Lapsi- ja perhejärjestöjen kannanotto hallituksen puoliväliriiheen 2025: Lapset, nuoret ja perheet ansaitsevat oikeudenmukaisia päätöksiä puoliväliriihestä

Sosiaaliturvaa on kehitettävä niin, että lapsiperheköyhyys vähenee 

Yleistuen valmistelussa ja toimeentulotuen kokonaisuudistuksessa on tehtävä huolellinen lapsivaikutusten arviointi, jotta saadaan tietoa, miten uudistukset vaikuttavat lapsiin ja lapsiperheisiin. Valmistelussa on huomioitava jo aiemmat tällä vaalikaudella tehdyt heikennykset sosiaaliturvaan, kuten esimerkiksi työttömyysturvan lapsikorotusten poisto, indeksikorotusten jäädyttäminen ja asumistuen muutokset. Vaadimme, että... 

• hallitus uudistaa sosiaaliturvaa niin, että lapsiperheköyhyys vähenee. Toimeentulotuen perusosaa ei pidä alentaa.  

• hallitus varmistaa yleistuen riittävän tason. Lapsiperheiden asema ei saa heikentyä yleistuen myötä.    

Sote-järjestöjen avustuskäytäntöjä on uudistettava maltillisesti ja leikkauksia tulee kohtuullistaa 

Sosiaali- ja terveysjärjestöillä on vankka ymmärrys siitä, miten monenlaisista taustoista tulevia ihmisiä voidaan auttaa nopeasti ja ketterästi. Näin voidaan ehkäistä esimerkiksi lähisuhdeväkivaltaa, lasten kokemaa ja todistamaa väkivaltaa, päihteiden käyttöä, häirintää, kiusaamista ja rasismia. Hallitus on päättänyt historian suurimmasta, kolmanneksen eli 130 miljoonan euron, leikkauksesta järjestöjen avustuksiin. Lähes 80 % suomalaisista katsoo, että hallitus tekee virheen leikatessaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitusta. Selvityshenkilö Pyykkö ehdotti avustusjärjestelmän uudistamista mm. teemaperusteiseksi. Kehotamme, että...  

• hallitus etenee uudistamisessa maltillisesti, asteittain ja kokeillen sosiaali- ja terveysjärjestöjä kuunnellen. 

• hallitus turvaa avustuksilla monipuolisen kansalaisyhteiskunnan ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaedellytykset sekä vahvistaa yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä. 

Ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunta turvaavat lasten tulevaisuutta 

Tämän päivän lapset joutuvat elämään ilmastonmuutoksen ja luontokadon seurausten kanssa. Hallitus on sitoutunut ilmastolakiin, jonka mukaan Suomi on hiilineutraali viimeistään vuonna 2035. Ilmastonmuutos on lasten suurin huoli, ja hallituksen on otettava tämä vakavasti. Vetoamme, että... 

• hallitus tekee tarvittavat toimet, jotta Suomi on matkalla kohti hiilineutraaliutta ilmastolain mukaisesti. 

Sosiaalihuoltoon suunnitellusta leikkauksesta on luovuttava 

Sosiaalihuoltoon kuuluu sosiaalisen turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen. Kyse on perustavanlaatuisista palveluista, kuten välttämättömän huolenpidon ja toimeentulon turvaamisesta, jotka jo nykyisellään ovat paikoin niukasti resursoituja. Mahdolliset leikkaukset aikuisten palveluihin näkyvät myös lasten ja nuorten arjessa. Vaadimme, että... 

• hallitus luopuu suunnitelmistaan leikata sosiaalihuollosta 100 milj. euroa. 

Lastensuojelua on kehitettävä lapsen oikeuksien pohjalta 

Lastensuojelun kokonaisuudistus on päätetty vaiheistaa niin, että ensimmäiseksi annetaan ehdotukset vakavaa väkivaltaa käyttävien lasten integroidusta ja suljetusta kuntoutuspalvelusta sekä keinoista puuttua luvattomiin poissaoloihin lastensuojelulaitoksista. Toinen vaihe keskittyy lastensuojelulain rakenteen ja sisällön uudistamiseen kokonaisuutena. Ehdotamme, että... 

• lastensuojelulaissa säädetään selkeästi, mitä kuntouttavalla suljetulla laitospalvelulla tarkoitetaan ja mikä sen ikäraja on.  

• lastensuojelun kokonaisuudistuksessa tulee varmistaa mahdollisimman yhtenäinen kokonaisuus lasten terveyden ja hyvinvoinnin vaalimiseksi sekä lapsen edun turvaamiseksi. 

Alkoholipolitiikkaa ei pidä höllentää 

Lapsi- ja perhejärjestöt ovat erittäin huolissaan alkoholin saatavuuden helpottamisesta. Hallitus on antanut alkoholiin liittyviä esityksiä osissa, jolloin kokonaiskuva hämärtyy. THL:n arvion mukaan Suomessa on noin 89 000 alaikäistä lasta, joiden toisella tai molemmilla biologisilla vanhemmilla on jossain vaiheessa ennen lapsen täysi-ikäisyyttä vakava päihdeongelma. Alkoholin haitat kasaantuvat erityisesti riskissä ja haavoittuvassa asemassa oleville, joista osa on lastensuojelun piirissä. Vaadimme, että...  

• hallitus ei lisää alkoholin saatavuutta. 

• alkoholipolitiikan ohjaus säilytetään sosiaali- ja terveysministeriössä. 

Kansalaisyhteiskuntaa on kuultava lakien valmistelussa 

Kansalaisyhteiskunnan yhtenä tehtävänä on nostaa esiin yhteiskunnan epäkohtia ja ratkaisuja. Järjestöt toimivat lähellä lasten ja perheiden arkea, joten järjestöihin kertyy runsaasti käytännön tietoa, jota kannattaa hyödyntää päätöksenteossa. Kansalaisyhteiskunnan vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuudet esimerkiksi lainvalmistelussa ovat kuitenkin kaventuneet viime vuosina. Pyydämme, että... 

• hallitus kutsuu kansalaisyhteiskunnan toimijoita laajasti eri aloilta kuulemisiin, työryhmiin ja muihin kokoonpanoihin, joissa valmisteltavaan lainsäädäntöön vaikutetaan. 

Kannanotossa mukana olevat järjestöt ja lisätietojen antajat:

Lastensuojelun Keskusliitto  
toiminnanjohtaja Ulla Siimes, puh. 040 553 0981  

Barnavårdsföreningen i Finland  
toiminnanjohtaja Pia Sundell, puh. 040 501 9105  

Ensi- ja turvakotien liitto  
pääsihteeri Oona Ylönen, puh. 050 351 8298 

Mannerheimin Lastensuojeluliitto  
pääsihteeri Milla Kalliomaa, puh. 040 838 6778 

Pelastakaa Lapset  
pääsihteeri Kaisa Leikola, puh. 040 508 4784 

Väestöliitto  
ohjelmajohtaja Marina Wetzer-Karlsson, puh. 040 084 8343