Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Nuorten osuus kuntavaaliehdokkaista jatkaa laskuaan – mitä tapahtuu, jos sukupolvien välinen kuilu päätöksenteossa kasvaa?

Jaa

Alle 30-vuotiaiden ehdokkaiden määrä on jälleen vähentynyt kuntavaaleissa 2025, ja yli 65-vuotiaiden osuus on ennätyskorkea. Sukupolvien välisen tasapainon heikentyminen kuntapolitiikassa herättää kysymyksen: miltä näyttää tulevaisuus, jos nuorten ääni jää kuulumattomiin?

Nuoret_selat_vastakkain.
Nuorten väheneminen kuntapolitiikassa tarkoittaa, että tärkeät tulevaisuuden kysymykset jäävät helpommin ilman nuorten näkökulmaa.

Kuntavaaleissa 2025 alle 30-vuotiaiden ehdokkaiden osuus on laskenut viime kuntavaalien 8,5 prosentista 7,8 prosenttiin. Nuorten osuus on ollut laskusuunnassa kuntavaaleista 2008 alkaen. Myös 30–39-vuotiaiden osuus ehdokkaista on vähentynyt edellisistä vaaleista. Samalla yli 65-vuotiaiden ehdokkaiden osuus on noussut 19,2 prosenttiin. Positiivista on, että 40–49-vuotiaiden osuus ehdokkaista jatkaa kasvu-uralla kuntavaalien 2017 pohjakosketuksen jälkeen.

Kuntavaaliehdokkaiden keski-ikä on nyt 50,7 vuotta. Vaikka ikähaarukka ulottuu 18-vuotiaista 91-vuotiaisiin, nuoria on mukana yhä vähemmän. Tämä kehitys herättää kysymyksen etenkin nuorille itselleen: kenen haluamme päättävän arjestamme?

"Nuorten väheneminen kuntapolitiikassa tarkoittaa, että tärkeät tulevaisuuden kysymykset jäävät helpommin ilman nuorten näkökulmaa. Päätöksiä tehdään vuosiksi eteenpäin, ja siksi olisi tärkeää, että eri ikäryhmät ovat edustettuina", toteaa tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Nuoria ehdokkaita puuttuu monista kunnista

Nuorten ehdokkaiden osuus vaihtelee huomattavasti kunnittain. Huolestuttavaa on, että peräti 11 kunnassa ei ole lainkaan alle 30-vuotiaita ehdokkaita. Vielä edellisissä kuntavaaleissa vastaavia kuntia oli vain neljä. Toisaalta joissakin kunnissa nuoria on mukana enemmän, mutta kokonaisuutena trendi on laskeva.

Maakunnittain tarkasteltuna nuoria, alle 30-vuotiaita ehdokkaita, on edustettuna parhaiten Keski-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Pirkanmaan kunnissa. Häntäpäätä pitelevät Pohjois-Savo, Satakunta ja Kymenlaakso.

Nuorten ääni päätöksenteossa ei ole vain nuorten oma asia – se vaikuttaa koko yhteiskunnalliseen kehitykseen. Ilman nuoria päättäjiä on vaarana, että kunnissa esimerkiksi koulutus- ja nuorisopalvelut, ilmasto- ja ympäristöratkaisut sekä elinvoiman kehittäminen jäävät vaille tulevaisuuden sukupolvien näkökulmaa.

"Jos nuorten ääni ei kuulu päätöksenteossa, vaarana on, että kunnissa tehtävät ratkaisut eivät vastaa tulevien sukupolvien tarpeisiin," muistuttaa toimitusjohtaja Minna Karhunen.

Alle 30-vuotiaiden ehdokkaiden osuus vaihtelee merkittävästi eri puolueiden välillä. Suhteellisesti eniten, 10-11 prosenttia nuoria ehdokkaita on RKP:llä, vihreillä ja pienpuolueilla. Liike nytillä, KD:llä ja valitsijayhdistyksillä nuorten ehdokkaiden osuus on alle kuusi prosenttia. Myös keskustalla, perussuomalaisilla ja SDP:llä on keskimääräistä vähemmän alle 30-vuotiaita ehdokaslistoillaan.  Nuoret ehdokkaat ovat kuitenkin kuntapolitiikassa erityisen tärkeitä, sillä he tuovat mukanaan oman sukupolvensa näkökulmia ja kasvavat samalla usein tulevaisuuden päätöksentekijöiksi.

Vihreiden ehdokkaiden keski-ikä on 45 vuotta, KD:n ehdokkaiden keski-ikä puolestaan on 54. 18–29-vuotiaita on eniten RKP:n, vihreiden ja pienpuolueiden listoilla.

Kuntaliiton tuoreessa Kuntalaistutkimuksessa 18–29-vuotiaista vain 18 prosenttia ilmoitti olevansa kiinnostunut oman kuntansa kuntapolitiikasta. Ei lainkaan kiinnostuneita tai ei kovin kiinnostuneita puolestaan oli lähes puolet.

Miten saamme nuoret mukaan?

Nuorten kiinnostuksen lisääminen kuntapolitiikkaan vaatii konkreettisia toimia. Esimerkiksi kunnilla ja kuntapäättäjillä on tärkeä tehtävä siinä, että nuoret kokevat paikallisen päätöksenteon omakseen ja näkevät itsensä vaikuttajina.

Yhtenä välttämättömänä konkreettisena toimena on kuntien keskustelu- ja päätöksentekokulttuurin parantaminen, jotta saamme myös nuoria mukaan kunnan toimintaan. Se on välttämätöntä myös, jotta saamme pidettyä luottamustehtäviin lähteneet nuoret lähtemään uudelleen ehdolle – ja ehdottomasti välttämätöntä myös siksi, että saamme nuoret uskomaan äänestämisen ja muun osallistumisen merkityksellisyyteen.

"Kunnat voivat tehdä paljon sen eteen, että nuoret kokevat kuntapolitiikan kiinnostavaksi ja itselleen merkitykselliseksi. Esimerkiksi nuorisovaltuustojen rooli on erittäin tärkeä. Jos nuorten ääni ei kuulu päätöksenteossa, vaarana on, että kunnalliset ratkaisut eivät vastaa tulevien sukupolvien tarpeisiin," muistuttaa toimitusjohtaja Minna Karhunen.

Miksi nuorten kannattaa äänestää?

Edellisissä kuntavaaleissa nuorimpien äänestäjien eli 18-24-vuotiaiden äänestysprosentti jäi vain 35,4 prosenttiin. Ehdolle ei voi enää asettua, mutta äänestämällä voi jokainen äänioikeutettu vaikuttaa.

Kunnissa päätetään, miten lähivuosina kehitetään esimeriksi:

  • Joukkoliikennettä ja kestävää liikkumista
  • Koulutusta sekä työllisyyttä tukevia toimia
  • Elinympäristön viihtyisyyttä ja ilmastoratkaisuja
  • Vapaa-ajan mahdollisuuksia, kuten kulttuuri- ja liikuntapalveluja
  • Näihin ja moniin muihin kuntien tehtäviin voit tutustua osoitteessa www.kuntavaalit.fi


Jokainen meistä käyttää päivittäin kuntapalveluja – siksi jokaisen ääni kuntavaaleissa on tärkeä.

Seuraa vaalianalyysiamme

Kuntaliitto julkaisee viikonloppuna 14.-16.3. vaalianalyyseja. Järjestämme myös mediatilaisuuden etäyhteydellä ma 17.3. klo 14.30-16.00, jossa summaamme yhteen, miltä ehdokastilanne ja kuntademokratia näyttävät eri puolilla Suomea.

Lisätietoja antaa
Marianne Pekola-Sjöblom

Tutkimuspäällikkö
+358 50 337 5634

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Liitteet

Linkit

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntavaaliehdokkaiden määrä laski - suuret erot kuntien välillä15.3.2025 13:51:42 EET | Tiedote

Tänä vuonna kuntavaaleissa on ehdolla 29 950 ehdokasta, mikä on 5 700 vähemmän kuin vuonna 2021. Nyt yhtä valtuustopaikkaa tavoittelee keskimäärin 3,5 ehdokasta, kun vielä viime vaaleissa luku oli 4,0. Ehdokkaiden määrä suhteessa valtuustopaikkoihin vaihtelee huomattavasti kuntien välillä. Pyhärannassa ja Merijärvellä on vain 1,2 ehdokasta yhtä valtuustopaikkaa kohden, kun taas Helsingissä vastaava luku on 11,6. Kaikkiaan 63 kunnassa ehdokasmäärä jää alle kahteen ehdokkaaseen per valtuustopaikka, mikä voi tarkoittaa, että osa valtuutetuista valitaan lähes ilman kilpailua. Vaikka sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyivät hyvinvointialueille (pl. Helsinki), kunnissa päätettävien asioiden määrä tai tärkeys ei ole vähentynyt. Päin vastoin, kunnilla on entistä suurempi rooli muun muassa elinvoiman kehittämisessä ja työllisyyden hoidossa sekä edelleen koulutuksen ja paikallisten palvelujen järjestämisessä. Samalla myös hyvinvointialueilla tarvitaan päättäjiä, mikä tarkoittaa

Kuntavaaleissa ennätysmäärä naisehdokkaita14.3.2025 21:24:49 EET | Tiedote

Kuntavaaleissa 2025 naisten osuus ehdokkaista on noussut historiallisen korkeaksi, 42,3 prosenttiin. Kunnittain tarkasteltuna naisehdokkaiden osuus vaihtelee merkittävästi. Eniten naisia ehdokkaana on Merijärvellä (62,5 %), ja yhteensä 28 kunnassa naisten osuus on vähintään 50 prosenttia ehdokkaista. Vaikka sukupuolijakauman tasoittuminen on positiivista, ehdokasmäärän kehityksessä yleisesti on huolestuttavia piirteitä. "On huolestuttavaa, että kiinnostus paikallisten asioiden ja luottamustehtävien hoitamiseen on kaiken kaikkiaan laskenut. Tarvitsemme enemmän ehdokkaita ja aktiivista osallistumista."

Stadsdirektörerna från 26 regionstäder: De planerade bestämmelserna om anknutna enheter i upphandlingslagen skulle försvåra tillhandahållandet av tjänster14.3.2025 07:30:00 EET | Pressmeddelande

Stadsdirektörerna i regionstäderna befarar att det blir svårare att tillhandhålla kommunala tjänster om regeringen genomför reformen av upphandlingslagen på planerat sätt. Regionstäderna tillhandahåller tjänster för närmare en miljon finländare. Ofta tillhandahålls tjänsterna i samarbete över stadsgränserna för hela stadsregionen.

Kaupunginjohtajat 26 seutukaupungista: Sidosyksikköhankintoja koskeva muutos hankintalakiin vaikeuttaisi palvelujen järjestämistä14.3.2025 07:30:00 EET | Tiedote

Seutukaupunkien kaupunginjohtajat pelkäävät, että kuntapalvelujen järjestäminen vaikeutuu, jos hallitus vie läpi hankintalain uudistuksen suunnittelemallaan tavalla. Seutukaupungit järjestävät palvelut lähes miljoonalle suomalaiselle. Usein seutukaupungit järjestävät palvelut kaupunkien rajojen yli yhteistyössä koko kaupunkiseudulle.

Kuntalaisten kokemukset varhaiskasvatuksesta myönteisempiä kuin julkisessa keskustelussa esitetään10.3.2025 03:00:00 EET | Tiedote

Tuoreen Kuntalaistutkimuksen mukaan suomalaiset suhtautuvat varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen myönteisemmin kuin julkisessa keskustelussa usein esitetään. Tutkimukseen vastanneista 41 prosenttia arvioi varhaiskasvatuksen melko tai erittäin hyväksi, kun taas vain kolme prosenttia piti sitä huonona. Esiopetus sai lähes yhtä hyvän arvion: 39 prosenttia vastaajista antoi sille positiivisen arvion ja vain kaksi prosenttia kielteisen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye