Suomen kansallismuseo

Kansallismuseo vierailee Etelä-Pohjanmaan museossa – mukana Suomen merkittävimpiä kulttuurihistoriallisia aarteita yli 8000 vuoden ajalta

Jaa

Peruskorjaus- ja lisärakentamishankkeen takia kiinni oleva Kansallismuseo tekee sulkuaikanaan lyhyitä vierailuja museoihin eri puolille Suomea. Seuraava pysähdys on Etelä-Pohjanmaan museon Kivinavetassa Seinäjoella 22.–23.3.2025.

Kuvataiteilija Edvard ”Eetu” Iston teos Hyökkäys valmistui vuonna 1899. Teoksessa Venäjän kaksipäinen kotka ahdistelee Suomi-neitoa ja yrittää riistää tältä lakikirjan. Maalauksen valmistumisvuonna keisari Nikolai II antoi helmikuun manifestina tunnetun julistuksensa. Ilmestyessään se nousi nopeasti Suomen tunnetuimmaksi poliittiseksi maalaukseksi. Kuva: Rauno Träskelin
Kuvataiteilija Edvard ”Eetu” Iston teos Hyökkäys valmistui vuonna 1899. Teoksessa Venäjän kaksipäinen kotka ahdistelee Suomi-neitoa ja yrittää riistää tältä lakikirjan. Maalauksen valmistumisvuonna keisari Nikolai II antoi helmikuun manifestina tunnetun julistuksensa. Ilmestyessään se nousi nopeasti Suomen tunnetuimmaksi poliittiseksi maalaukseksi. Kuva: Rauno Träskelin

Seinäjoella nähdään Kansallismuseon kaksipäiväisen kyläilyn aikana tarkkaan valikoitu otos Suomen kansallismuseon kulttuurihistoriallisesti merkittävistä kokoelmista.

Esillä on niin kivikautinen hirvenpääkirves, Suomen tunnetuin poliittinen maalaus Edvard "Eetu" Iston Hyökkäys, 1500-luvulta säilynyt harvinainen Ruskon kousa, 1100-luvun taidekäsityön taidonnäyte Halikon aarre, alkuperäiset muumi-hahmot, presidentti Kekkosen ikoniset silmälasit kuin puukkojunkkariaikaan sijoittuvat, yli 30 kiloa painavat 1800-luvun kahleetkin.

Tavanomaisen näyttelyn sijaan Kansallismuseon kyläily on kaikkien kulttuurihistoriasta kiinnostuneiden kohtaamispaikka. Yleisöllä on mahdollista keskustella esineistä ja niiden merkityksestä Suomen kansallismuseon asiantuntijoiden kanssa.

”Suomen kansallismuseon kokoelmat ovat yhteistä kulttuuriperintöämme. Viikonlopun vierailulle olemme valinneet mukaan otoksen kansallisten kokoelmiemme klassikoita, sellaisia esineitä ja teoksia, jotka kävijöissämme aiheuttavat suuriakin tunteita”, yli-intendentti Hanna Forssell Suomen kansallismuseosta kertoo.

Kansallismuseon aiemmat museokyläilyt Lappeenrannassa, Torniossa ja Raahessa ovat kukin keränneet kahden päivän aikana jopa 2100–2 400 kävijää.

Myös Seinäjoen tapahtumasta odotetaan vilkasta. ”Uskon kiinnostuksen olevan suurta, nyt kun ikonisia kansallisaarteitamme voi Helsingin sijaan nähdä meillä. Toivon kohtaavani myös kävijöitä, jotka eivät aiemmin ole käyneet museossamme”, Seinäjoen museopalveluiden museotoimenjohtaja Susanna Tyrväinen sanoo.

Vapaa pääsy viikonlopun ajan

Suomen kansallismuseon kokoelmaesineet ovat nähtävillä Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan museon Kivinavetta-rakennuksessa lauantaina 22.3. klo 11–17 ja sunnuntaina 23.3. klo 10–16, museoon on vapaa pääsy.

Kansallismuseo jatkaa museokyläilyjä ensi syksynä ja saapuu Joensuuhun Pohjois-Karjalan museon uusiin museotiloihin 11.–12.10.2025.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Torppari Karl Ollikkala löysi vuonna 1887 Halikon kartanon mailta saviruukun, johon oli kätketty hopeaesineistä koostuva aarre. Löytöä kutsutaan Halikon aarteeksi. Erittäin taidokkaasti tehtyyn kokonaisuuteen kuuluu kullattu krusifiksi, hopeiset ristiriipukset ja hopeinen helminauha. Ristiriipukset ovat toimineet pyhäinjäännöskoteloina. Kuva: Ilari Järvinen / Museovirasto
Torppari Karl Ollikkala löysi vuonna 1887 Halikon kartanon mailta saviruukun, johon oli kätketty hopeaesineistä koostuva aarre. Löytöä kutsutaan Halikon aarteeksi. Erittäin taidokkaasti tehtyyn kokonaisuuteen kuuluu kullattu krusifiksi, hopeiset ristiriipukset ja hopeinen helminauha. Ristiriipukset ovat toimineet pyhäinjäännöskoteloina. Kuva: Ilari Järvinen / Museovirasto
Lataa
Huittisten hirvenpää on noin 8 000 vuotta vanha ja Suomen tunnetuin eläinpääase. Se on koristanut arvonmerkkinä tai seremoniaesineenä kannettua nuijaa. Hirvi oli kivikautiselle ihmiselle elintärkeä saaliseläin ja ehkä siksi myös keskeinen heidän maailmankuvassaan ja myyteissään. Taidokkaasti veistetyn esineen mallina on todennäköisesti ollut kaadettu hirvenvasa. Kuva: Ilari Järvinen / Museovirasto
Huittisten hirvenpää on noin 8 000 vuotta vanha ja Suomen tunnetuin eläinpääase. Se on koristanut arvonmerkkinä tai seremoniaesineenä kannettua nuijaa. Hirvi oli kivikautiselle ihmiselle elintärkeä saaliseläin ja ehkä siksi myös keskeinen heidän maailmankuvassaan ja myyteissään. Taidokkaasti veistetyn esineen mallina on todennäköisesti ollut kaadettu hirvenvasa. Kuva: Ilari Järvinen / Museovirasto
Lataa
Presidentti Urho Kekkonen oli tunnettu tyylistään. Yksi tunnusmerkeistä olivat nämä Kekkosen 1970-luvulla käyttämät silmälasit. Kuva: Ilari Järvinen / Museovirasto
Presidentti Urho Kekkonen oli tunnettu tyylistään. Yksi tunnusmerkeistä olivat nämä Kekkosen 1970-luvulla käyttämät silmälasit. Kuva: Ilari Järvinen / Museovirasto
Lataa
Tove Jansson (1914–2001) julkaisi ensimmäisen muumikirjansa Småtrollen och den stora översvämningen tasan 80 vuotta sitten vuonna 1945. Muutama vuosi ensimmäisen suomenkielisen muumikirjan ilmestymisen jälkeen tuusulalainen Atelier Fauni aloitti muumihahmojen valmistuksen. Hahmot suunnitteli Helena Kuuskoski ja ne tehtiin käsityönä. Muumibuumi oli valloillaan 1960-luvun lopulla ja muumeja valmistui 150 työntekijän voimin jopa miljoona. Nämä muumihahmot ovat 1950-luvun lopulta. Kuva: Ilari Järvinen / Museovirasto
Tove Jansson (1914–2001) julkaisi ensimmäisen muumikirjansa Småtrollen och den stora översvämningen tasan 80 vuotta sitten vuonna 1945. Muutama vuosi ensimmäisen suomenkielisen muumikirjan ilmestymisen jälkeen tuusulalainen Atelier Fauni aloitti muumihahmojen valmistuksen. Hahmot suunnitteli Helena Kuuskoski ja ne tehtiin käsityönä. Muumibuumi oli valloillaan 1960-luvun lopulla ja muumeja valmistui 150 työntekijän voimin jopa miljoona. Nämä muumihahmot ovat 1950-luvun lopulta. Kuva: Ilari Järvinen / Museovirasto
Lataa
Ulkoministeri Pekka Haavisto lahjoitti Suomen kansallismuseon kokoelmiin kynän, jolla hän vuonna 2022 allekirjoitti Suomen Nato-hakemuksen. Kynä nousi nopeasti historiallisen tapahtuman symboliksi ja loppui sitä myyvistä tavarataloista. Kuva: Ilari Järvinen / Museovirasto
Ulkoministeri Pekka Haavisto lahjoitti Suomen kansallismuseon kokoelmiin kynän, jolla hän vuonna 2022 allekirjoitti Suomen Nato-hakemuksen. Kynä nousi nopeasti historiallisen tapahtuman symboliksi ja loppui sitä myyvistä tavarataloista. Kuva: Ilari Järvinen / Museovirasto
Lataa
Kansallismuseon kyläilyn aikana voi nähdä myös vuodelta 1542 säilyneen harvinaisuuden, kuusen juurakosta valmistetun Ruskon kousan. Vakka-Suomessa valmistetut koristeelliset kousat olivat juhlamaljoja, mutta valmistumisajankohtanaan ne kuuluivat ainoastaan linnojen astiastoihin. Kuva: Ilari Järvinen / Museovirasto
Kansallismuseon kyläilyn aikana voi nähdä myös vuodelta 1542 säilyneen harvinaisuuden, kuusen juurakosta valmistetun Ruskon kousan. Vakka-Suomessa valmistetut koristeelliset kousat olivat juhlamaljoja, mutta valmistumisajankohtanaan ne kuuluivat ainoastaan linnojen astiastoihin. Kuva: Ilari Järvinen / Museovirasto
Lataa
Kuvataiteilija Edvard ”Eetu” Iston teos Hyökkäys valmistui vuonna 1899. Teoksessa Venäjän kaksipäinen kotka ahdistelee Suomi-neitoa ja yrittää riistää tältä lakikirjan. Maalauksen valmistumisvuonna keisari Nikolai II antoi helmikuun manifestina tunnetun julistuksensa. Ilmestyessään se nousi nopeasti Suomen tunnetuimmaksi poliittiseksi maalaukseksi. Kuva: Rauno Träskelin
Kuvataiteilija Edvard ”Eetu” Iston teos Hyökkäys valmistui vuonna 1899. Teoksessa Venäjän kaksipäinen kotka ahdistelee Suomi-neitoa ja yrittää riistää tältä lakikirjan. Maalauksen valmistumisvuonna keisari Nikolai II antoi helmikuun manifestina tunnetun julistuksensa. Ilmestyessään se nousi nopeasti Suomen tunnetuimmaksi poliittiseksi maalaukseksi. Kuva: Rauno Träskelin
Lataa
Seinäjoella mukana ovat myös yli 30 kiloa painavat 1800-luvun liivirauta ja jalkaraudat Suomen kansallismuseon Vankila-kokoelmasta. Tällaisissa kahleissa on pidetty muun muassa kuuluisia eteläpohjalaisia puukkojunkkareita Matti Haapojaa, Antti Isotaloa ja Antti Rannanjärveä. Kuva: Ilari Järvinen / Museovirasto.
Seinäjoella mukana ovat myös yli 30 kiloa painavat 1800-luvun liivirauta ja jalkaraudat Suomen kansallismuseon Vankila-kokoelmasta. Tällaisissa kahleissa on pidetty muun muassa kuuluisia eteläpohjalaisia puukkojunkkareita Matti Haapojaa, Antti Isotaloa ja Antti Rannanjärveä. Kuva: Ilari Järvinen / Museovirasto.
Lataa

Linkit

Tietoa julkaisijasta

Suomen kansallismuseo on valtakunnallinen kulttuurihistorian museo, joka ylläpitää ja kehittää kulttuurihistorian kokoelmiaan, edistää kulttuuriperinnön tutkimusta ja käyttöä, sekä tarjoaa näyttely- ja yleisöpalveluja museokohteissaan ympäri maan: Kansallismuseo, Seurasaaren ulkomuseo, Tamminiemi, Suomen merimuseo, Langinkoski, Hvitträsk, Louhisaari, Vankila, Hämeen linna ja Olavinlinna. Yhteiskunnallisena keskustelijana ja alan kansainvälisenä vaikuttajana toimiva Suomen kansallismuseo on osa opetus- ja kulttuuriministeriön alaista Museovirastoa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen kansallismuseo

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye