Sijaissynnytyksen hinta jopa 200 000 euroa - sijaissynnytysperheet jätetään Suomessa täysin yksin

Ulkomaille sijaissynnytysjärjestelyihin lähtevät suomalaiset jäävät täysin ilman tukea ja saavat viranomaisilta osakseen jopa asiatonta kohtelua. Tämä ilmenee Lapsettomien yhdistys Simpukan juuri julkaisemasta kyselyraportista. Raportin aineistona toimi syksyllä 2024 toteutettu kysely, johon vastasi yhteensä 57 sijaissynnytysjärjestelyjä harkitsevaa, järjestelyissä olevaa ja niiden avulla lapsen saanutta suomalaista. 

Erityisesti miespareille, itsellisille miehille, muille kohduttomille henkilöille sekä toistuvia keskenmenoja kokeneille sijaissynnytysjärjestelyt ovat yksi ainoista tai ainoa tapa lapsitoiveen toteuttamiseksi.

Sijaissynnytys on järjestely, jossa henkilö (sijaissynnyttäjä) saatetaan raskaaksi ja hän synnyttää lapsen siten, että järjestelyn tarkoituksena on luovuttaa lapsi synnytyksen jälkeen toisen henkilön tai henkilöiden (aiotut vanhemmat) kasvatettavaksi. 

Suomen laki kieltää hedelmöityshoitojen antamisen Suomessa tilanteessa, jossa on syytä olettaa, että lapsi annetaan adoptioon. Sijaissynnytysjärjestelyt katsotaan tällaiseksi tilanteeksi. Lapsettomien yhdistys Simpukka sekä Sateenkaariperheet ry saavat vuosittain kymmeniä yhteydenottoja suomalaisilta, jotka suunnittelevat lähtevänsä tai ovat jo lähteneet kaupallisiin sijaissynnytysjärjestelyihin ulkomaille saadakseen toivomansa lapsen. Yhteydenottojen määrä on kasvussa.

Suuria haasteita lapsen ja vanhempien oikeudellisen aseman vahvistamisessa

Lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n toteuttaman kyselyn vastaajien mukaan sijaissynnytysprosessin suurimmat haasteet tulivat vastaan Suomen byrokraattisessa prosessissa. Haasteita ilmeni muun muassa lapsen kanssa Suomeen palaamisessa, lapsen rekisteröinnissä ja kansalaisuuden saamisessa sekä vanhemmuuden vahvistamisessa. 

Vastaajien mukaan Suomen viranomaistoiminnan käsittelyajat ovat pitkiä, mikä asettaa perheitä kohtuuttomiin tilanteisiin, joissa epävarmuus ja pelko oman lapsen menettämisestä ovat alati läsnä. 

Moni kyselyyn vastannut kertoi kohtaamistaan haasteista ja jopa asiattomasta kohtelusta esimerkiksi näin: “Prosessin aikana tuntui välillä siltä, että saimme Suomessa toisen luokan kansalaisten kohtelua, kuin olisimme rikollisia.”

“Viranomaisilla ei ole yhteisiä käytäntöjä, eivätkä eri viranomaistahot tee keskenään yhteistyötä sijaissynnytysprosessien loppuunsaattamiseksi. Kysely antaa viitteitä siitä, että prosessin sujuvuus riippuu yksittäisen viranhaltijan asenteesta ja toiminnasta, mikä heikentää yhdenvertaisuutta. Viranomaisten tulisi aina toiminnassaan huomioida lapsen etu. Se, että lapsen rekisteröinti, tälle kansalaisuuden saaminen sekä vanhemmuuden vahvistaminen venyvät, ei ole lapsen edun mukaista”, sanoo Lapsettomien yhdistys Simpukan toiminnanjohtaja Piia Savio.

Hintalappu jopa yli 200 000 euroa

Sijaissynnytysprosessin toteuttaminen ulkomailla vaatii valtavasti taloudellisia ja psyykkisiä resursseja. Simpukka ry:n toteuttaman kyselyn mukaan prosessien hinnat vaihtelevat yli 50 000 eurosta yli 200 000 euroon. Keskimäärin vastaajat olivat maksaneet prosessista yli 100 000 euroa.

Kustannukset koostuvat esimerkiksi lääketieteellisistä tutkimuksista ja hormonihoidoista, hedelmöityshoidoista, sijaissynnyttäjän ja prosessia koordinoivan palveluntarjoajan palkkioista, synnytyssairaalan kuluista sekä matka- ja majoituskuluista. Lisäksi sijaissynnytyksellä lapsen saaneille vanhemmille koituu ansionmenetyksiä, sillä Kela ei myönnä vanhempainrahaa eikä työnantaja välttämättä maksa TESin mukaista palkkaa vanhempainvapaan ajalta ennen vanhemmuuden vahvistamista. Vanhemmuuden vahvistamiseen voi kulua jopa puolitoista vuotta lapsen syntymästä.

”Ulkomaiset sijaissynnytysprosessit ovat todella pitkiä ja vaativat paljon selvitystyötä liittyen esimerkiksi kohdemaan lainsäädäntöön, klinikan ja palveluntarjoajien sopimuksiin sekä lapsen ja vanhemman aseman vahvistamiseen Suomessa. Harvalla on myöskään mahdollisuutta maksaa satojatuhansia euroja lapsihaaveen toteuttamisesta. Tarvitsemme Suomeen lisää lapsia, mutta syntyvyydestä käytävä keskustelu jättää usein ulkopuolelle ne lasta toivovat, jotka eivät voi itse synnyttää. Tämä aiheuttaa epäreiluuden ja toiseuden kokemuksia”, toteaa Savio.

Sijaissynnytysprosessien pitkä kesto sekä prosessissa jatkuvasti läsnä oleva epävarmuus vaativat sijaissynnytysjärjestelyillä lasta toivovilta valtavasti psyykkisiä resursseja.

Kyselyyn vastanneet kertoivat muun muassa näin:

”Pelko ja epävarmuus joka kohdassa eri prosessin vaiheessa oli suurta. Vaati paljon henkistä jaksamista ja aikaa, jotta asiat etenivät ja lopulta hoituivat. Paljon muutoksia ja epävarmuutta sekä huonoa tiedottamista asioiden etenemisestä.”

Ulkomailla tapahtuvat sijaissynnytysjärjestelyt saattavat sisältää useita yllätyksiä ja takapakkeja, jotka liittyvät esimerkiksi yhteydenpitoon palveluntarjoajan tai klinikan kanssa, sopivan sukusolujen luovuttajan tai sijaissynnyttäjän löytymiseen tai raskauden alkamiseen ja etenemiseen. Haasteita voi ilmetä myös kielimuurin, kulttuurin tai eettisten kysymysten vuoksi. 

Sijaissynnytysprosesseihin saatava adoptioneuvonnan kaltainen tuki

Sijaissynnytysprosessissa olevat perheet kokevat jäävänsä prosessiin liittyvien haasteiden kanssa yksin. Näille perheille ei pääsääntöisesti tarjota ennen lapsen syntymää neuvolan palveluita, joista muut perheet saavat tukea tulevaan vanhemmuuteen. Sijaissynnytysjärjestelyt ovat kuitenkin erityinen lapsiperheellistymisen tapa, johon liittyy monenlaisia haasteita. Siksi tukea kaivattaisiin kipeästi.

Simpukka ry:n toteuttaman kyselyn mukaan sijaissynnytysprosessissa olevat kaipaavat prosessin tueksi esimerkiksi adoptioneuvonnan kaltaista tukea, ammattilaisten tarjoamaa psykologista tukea sekä vertaistukea.

Sijaissynnytyksellä syntyneitä lapsia on usein toivottu pitkään ja hartaasti. Vanhemmilla voi olla taustalla useiden vuosien kuormittavat hedelmöityshoidot ja kipeä pohdinta siitä, onko lapsen saaminen itselle mahdollista. Kun lasta on toivottu pitkään ja lapsen saamiseksi on käytetty valtavasti resursseja, on vanhemmuus usein tietoisempaa ja siihen panostetaan enemmän. Tällöin myös ylisuorittamisen ja uupumisen riski kasvaa. Sijaissynnytysjärjestelyihin liitetty stigma voi kuitenkin estää avun hakemisen haasteita kohdattaessa.

Suomeen tarvitaan sijaissynnytyslainsäädäntö

Lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n toteuttama sijaissynnytyskysely osoittaa, että Suomeen tarvitaan ei-kaupalliset sijaissynnytykset salliva lainsäädäntö. 

“Sijaissynnytysten mahdollistaminen kotimaassa tekisi lapsitoiveesta yhdenvertaisemman esimerkiksi miespareille, itsellisille miehille sekä muille henkilöille, jotka eivät pysty syystä tai toisesta synnyttämään. Lainsäädännön avulla voitaisiin ehkäistä ulkomaisiin sijaissynnytysprosesseihin liittyviä riskejä. Lisäksi sen avulla voitaisiin varmistaa, että kaikilla järjestelyjä harkitsevilla on tarvittava tieto ja ymmärrys prosessin vaatimuksista sekä luoda tarvittavat tukirakenteet prosessin tueksi”, Savio sanoo 

Simpukka ry: Suomeen on saatava ei-kaupalliset sijaissynnytykset hyväksyvä lainsäädäntö 

• Sijaissynnytykseen tähtäävien hedelmöityshoitojen antaminen kiellettiin Suomessa hedelmöityshoitolailla vuonna 2007. Tätä ennen Suomessa toteutettiin reilu kymmenen sijaissynnytysprosessia.

• Sijaissynnytysjärjestelyihin hakeudutaan usein ulkomaille. Tällöin henkilö tai pari hakeutuu itsenäisesti tai kaupallisen toimiston avulla hedelmöityshoitoihin ulkomaille siten, että sijaissynnyttäjä kantaa ja synnyttää henkilölle tai parille lapsen ulkomailla. 

• Järjestelyt ulkomailla eivät ole Suomen laissa kiellettyjä, mutta näihin järjestelyihin liittyy usein huomattavia eettisiä, juridisia ja käytännön haasteita.

• Lapsettomien yhdistys Simpukka tekee yhdessä yhteistyökumppaneittensa Sateenkaariperheiden, Monimuotoiset perheet -verkoston ja Väestöliiton kanssa vahvaa vaikuttamistyötä ei-kaupallisen sijaissynnytyksen sallimiseksi Suomessa, jotta lapsiperheellistymisen mahdollisuudet olisivat yhdenvertaisemmat.