Tutkijaesittely: Tutkimusprofessori Teemu Lyytikäinen
Tällä kertaa tutkijaesittelyssä on Teemu Lyytikäinen, joka nimitettiin VATT:n tutkimusprofessoriksi joulukuussa 2024. Teemu on mukana useissa tutkimusprojekteissa, jotka liittyvät muun muassa kuntatalouteen ja asumiseen. Lue lisää Teemun tekemästä tutkimuksesta.

Esittelisitkö itsesi?
Olen Teemu Lyytikäinen, tutkimusprofessori Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (VATT). Teen tutkimusta muun muassa asuntomarkkinoista ja asuntopolitiikasta sekä paikallishallinnon rahoitusjärjestelmien vaikutuksista. Johdan myös VATT:n julkisten palvelujen ja paikallisen julkistalouden tutkimusteemaa, johon kuuluu lisäkseni neljä erittäin taitavaa erikoistutkijaa.
Tutkimukseni on enimmäkseen empiiristä. Käytän tutkimuksissani isoja tilastoaineistoja kotitalouksista ja esimerkiksi asuntokaupoista. Pyrin löytämään tutkimusasetelmia, joiden avulla voidaan luotettavasti eristää talouspolitiikan toimien vaikutus muista asiaan vaikuttavista tekijöistä. Teen myös paljon tutkimukseen perustuvia asiantuntijatehtäviä, kuten lakiesityksiä koskevia lausuntoja.
Miten päädyit VATT:iin?
Olen pitkän linjan vattilainen. Aloitin VATT:ssa harjoittelijana. Tein VATT:ssa myös väitöskirjani, joka valmistui vuonna 2009. Väittelyn jälkeen työskentelin pari vuotta tutkijana London School of Economicsissa (Spatial Economics Research Centre). Aika LSE:ssä oli antoisaa, mutta palasin VATT:iin mielelläni. Hakeuduin VATT:iin, koska olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista. Motivoidun siitä, että tutkimuksestani on hyötyä politiikkatoimien valmistelussa ja ajankohtaisessa talouspoliittisessa keskustelussa.
Mitä tutkit parhaillaan?
Tutkin tällä hetkellä esimerkiksi voimalaitosten kiinteistöveron vaikutuksia tuulivoimarakentamiseen Suomen kunnissa ja tuulivoimaloiden vaikutuksia asuntohintoihin. Tulosten perusteella voidaan arvioida, miten voimalaitosten kiinteistöveron sisällyttäminen kuntien veropohjan tasausjärjestelmään vaikuttaisi tuulivoimarakentamiseen ja kuinka suurta haittaa tuulivoimaloista on lähialueen asukkaille. Tässä tutkimuksessa ovat mukana myös VATT:n Cristina Bratu, Marita Laukkanen ja Sander Ramboer.
Teen myös toista mielenkiintoista tutkimusta Helsingin yliopiston Risto Hurmerannan kanssa tappioaversiosta asuntomarkkinoilla. Tutkimme miten omistusasujien asunnon arvon laskeminen heidän aiemmin maksamansa ostohinnan alle vaikuttaa muuttamiseen ja asuntokauppoihin. Tutkimme työssäkäyntialueiden sisäisiä ja välisiä muuttoja erikseen, jolloin tulokset kertovat, jumiuttaako myyntitappion välttely työvoiman alueellista liikkuvuutta vai pelkästään alueen sisäisiä asunnon vaihtoja.
Lisäksi julkaisimme vuoden vaihteessa Sander Ramboerin ja Aalto-yliopiston Max Toikan kanssa työpaperin, jossa tarkastelimme vuonna 2015 toteutetun valtionosuuksien uudistuksen vaikutuksia kuntien talouspolitiikkaan sekä muuttoliikkeeseen ja työpaikkamääriin. Tulosten perusteella voi ennakoida nyt käynnissä olevan valtionosuusuudistuksen vaikutuksia. Tutkimus on tällä hetkellä arvioitavana hyvässä tiedelehdessä – toivomme arvioitsijoidenkin pitävän sitä laadukkaana ja tärkeänä.
Millaisissa tutkimushankkeissa työskentelet tulevaisuudessa?
Teen myös jatkossa tutkimusta asuntopolitiikan vaikutuksista. Asumisen verojen, tukien ja sääntelytoimien vaikutuksista tiedetään jo aika paljon minun ja kollegoideni tutkimusten perusteella. Vielä on kuitenkin paljon katvealueita ja tarkennettavaa. Myös kuntien ja hyvinvointialueiden talous ja rahoitusjärjestelmät kiinnostavat edelleen.
Mihin yhteiskunnalliseen kysymykseen haluaisit vastauksen juuri nyt?
Kaupunkitaloustieteessä iso ja haastava kysymys ovat kaupungin koosta ja tiheydestä aiheutuvat tuottavuushyödyt, eli niin sanotut kasautumisedut. Teimme Cristina Bratun kanssa Talouspolitiikan arviointineuvostolle raportin, jossa arvioitiin kasautumisetuja tarkastelemalla samankaltaisten yksityisen sektorin työntekijöiden alueellisia palkkaeroja.
Kyseessä on luotettavin analyysi aiheesta suomalaisella datalla, mutta siinä on silti mahdollisia virhelähteitä. Haluaisinkin tietää varman vastauksen siihen, kuinka merkittävästi kaupunkien koko ja tiheys vaikuttavat tuottavuuteen ja talouskasvuun. Varman vastauksen saamiseksi Suomi pitäisi monistaa ja eri versioihin tehdä erilaisia muutoksia väestön ja työpaikkojen sijaintiin. Kuitenkin toistaiseksi tässä asiassa joudutaan sietämään epävarmuutta.
Yhteyshenkilöt
Teemu LyytikäinenTutkimusprofessoriVATT / Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
Puh:+358 29 551 9431teemu.lyytikainen@vatt.fiValtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on taloustieteellisen tutkimuksen asiantuntijayksikkö. Teemme tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta edistääksemme tietoon pohjautuvaa talouspolitiikkaa. Tutustu työhömme tarkemmin: https://vatt.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
Väitöstutkimus: Julkisen liikenteen hintojen alentaminen vähentää autoilua, mutta on ilmastotoimena kallis21.3.2025 07:03:42 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan Helsingin seudun joukkoliikenteen lippujen hinnanalennus vähensi autoilua ja CO2-päästöjä. Jokaista vähennettyä hiilidioksiditonnia kohden toimenpide oli kuitenkin kallis verrattuna muihin ilmastotoimiin.
VATT: Yritysten efektiiviset veroasteet laskeneet erityisesti monikansallisilla konserneilla6.3.2025 14:01:00 EET | Tiedote
Yritysten efektiiviset veroasteet ovat laskeneet. Laskevaa trendiä havaitaan erityisesti monikansallisilla konserneilla. Kotimaisilla yrityksillä muutos selittyy pitkälti kirjanpidon ja verotuksen eroilla sekä tappioiden vähennysoikeuksilla, selvittivät tutkijat Mikko Vanhala ja Marika Viertola Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa (VATT).
Mitä suomalainen tutkimus kertoo työttömyysturvan leikkausten vaikutuksista?25.2.2025 15:00:30 EET | Blogi
Työttömyysturvan leikkausten vaikutuksista on olemassa tutkimustietoa viime vuosilta. “Sekä ansioturvan lyhentäminen että päivärahan alentaminen lyhentävät työttömyysjaksoja ja nopeuttavat työllistymistä. Heikomman ansioturvan vaikutukset tulevien työsuhteiden laatuun lienevät suhteellisen pieniä”, kirjoittaa VATT:n tutkimusprofessori Tomi Kyyrä.
Vastuu työttömyysturvan rahoituksesta jakautuu epätasapuolisesti5.2.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Vastuu ansioturvan rahoituksesta jakautuu työnantajien kesken epätasapuolisesti suhteessa siihen, miten usein eri työnantajien palveluksesta jäädään työttömiksi. Tuoreen tutkimuksen mukaan maltillinenkin omavastuu työnantajien vakuutusmaksuissa jakaisi rahoitustaakkaa tasapuolisemmin ja voisi parantaa työnantajien kannustimia ylläpitää työllisyyttä.
Apteekkien määrä- ja sijaintisääntelyn poistaminen hyödyttäisi kuluttajia31.1.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Apteekkien lukumäärä voisi kasvaa merkittävästi määrä- ja sijaintisääntelyn poistamisen myötä. Valtaosa kuluttajista hyötyisi, mutta apteekkialan voitot ja valtion verotulot pienenisivät.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme