän kuin viime vuonna, kertoo Vänttinen.
Viennin rahoitusratkaisut – erinomaisia työkaluja viennin kasvattamisessa
Viime vuonna Itä-Suomen alueella myönnettiin pk- ja midcap-yrityksille vientitakuita ja vientitakauksia yhteensä 30 miljoonan euron (44) arvosta.
– Valitettavasti erilaiset viennin rahoitusratkaisut tunnetaan yritysten keskuudessa edelleen heikosti. Finnvera tarjoaa vientiyrityksille maksutonta koulutusta, jotta pk-yritykset voisivat tutustua ja hyödyntää vientikaupan rahoitusratkaisuja. Haluamme, että vientiyritykset saavat tarvitsemansa tiedot ja työkalut viennin kasvattamiseen, summaa Vänttinen.
Finnvera tarjoaa pk- ja midcap-yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen monipuolisia rahoitusratkaisuja
Epävarmana jatkuva toimintaympäristö ja yritysten kysyntätilanne rajoittavat rahoittajien riskinottoahalua. Ilman riskinottamista ei synnyt merkittävää kasvua. Finnvera on valmiina tukemaan menestyvien yritysten kasvua ja kansainvälistymistä entistä monipuolisemmilla rahoitusratkaisuilla. Tarjolla on takausten lisäksi omia ja InvestEU:n lainoja sekä suoria vientiluottoja vientikauppojen rahoittamiseen.
– Lisäksi maaliskuun loppuun asti on käynnissä lainaohjelma mikroyrityksille, joka tukee kasvua ja tuottavuutta lisääviä investointeja ja toimenpiteitä, jatkaa Vänttinen.
LIITE: Finnveran Itä-Suomen aluekatsaus 1–12 2024 (PDF)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mikko Vänttinen, aluejohtaja, Itä-Suomi, Finnvera, puh. 029 460 2721, etunimi.sukunimi@finnvera.fi
Johanna NorrenaViestintäasiantuntijaFinnvera oyj
Puh:+358 40 837 2511johanna.norrena@finnvera.fiKuvat

Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj
Sisä-Suomen aluekatsaus 1–12/2024: Finnveran osarahoittamat investoinnit laskivat selvästi alueen suurissa maakunnissa Pirkanmaalla ja Päijät-Hämeessä – Kanta-Hämeessä investointirahoitus kasvoi hieman12.3.2025 09:15:00 EET | Tiedote
Finnvera myönsi vuonna 2024 rahoitusta Pirkanmaalle, Kanta-Hämeeseen ja Päijät-Hämeeseen yhteensä 154 miljoonaa euroa (155). Talouden epävarmuuden tuoma varovaisuus näkyy erityisesti Finnveran yhteistyössä muiden rahoittajien kanssa järjestämän investointirahoituksen voimakkaana laskuna edellisvuodesta alueen suurissa maakunnissa Pirkanmaalla ja Päijät-Hämeessä. Kanta-Hämeessä investointien rahoitus hieman kasvoi, vaikka kokonaisrahoitus laski. Talouden alavireestä kertoo se, että myös rahoitettujen yrityskauppojen määrä laski maakunnissa viidenneksen edellisvuoden tasosta. Talouden voimakkaampi kasvukäänne alueella näyttää siirtyvän vuoden 2025 loppupuolelle. Vireillä olevia rahoitushankkeita on Sisä-Suomen maakunnissa vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.
Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan aluekatsaus 1–12/2024: Finnveran rahoitus Pohjanmaalle kasvoi, Etelä-Pohjanmaalle säilyi ennallaan ja Keski-Pohjanmaalle laski11.3.2025 10:16:10 EET | Tiedote
Vuonna 2024 Finnveran myöntämä rahoitus Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan yrityksille kasvoi 108 miljoonaan euroon (90). Finnveran rahoitus Pohjanmaalle kasvoi, Etelä-Pohjanmaalle säilyi ennallaan ja Keski-Pohjanmaalle laski. Suurin osa rahoituksesta kohdistui Pohjanmaan yrityksille, ja toimialoista teollisuus oli edelleen suurin rahoituksen saaja kaikissa kolmessa maakunnassa. Toimialoista kasvua nähtiin erityisesti liike-elämän palveluissa, kaupassa ja kuluttajapalveluissa sekä maatalouselinkeinossa. Viennin rahoitus kasvoi merkittävästi Pohjanmaalla, mikä kertoo alueen vientiyritysten kansainvälisestä kilpailukyvystä.
Lounais-Suomen aluekatsaus 1–12/2024: Satakunta nousi alueen talouden veturiksi – Finnveran rahoitus Satakuntaan yli tuplaantui, Varsinais-Suomen rahoitus laski tuntuvasti7.3.2025 09:10:00 EET | Tiedote
Lounais-Suomen maakuntien erot yritysten näkymissä ja rahoituksessa jakautuivat poikkeuksellisen suuriksi vuonna 2024. Finnveran myöntämä rahoitus Satakunnan pk- ja midcap-yrityksille yli tuplaantui, kun taas Varsinais-Suomessa rahoitus laski yli viidenneksellä edellisvuodesta. Varsinais-Suomen vaisua rahoituskysyntää selittää suurten hankkeiden puute. Satakunnassa puolestaan rahoitus kasvoi niin investoinneissa kuin yritysten kasvua vauhdittavassa käyttöpääomarahoituksessa ja toimitusten rahoituksessa. Satakunnassa myös viennin rahoitus ja rahoitettujen yrityskauppojen määrä kasvoivat toisin kuin Varsinais-Suomessa. Molemmat maakunnat ovat teollisuusvetoisia. Varsinais-Suomessa tunnelma on odottava, kun taas Satakunnassa teollisuuden kasvua ruokkii muun muassa energiaklusterin positiivinen kehitys, arvioi aluejohtaja Seija Pelkonen.
Kutsu: Teams-mediainfo - Finnveran aluekatsaus Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan talouteen ja rahoitukseen6.3.2025 10:27:09 EET | Kutsu
Aika: Tiistaina 11.3.2025 klo 9.00 Paikka: Teams
Etelä-Suomen aluekatsaus 1–12/2024: Finnveran rahoitus Uudellemaalle, Etelä-Karjalaan ja Kymenlaaksoon kasvoi – Investointien ja yrityskauppojen rahoitus huolestuttavan alhaalla6.3.2025 09:15:00 EET | Tiedote
Finnvera myönsi Uudenmaan, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson yrityksille rahoitusta vuonna 2024 yhteensä 353 miljoonaa euroa (339). Vaikka rahoitus kasvoi edellisvuodesta, toimintaympäristön epävarmuus näkyi investoinneissa ja omistajanvaihdoksissa. Finnveran osarahoittamien investointien määrä laski Uudellamaalla ja Etelä-Karjalassa, joskin Kymenlaaksossa nähtiin hienoista kasvua. Omistajanvaihdosten rahoitus laski kaikissa alueen maakunnissa ja romahti voimakkaimmin Etelä-Karjalassa. Epävarmuuden ohella etenkin Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson talouden alavirettä voi selittää se, että maakunnissa on vähän keskikokoisia, työllistäviä yrityksiä, sanoo aluejohtaja Anna Karppinen. Vuoden 2025 näkymät alueella vaikuttavat varovaisen positiivisilta. Huoltovarmuuteen, turvallisuusteknologiaan tai energiantuotantoon liittyvät kehityshankkeet voivat tuoda mukanaan uusia investointeja ja mahdollisuuksia alueen yrityksille.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme