Hämeen ELY-keskus

Kevään tulvat jäämässä vähäisiksi Hämeessä

Jaa

Valtaosassa Hämeen järvistä vesi on vuodenaikaan nähden korkealla. Lunta valuma-alueilla on jäljellä tavanomaista vähemmän ja tulvakeväästä ennustetaan helppoa.

Pelloille tulvinut Loimijoki Ypäjällä.
Pelloille tulvinut Loimijoki Ypäjällä. Kuva: Jukka Sainio.

Lämpimän talven takia tänä vuonna kevättulvan sijaan on koettu useita talvitulvia. Hämeen järvet ovat lumien sulamisten takia korkeammalla kuin tyypillisesti talviaikaan. Tulvilla on myös merkittäviä ekologisia vaikutuksia.

Järvet ovat korkealla, mutta lunta on vähän

Kymijoen vesistöalueen pääjärven Päijänteen (vesi.fi) vedenkorkeus on lähes 20 senttimetriä vuodenajan keskiarvoa korkeammalla. Päijänteen valuma-alueella lunta on hieman yli puolet tavanomaisesta, joten vedenkorkeus ei sulamisen myötä nouse ennusteen mukaan tavanomaista kevättä korkeammalle. Vesijärvessä (vesi.fi) vedenkorkeus on noin 15 senttimetriä ja Ala-Rievelissä (vesi.fi) noin 25 senttimetriä tavanomaista korkeammalla.

Kokemäenjoen vesistöalueen suurissa säännöstellyissä järvissä vedenkorkeus on huomattavasti vuodenajan keskiarvoa ylempänä. Tammelan Pyhäjärvellä (vesi.fi) vedenkorkeus on noin 20 senttimetriä ja Vanajavedellä (vesi.fi) yli 40 senttimetriä vuodenajan keskimääräistä korkeammalla. Tämä johtuu siitä, että vedenkorkeuden kevätalennus (niin kutsuttu kevätkuoppa (vesi.fi)) on perinteisesti syvimmillään tähän aikaan vuodesta, mutta tänä keväänä kevätalennusta ei ole tarvinnut vähäisen lumimäärän takia tehdä totuttuun tapaan.

– Vaikka järvet ovat nyt totuttua korkeammalla, ne eivät nouse korkeisiin kevättulvalukemiin lumen puutteen takia, ennustaa vesitalousasiantuntija Jukka Sainio Hämeen ELY-keskuksesta.

Lammin Pääjärven (vesi.fi) vedenkorkeus on toistaiseksi lähellä vuodenajan keskiarvoa, mutta tulee nousemaan pian kevätkorkeuksiin tavanomaista aiemmin. Tähän aikaan talvea lumikuorma (vesi.fi) on tyypillisesti Kanta-Hämeen alueella ollut 50–70 millimetriä, kun se nyt on laajalti alle 10 millimetriä. Päijät-Hämeen pohjoisosissa, jossa lumikuorma on ollut keskimäärin 80–90 millimetriä, on se nyt noin 30 millimetriä.

Kokemäenjoen vesistöalueen säännöstelemättömissä järvissä vedenkorkeus on ollut koko talven poikkeuksellisen korkealla. Liesjärven (vesi.fi) vedenkorkeus on noin 20 senttimetriä vuodenajan keskimääräistä korkeammalla. Hauhon reitin järvet (vesi.fi) ovat olleet vuoden vaihteesta lähtien noin 30 senttimetriä tavanomaista korkeammalla. Myöskään säännöstelemättömissä järvissä kevättulvan ei odoteta nousevan tavanomaista korkeammalle.

Järvien jääkannet ovat alkaneet sulaa

Hämeessä jään paksuutta seurataan muutamilla järvillä. Jääkansi on tavallista ohuempi tällä hetkellä kaikissa havaituissa järvissä. Havaintoja viime viikolta on esitetty alla olevassa taulukossa.

– Jääkansi voi keväällä sulaa yllättävän nopeasti, eikä viime viikon havaintojen perusteella voi luottaa, että jäät kantavat, Jukka Sainio varoittaa.

Havaintopaikka

Mittauspäivä

Jäänpaksuus, cm

Jäänpaksuuden poikkeama keskiarvosta

Teräsjää, cm

Havaintohistoria

Jääsjärvi, Hartola

9.3.2025

39

-10

31

1961–2024

Kuivajärvi, Saari, Tammela

10.3.2025

26

-18

22

1961–2024

Päijänne, Sysmä, Verkkosaaret

10.3.2025

34

-11

29

1970–2024

Pääjärvi, Lammi

10.3.2025

25

-18

13

1978–2024

Jääpeite voi olla petollisen haurasta erityisesti virtapaikoilla, kapeikoissa ja ojien sekä putkien purkupaikkojen lähettyvillä. Myös vesistörakenteiden ja kasvillisuuden lähellä jää voi olla vaarallisen ohutta. Mahdollinen lumipeite jäällä estää heikkojen alueiden havainnointia, joten jäällä liikkumista tulee harkita ja varmistua jään kantavuudesta (vähintään 5–10 senttimetriä teräsjäätä) omalla kulkureitillä.

Tulvat kuormittavat vesistöjä, mutta ne ovat myös luonnolle tarpeellinen ilmiö

Suuret tulvat aiheuttavat vahinkoja ja suurta haittaa yhteiskunnalle. Vuosittaiset pienetkin tulvat nousevat ympäri Suomen maatalousmaille ja aiheuttavat vaikeuksia peltotöille estäessään maankuivatuksen toiminnan. Useat luonnontilaiset alueet ja perinnebiotoopit kuitenkin tarvitsevat tulvia säilyäkseen. Esimerkiksi tulvaniityt ja -metsät sekä erilaiset rantaniityt voivat säilyä lajistoltaan omanlaisina juuri tulvien ansiosta. Hämeessä tärkeitä tulvista riippuvaisia luontotyyppejä ja maisemia löytyy esimerkiksi Porvoonjoen latvoilla sijaitsevan Luhdanjoen varrelta.

Tulvaluhta Hollolassa Luhdanjoen varrella. Kuva: Hannu Sillanpää.

Pelloille noustessaan tulvat huuhtovat ravinteita ja kuljettavat ne vesistöihin. Tutkimusten mukaan tulvat aiheuttavat suuren osan vuoden ravinnekuormituksesta useilla vesistöalueilla. Tästä ja muusta tulviviin peltoihin liittyvästä keskustellaan Hämeen ELY-keskuksen, Hämeen vesistökunnostusverkoston sekä ProAgria Etelä-Suomen tilaisuudessa Tulvivien peltojen tulevaisuus (proagria.fi). Tilaisuus järjestetään webinaarina verkossa 2.4.2025 klo 9.00–11.00.

Ajankohtaista vesitilannetta voi seurata alla olevien linkkien kautta 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Jukka SainioVesitalousasiantuntijaHämeen ELY-keskus

Puh:0295 025 064

Kuvat

Pelloille tulvinut Loimijoki Ypäjällä.
Pelloille tulvinut Loimijoki Ypäjällä.
Kuva: Jukka Sainio.
Lataa
Tulvaluhta Hollolassa Luhdanjoen varrella.
Tulvaluhta Hollolassa Luhdanjoen varrella.
Kuva: Hannu Sillanpää.
Lataa

ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.

Kuvituskuva.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Hämeen ELY-keskus

Kutsu Medialle: Hyvät väestösuhteet -tilaisuudet Lahdessa ja Hollolassa10.3.2025 13:05:42 EET | Kutsu

Hyvät väestösuhteet -tilaisuudet ovat osa ELY-keskuksen Hyvät Väestösuhteet -hankkeen Päijät-Hämeen toimintasuunnitelmaa. Tilaisuudet toteutetaan Hyvät väestösuhteet -hankkeen ostopalvelurahalla, jonka tavoitteena on vahvistaa hyvien väestösuhteiden edistämistä alueella osallisuutta ja vuorovaikutusta lisäämällä. Hämeen ELY-keskus koordinoi tapahtumien järjestelyitä ja niiden yhteensovittamista paikallistasolla SPR Hämeen Piirin kanssa.

Kymenlaaksoon tarjolla kymmenen miljoonan euron potti EU-rahaa työllisyyden, osaamisen ja osallisuuden parantamiseen5.3.2025 07:30:00 EET | Tiedote

Kymenlaakson alueelle on avautunut ainutlaatuinen tilaisuus hyödyntää EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahoitusta. Hämeen ELY-keskus avasi noin kymmenen miljoonaa euroa haettavaksi kehittämishankkeisiin, joilla edistetään työllisyyttä, osaamista ja osallisuutta. Tukea voivat hakea esimerkiksi maakunnan alueella toimivat yhdistykset, oppilaitokset ja kunnat.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye