Alle 8 % suomalaisista syö kasviksia ja hedelmiä saantisuosituksen mukaisesti - korkea hinta merkittävänä esteenä

Erityisesti nuoret jäävät kauas tavoitetasosta – vain pieni osa suositukset täyttävistä suomalaisista on 18–24-vuotiaita (6,3 %). Kasvisten syönti lisääntyy selvästi iän myötä, ja aktiivisimmin suosituksia noudattavat 55–65-vuotiaat, jotka edustavat lähes kolmannesta (32,9 %) kaikista suosituksen täyttävistä suomalaisista.

Nämä havainnot ilmenevät ruokateknologiayritys Picadelin Ipsoksella teettämästä laajasta tutkimuksesta, johon osallistui yli 12 000 vastaajaa seitsemästä Euroopan maasta ja Yhdysvalloista. Tutkimuksessa selvitettiin osallistujien ruokailutottumuksia sekä hedelmien ja vihannesten kulutuksen vaikutusta heidän terveyteensä.

Tilannetta ei helpota sekään, että Suomen uudet ravitsemussuositukset ovat entistä kunnianhimoisemmat. Ruokaviraston vuoden 2024 lopulla päivittämissä suosituksissa kasvisten ja hedelmien päivittäistä saantisuositusta nostettiin 500–800 grammaan. Tämä tarkoittaa, että aiempaa harvempi suomalainen yltää päivittäin suositeltuun määrään kasviksia ja hedelmiä – tilanne, joka herättää entistä suurempaa huolta suomalaisten ruokailutottumusten kehityksestä ja kansanterveydestä.

Suomalaisia vaivaa inspiraation puute kasvisten syöntiin – maku, hinta ja saatavuus ovat merkittäviä esteitä

Tuoreen tutkimuksen mukaan jopa 44 % suomalaisista kertoo syövänsä kasviksia ja hedelmiä alle suositusten inspiraation puutteen takia. Ero naapurimaa Ruotsiin on selvä: ruotsalaisista vain 16 % pitää inspiraation puutetta ongelmana.

Suomalaisten ruokavalintoja ohjaavat ennen kaikkea maku ja hinta. Lähes puolet pitää makua tärkeimpänä tekijänä aterian valinnassa, ja yli neljännes asettaa hinnan etusijalle. Tämä näkyy myös kasvisten kulutuksessa: lähes kolmannes suomalaisista kokee, ettei heillä ole varaa syödä kasviksia ja hedelmiä suositusten mukaisesti, ja lähes 90 % ostaisi niitä enemmän, jos ne olisivat edullisempia.

Myös terveellisten ruokavalintojen saatavuus on monille haaste. Lähes joka neljäs kokee, ettei heidän paikallisessa ruokakaupassaan ole riittävästi edullisia ja terveellisiä vaihtoehtoja. Heistä yli 90 % valitsisi terveellisiä tuotteita useammin, jos niitä olisi paremmin saatavilla. Hinta rajoittaa myös lounasvalintoja: 44 % vastaajista jättää terveellisen vaihtoehdon valitsematta sen korkean hinnan vuoksi.

"Tutkimuksen tulokset alleviivaavat selvästi, kuinka tärkeää on tehdä terveellisestä ruoasta edullista ja helposti saavutettavaa kaikille. Me Picadelilla pyrimme aktiivisesti vastaamaan tähän haasteeseen laajentamalla jatkuvasti terveellisten, houkuttelevien ja kohtuuhintaisten vaihtoehtojen tarjontaa älykkäillä salaattibaareillamme, jotta terveelliset valinnat olisivat aidosti mahdollisia kaikille kuluttajille", toteaa Kaisa Väistö-Nurminen, Suomen Picadeli Oy:n Deputy Country Manager.  

Suomalaiset tietoisia, mutta huolettomia ruokailutottumuksistaan

Vaikka peräti 91 % suomalaisista uskoo, että terveellisemmällä ruokavaliolla voisi parantaa elämän laatua, olivat suomalaiset samalla kansainvälisessä vertailussa vähiten huolissaan ruokavalionsa terveysvaikutuksista. Vain alle kolmasosa suomalaisista ilmaisi huolta ruokavalionsa vaikutuksesta omaan terveyteensä – esimerkiksi Ranskassa vastaava osuus oli lähes kaksinkertainen. Tutkimus osoitti myös, että suomalaiset himoitsevat makeita herkkuja, kuten suklaata ja leivonnaisia, enemmän kuin missään muussa maassa. Sen sijaan terveellisempiä vaihtoehtoja kuten smoothieita ja salaatteja suomalaiset himoitsivat kaikista maista vähiten.

Lisää tietoa löydät Vegocracy-raportista* täältä. Raportti julkaistaan 20.3. World Salad Dayn yhteydessä.

Tietoa tutkimuksesta

*Vegocracy-raportti perustuu kansainväliseen kyselytutkimukseen, jonka toteutti Picadelin pyynnöstä globaali tutkimusyritys Ipsos. Tutkimus koostuu yli 12 000 haastattelusta, joihin osallistui 18–65-vuotiaita miehiä ja naisia seitsemässä maassa: Suomi, Ruotsi, Saksa, Belgia, Ranska, Yhdistynyt kuningaskunta ja Yhdysvallat. Kussakin maassa tehtiin vähintään 1 000 haastattelua. Haastattelut tehtiin marraskuusta 2024 tammikuuhun 2025.