Audiomedia Oy

Työ- ja elinkeinoministeriön Riku Huttunen: Ilmastotavoitteet eivät toteudu vain nielujen kasvattamisella

Jaa
Työ- ja elinkeinoministeriön Riku Huttunen.
Työ- ja elinkeinoministeriön Riku Huttunen. Valtioneuvosto/TEM

Suomen ilmastotavoitteiden saavuttaminen ei voi nojautua Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston osastopäällikkö Riku Huttusen mukaan pelkästään metsien hiilinielujen kasvattamiseen.

 – Tutkimustieto on muuttunut, ja maankäytön hiilinielujen laskenta on epävarmaa. EU:n maankäyttösektorin velvoitteiden täyttäminen on vaikeaa kaikille metsäisille EU-maille ja ilmaston lämpeneminen pahentaa ongelmaa, kun maaperä päästää enemmän hiilidioksidia. Jo lain valmistelussa tiedettiin, että maankäytön päästöjen ja hiilinielujen laskenta on kaikkein epävarmin kohta tavoitteiden saavuttamisessa.

Huttusen mukaan Suomen ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii kustannustehokkaita keinoja päästöjen vähentämiseen metsien hiilinielujen kasvattamisen lisäksi kaikilla sektoreilla. – EU:n asettamat velvoitteet, erityisesti LULUCF-maankäyttösektorille, ovat haasteellisia kaikille metsäisille EU-maille, ja ilmastonmuutos vaikeuttaa niiden saavuttamista entisestään. Kansalliset tavoitteet ovat Suomen omia päätöksiä, mutta EU:n asettamista velvoitteista ei päästä eroon.

–Venäläisen puun tuonnin loppuminen on johtanut metsäsektorin voimakkaaseen sopeutumiseen. Energiapuun ja ainespuun tuonti Venäjältä oli suomalaiselle teollisuudelle edullinen diili, ja sen loppuminen on otettava huomioon ilmastokeskustelussa. Energiapolitiikka ei seuraa huoltovarmuutta, vaan pikemminkin päinvastoin, sanoo Huoltovarmuuskeskuksen hallituksen puheenjohtajana toimiva Huttunen.

Huoltovarmuus on Huttusen mukaan turvattava energiapuun saannissa. – Puhtaiden energiamuotojen huoltovarmuus edellyttää erilaisia toimia kuin fossiilisten.  Huoltovarmuuden kannalta on tärkeää, että on laitoksia, jotka pystyvät polttamaan eri polttoaineita.  Biopolttoaineet ovat myös potentiaalinen vientituote, vaikka esimerkiksi Nesteellä on tällä hetkellä vaikeuksia. 

EU:n luotava yhtenäiset metsin nielujen mittausmenetelmät

Vaikka taakanjakosektori todennäköisesti täyttää tavoitteensa, Huttusen mukaan maankäyttösektorilla on suuria haasteita. – On tärkeää, että EU:ssa luodaan yhtenäiset maaperän päästöjen ja metsien nielujen mittauskäytännöt, jotta vältetään tilanteet, joissa jäsenmaat valitsevat itselleen edullisimmat laskentamenetelmät. Eri maiden erilaiset mittausmenetelmät aiheuttavat haasteita vertailukelpoisuudelle.

–Kun maaperän päästöt ovat muuttuneet merkittäväksi päästölähteeksi, myöskään taakanjakosektorin mahdolliset kompensoivat toimet eivät synny vaivatta tai yhtäkkiä. Kun tähän mennessä on jo lähdetty kustannustehokkaimmista toimista liikkeelle, helppoja hedelmiä ei ole poimittavaksi. Metsänhoidossa tehtävien toimien vaikutukset alkavat näkyä täysimääräisesti vasta 15-20 vuoden kuluttua, jos sittenkään.

Ympäristöministeriön valmistelussa olevaa Ilmastolakia tarkistetaan ja päivitetään Huttusen mukaan joka tapauksessa. – Hiilineutraalisuuden päivämäärää olennaisempi asia on, löydämmekö järkeviä ja kustannustehokkaita nettopäästöjä. Se on ykkösjuttu.

Päästöjen vähentämisen lisätoimet poliittisesti vaikeita

Liikenteen sähköistyminen ja uusiutuvan polttoaineen jakeluvelvoitteen kasvu ovat Huttusen mukaan avainasemassa taakanjakosektorin päästöjen vähentämisessä.  –Näiden toimien kustannukset kohdistuvat etupäässä suoraan kuluttajiin. Vaikka sähkön ja kaukolämmön tuotanto ovat tiellä kohti päästöttömyyttä, riittääkö aika ja millä hinnalla 2035-tavoite saavutetaan. Koska taakanjakosektorin toimet maksavat helposti suoraan kuluttajille, tekee se niistä poliittisesti vaikeita.

 –Tällä hetkellä emme tiedä, mitä tulevalla vuosikymmenellä taakanjakosektorin osalta tapahtuu ja tuleeko EU:lta lisää ohjausvälineitä.  Uusi, erillinen päästökauppajärjestelmä (ETS 2) on nimenomaan käytännössä taakanjakosektorille ohjausta antava ja lisäkustannuksia tekevä tekijä. Liikenteen päästöjä voidaan ohjata poliittisin toimin, Esimerkiksi polttoaineen hintaa maltillisesti nostava jakeluvelvoite on edelleen tärkeä päästöjen vähentämisen työkalu.

Teknisillä hiilinieluilla, kuten biogeenisen hiilidioksidin hyödyntämisellä, on Huttusen mukaan paljon potentiaalia. – Toistaiseksi niiden taloudellinen kannattavuus puuttuu, ja ne vaatisivat EU-tason kannustimia tai merkittävää kansallista tukea.

–EU:ssa pitäisi luoda nielukauppajärjestelmä tai vastaava, jossa yritykset hyötyisivät hiilidioksidin talteenotosta. Suomessa on varattu 140 miljoonaa euroa tähän tarkoitukseen, mutta sillä saa vain demonstraatiohankkeita. Markkinaehtoisesti syntyvät investoinnit ovat toistaiseksi kovin harvinaisia, koska niihin tarvitaan joku kannuste.

Teknologian kehitys on pitkällä, mutta se vaatisi Huttusen mukaan voimakasta yhteiskunnan rahoitusta, jota ei ole saatavilla tähän hätään. – Suomen teknologiateollisuudella on mahdollisuuksia tarjota päästöjen vähentämiseen soveltuvia ratkaisuja. Vientimenestys edellyttää kotimaan referenssejä ja keskittymistä tiettyihin teknologia-alueisiin, kuten esimerkkeinä Wärtsilän moottorit ja voimalat sekä akkuteknologia.

–Teknisten nielujen ja ratkaisujen, joissa biogeenistä hiilidioksidia hyödynnettäisiin, kehittämiseen ja käyttöönottoon tarvittaisiin EU:n luoma nielukauppa, jossa yritykset hyötyisivät investoinneista. Toinen vaihtoehto on massiivinen julkinen tukeminen, sanoo Huttunen.

Markku Laukkanen, markku.laukkanen@audiomedia.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Riku Huttunen
riku.huttunen@gov.fi

Kuvat

Työ- ja elinkeinoministeriön Riku Huttunen.
Työ- ja elinkeinoministeriön Riku Huttunen.
Valtioneuvosto/TEM
Lataa

Lisätietoja julkaisijasta

Tämä journalistisin perustein laadittu artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –artikkelisarjaa. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätaloutta käsittelevistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön www.mmsaatio.fi –sivuilla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

MTK: n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola: Ilmastotavoitteita arvioitava uudelleen7.3.2025 09:49:04 EET | Artikkeli

Ilmastolain mukaan hallituksen on hyväksyttävä pitkän välin ilmastosuunnitelma tänä vuonna ja tarkasteltava hiilineutraalisuus- ja päästövähennystavoitteiden toteutumista uuden tieteellisen tiedon pohjalta. –Hallitus pystyy tarkastelemaan ilmastolakia ilman, että kenenkään tarvitsee peruuttaa mistään aikaisemmista päätöksistä, sanoo MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola. Mäki-Hakolan mukaan nyt pelotellaan sillä, että Suomi joutuu ostamaan nieluoikeuksia muilta mailta. – En usko, että mitään laskuja on Suomelle tulossa, koska millään maalla ei ole myytävää. Metsämaan päästöjen kasvu ja metsien nielujen aleneminen koskee suurinta osaa, ellei kaikkia maita Euroopassa. On turha pelotella miljardilaskuilla, kun EU joutuu arvioimaan eri maiden laskentamenetelmien yhdenmukaisuutta ja metsille asetettuja tavoitteita uudelleen. –Ilmastolain välitarkastelussa on huomioitava myös muiden maiden päästötavoitteiden toteutuminen ja toimenpiteiden kustannustehokkuus. Mäki-Hakola muistuttaa, että kaiki

Professori Maarit Kallio: Hakkuurajoitukset johtaisivat merkittävään metsien hakkuuvuotoon ja tulonsiirtoon Euroopasta25.2.2025 10:44:57 EET | Artikkeli

EU:n maankäytölle ja metsätaloudelle asettamien nielutavoitteiden toteutuminen ja biodiversiteettistrategia aiheuttaisi massiivisen hakkuuvuodon EU:sta ulos muihin maihin. – Se merkitsisi valtavaa tulonsiirto EU-maista muualle, mutta lähes olematonta ilmastohyötyä kustannuksiin verrattuna, sanoo metsäekonomian ja -politiikan professori Maarit Kallio Norjan ympäristö- ja biotieteiden NMBU yliopistosta. Kallion mukaan EU:n LULUCF sektorin ilmasto- ja monimuotoisuuslinjauksilla on erittäin suuri vaikutus Euroopan metsätalouteen. – Asetettujen tavoitteiden globaalien seurannaisvaikutusten tarkastelu osoittaa kuitenkin EU:n politiikkakeinojen tehottomuuden käytännössä. –Hakkuuvuotoa EU:sta tapahtuisi maihin, joissa metsäkato on ollut keskimäärin suurempaa, Eurooppaan verrattuna pienempi osa metsistä on sertifioinnin piirissä ja metsähallinto heikompaa. Näissä maissa on Eurooppaan verrattuna suojelualueita keskimäärin vähemmän, uhanalaisten lajien osuus maan lajeista suurempi ja tärkeiden el

Yksityisteillä yli miljardin korjausvelka — Raskaat kuljetukset vaarassa heikon tieverkoston ja siltojen takia18.2.2025 11:48:42 EET | Artikkeli

Metsäkeskuksen Pohjois-Pohjanmaan elinkeinopäällikkö Timo Piston mukaan yksityisteiden huonokuntoiset sillat ja tieverkot uhkaavat raakapuun ja energiapuun kuljetuksia. –Metsäteollisuuden toiminta suoraan sidoksissa tieverkoston kuntoon. Metsäteollisuuden kuljetukset ovat raskaita, ja siltojen ja teiden on kestettävä suuria akseli- ja telipainoja. Jos infrastruktuuri pettää, se rajoittaa metsäteollisuuden toimintaa ja heikentää kilpailukykyä. Vuonna 2022 Venäjän sotatoimien seurauksena Metsäkeskuksessa käynnistettiin Tiesit-hanke puu- ja energiahuollon sekä huoltovarmuuden turvaamiseksi. – Yksityistieverkko on olennainen osa Suomen infrarakennetta, sillä se kattaa noin 80 prosenttia kaikista teistä eli 370 tuhatta kilometriä. Erityisesti metsä- ja maataloussektorit ovat riippuvaisia yksityisteistä ja niiden kunnosta. – Selvityshankkeessa on kartoitettu yksityisteiden kunto noin 230 000 km:n pituudelta sekä yksityistieverkon noin 13 tuhannesta sillasta yli 7000 sillan kunto. Tämänhetkis

Metsäjuristi Laura Harjunpää: Hakkuiden rajoittamisvaateille ei oikeudellisia perusteita— Rajoitusten pelossa tehdään aavistushakkuita10.2.2025 12:31:13 EET | Artikkeli

Metsätalouden juridiikkaan erikoistuneen juristin Laura Harjunpään mukaan poliittisilla perusteilla ei voida rajoittaa metsänhakkuita, koska omaisuudensuoja on turvattu perustuslailla. – Myös Euroopan ihmisoikeussopimuksessa on määritelty ihmisoikeudet ja perusoikeudet, joilla on hyvin vahva lainsäädännöllinen suoja ja asema, joihin kajoamista ei voida tehdä poliittisilla puheilla ja päätöksillä. –Kun viime aikoina on eri tahoilta vaadittu ilmastopolitiikan tavoitteiden saavuttamisen nimissä metsähakkuiden rajoituksia, puhutaan perusoikeuden rajoittamisesta. Täytyy hyvin tarkkaan punnita, miten pitkälle meneviä rajoituksia voidaan tehdä ja millä perusteilla. Metsänomistajat ovat Harjunpään mukaan tilanteesta huolissaan. – Rajoittamista vaativat puheenvuorot avautuvat yksittäisille metsänomistajille pelottavina ja kummallisina. Samaan aikaan kun he kokevat syyllistämistä julkisessa keskustelussa, puheet metsähakkuiden rajoittamisesta vaikuttavat metsänomistajiin siten, että tulee kysymy

Biojalostuksen tutkimustoiminta vahvistuu— Lahdessa kehitetään fossiilisia korvaavia tuotteita7.2.2025 10:13:09 EET | Artikkeli

Marjatta ja Eino Kollin Säätiö 2,5 miljoonan euron lahjoitus LUT-yliopistolle ja LAB-ammattikorkeakoululle vahvistavat biotalouden tutkimustoimintaa ja puutuotealan koulutusta merkittävästi Lahdessa. –Säätiö haluaa edistää metsäbiotalouden uusia mahdollisuuksia puupohjaisten ratkaisujen ja uusiutuvien sähköntuotannon menetelmien tutkimuksessa ja kehittämisessä, sanoo Säätiön asiamies, talousneuvos Esko Kolli. Kollin mukaan metsäpohjaisen biotalouden mahdollisuuksia ei ole aiemmin tunnustettu riittävästi. – Biotalous tukee Suomen ja Euroopan kilpailukykyä sekä vihreää siirtymää. Tavoitteena on, että uudet biotalouden tutkimus ja investointihankkeet saavat jatkossa yksityisen rahoituksen lisäksi tukea myös EU:lta. –Toivottavasti uusi komissio tuo biotalouden kehittämiseen konkretiaa lisäämällä alan T&K rahoitusta sekä tukemalla alan innovatiivisia kehityshankkeita. Tarvitsemme myös kansallisia julkisen vallan panostuksia, koska Suomella on kaikki mahdollisuudet olla metsäpohjaisen biotal

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye