Aluevaltuusto päätti aiempaa tiiviimmästä toimielinrakenteesta

Lautakuntia on jatkossa kaksi: hyvinvoinnin ja terveyden lautakunta sekä turvallisuuslautakunta. Lisäksi lautakunnilla on nykyistä selkeämmät tehtävät ja päätösvalta hallintosäännössä.

Lautakuntien osalta päätösvallan puuttuminen ja lautakuntien valmisteleva rooli on koettu jossain määrin haastavaksi toimielimistä tehdyssä arvioinnissa. Hallintosäännön kirjauksiin on toivottu selkeämpää päätösvaltaa, joka selkeyttäisi lautakunnan roolia. Kolmen lautakunnan malli on aiheuttanut myös tilanteen, jossa asioiden käsittely siiloutuu ja on osin päällekkäistä erityisesti lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan sekä työikäisten ja ikääntyneiden lautakunnan osalta.

Sekä järjestöille ja seurakunnille että palveluntuottajille otetaan käyttöön uudenlainen osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia tukeva foorumi, joka kokoaa alueen eri toimijoita entistä laajemmin yhteen. Se saa lopullisen muotonsa yhteiskehittämisen aikana. Perusperiaatteina ovat, että foorumit ovat säännöllinen osallisuuden ja vaikuttamisen väylä, luovat itselleen toimintaperiaatteet vaikuttamistoimielimien tavoin ja mahdollistavat vuoropuhelun toimijoille, hyvinvointialueen viranhaltijoille sekä hyvinvointialueen luottamushenkilöille.

Lakisääteisten vaikuttamistoimielimien (vanhusneuvosto, vammaisneuvosto, nuorisovaltuusto) kokoonpanosta, asettamisesta ja toimintaedellytyksistä päättää jatkossakin aluehallitus. Asiaa koskeva päätösvalta on jo aluevaltuuston päätöksenteolla delegoitu aluehallitukselle eikä hallintosäännössä ole lakisääteisissä vaikuttamistoimielimissä kiinteitä paikkoja muille kuin kuntien ehdottamille jäsenille. Nuorisovaltuuston edustajalla on jatkossa läsnäolo- ja puheoikeus aluevaltuuston kokouksissa.

Jaostojen rakenne säilyy ennallaan, eli hyvinvointialueella toimii jatkossakin kolme jaostoa:
1.Henkilöstöjaosto, jolle delegoidaan päätösvaltaa aluehallitukselta
2. Sisäisen tarkastuksen jaosto
3. Yksilöasiainjaosto

Jaostojen jäsenmäärää vähenee viiteen nykyisestä seitsemästä jäsenenestä. Jaostojen puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien tulee olla aluehallituksen jäseniä. Jaostojen jäseniksi voidaan valita aluehallituksen jäsenten ja varajäsenten lisäksi aluevaltuutettuja sekä varavaltuutettuja.

Toimielinrakenteeseen tulee uutena puheenjohtajien toimikunta, jonka tavoitteena on kiinteä yhteistyö valtuuston puheenjohtajiston, valtuustoryhmien puheenjohtajien sekä aluehallituksen puheenjohtajien kesken.

Olemassa olevat kokouspalkkiot ja vuosipalkkiot pidetään ennallaan, vaikka arvioinnissakin on tullut esille, että Keski-Suomen hyvinvointialueen luottamushenkilöpalkkiot ovat matalat. Keski-Suomen hyvinvointialueelta puuttuu kokonaan yleisesti käytössä oleva valtuustoryhmien puheenjohtajien vuosipalkkio. Jatkossa ryhmäpuheenjohtajien palkkio voidaan maksaa osana puolueiden ryhmärahaa.

Asian käsittelyssä tehtiin seuraavat muutosesitykset:

• Aluevaltuutettu Jouko Nykänen (kesk.) esitti aluevaltuutettu Ilse Weijon (kesk.) ym. kannattamana lautakuntarakenteen säilyttämisestä ennallaan. Asiasta päätettiin aluehallituksen esityksen mukaisesti äänin 46-22 (1 tyhjä).
• Aluevaltuutettu Marika Visakorpi-Kemppainen (kd.) esitti aluevaltuutettu Petteri Muotkan (kd.) ja Lasse Paanasen (vl.) kannattamana, että aluevaltuusto valitsee aluehallitukseen 13-15 jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Aluevaltuusto valitsee jäsenistä aluehallituksen puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa. Asiasta päätettiin aluehallituksen esityksen mukaisesti äänin 60-9.
• Aluevaltuutettu Emilia Koikkalainen (kok.) esitti aluevaltuutettu Petteri Muotkan (kd) ym. kannattamana, että valtuustoryhmien puheenjohtajien vuosipalkkiomallina olisi 100 euroa valtuutettua kohden, korkeintaan 1000 euroa vuodessa. Asiasta päätettiin aluehallituksen esityksen mukaisesti äänin 39-29 (1 tyhjä).
• Aluevaltuutettu Jouko Nykänen (kesk.) esitti aluevaltuutettu Jani Ylälehdon (kesk.) ym. kannattamana vaikuttamistoimielinrakenteen säilyttämisestä ennallaan. Asiasta päätettiin aluehallituksen esityksen mukaisesti äänin 41-27 (1 tyhjä).

Asiaan on tullut kaksi kannanottoa hyvinvointialuejohtajan esitykseen järjestöjen kumppanuuspöydältä sekä Keski-Suomen Kauppakamarilta ja Yrittäjiltä.

Aluevaltuusto sai tulevaisuuskatsauksen

Aluevaltuusto merkitsi tulevaisuuskatsauksen ja strategian väliarvioinnin tiedoksi ja saattaa sen seuraavalle valtuustolle huomioon otettavaksi strategian päivittämistä varten. Keski-Suomen hyvinvointialueen tulevaisuuskatsauksen ja strategian väliarvioinnin tavoitteena on tarjota näkemys hyvinvointialueemme tulevaisuuden mahdollisuuksista, haasteista ja tarvittavista toimenpiteistä seuraavalle valtuustokaudelle.

Tulevaisuuskatsaukseen on yhteisen työskentelyn myötä valikoitunut tulevaisuuden 12 muutostekijää. Ne kuvaavat Keski-Suomen hyvinvointialueen toimintaympäristön keskeisiä muutoksia ja epävarmuuksia, joihin tulee varautua tulevan valtuustokauden aikana. Muutostekijät ovat:

• Globaali, kansallinen ja paikallinen taloustilanteen muutos  
• Ohjauksen, rahoituksen ja politiikan muutokset   
• Alueen kuntien elinvoiman ja talouden kehittyminen  
• Osaavan henkilöstön saatavuus ja työn tekemisen murros  
• Alueen väestössä tapahtuvien muutosten kehitys  
• Yhteisöllisyys ja asukkaiden aktiivisuus  
• Palveluntuottajakentän ja palvelutuotannon kehitys  
• Asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden kehitys  
• Planetaarinen terveys ja hyvinvointi  
• Digitalisaation, tekoälyn ja teknologian kehitys  
• Varautuminen ja turvallisuustilanteen muutokset  
• Asukkaiden luottamus julkisiin palveluihin 

Tulevaisuuskatsauksen ohella on myös tehty strategian väliarvio. Strategiaan on oltu pääosin tyytyväisiä ja se palvelee arvioinnin mukaan edelleen myös tässä ajassa. Strategiaa pidetään kunnianhimoisena, laajasti hyväksyttynä ja ajankohtaisena. Sen toteuttaminen on kuitenkin vasta alkanut ja se vaatii vielä konkretisointia ja jalkauttamista osaksi arkea. Taloudelliset haasteet vaikeuttavat strategian toimeenpanoa ja herättävät huolta strategian realistisuudesta. 

Konkreettisina kehittämisehdotuksina visiota sekä missiota esitetään tarkennettavaksi, jotta hyvinvointialueen perustehtävä hoidon, huolenpidon ja pelastamisen osalta näkyisi selkeämmin. Jatkokehityksessä painopisteinä korostuvat talouden realiteetit, henkilöstön hyvinvointi, alueellinen tasa-arvo ja varautuminen. Tällä hetkellä on myös hyvä mahdollisuus entisestään vahvistaa kuntien, Keski-Suomen liiton ja hyvinvointialueen kesken yhteistä tekemistä ja yhteistä suuntaa strategiatyössä Keski-Suomen parhaaksi.

Lue lisää:
Strategian väliarviointi ja tulevaisuuskatsaus 2030 Keski-Suomen hyvinvointialueella
https://hyvaks-d10julk.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2025203-8

Strategian toimeenpano-ohjelmat edistyneet hyvin

Hyvinvointialuestrategian toimeenpano-ohjelmat etenevät edelleen pääosin suunnitelman mukaisesti ja edistyvät hyvin, vaikka toiminta-aika on ollut strategian näkökulmasta varsin lyhyt. Aluevaltuusto merkitsi asian tiedoksi.

Toimeenpano-ohjelma perustuu strategian menestystekijöihin. Keskeisiä aikaansaannoksia viime vuoden heinä-joulukuun osalta on kultakin osa-alueelta seuraavat:

• Järjestämisen linjausten osalta palvelutuotannon tuotantosuunnitelma ja palveluverkon tarkennettu toimeenpanosuunnitelma osana palvelutuotantosuunnitelmaa valmistuivat.
• Henkilöstöohjelman osalta varahenkilöstö on käynnistynyt onnistuneesti, palkkojen harmonisointisuunnitelma hyväksytty ja harmonisointi edennyt, työhyvinvointia tukevia käytäntöjä otettu käyttöön sekä oppilaitosyhteistyötä lisätty onnistuneesti ja Hyvaks Akatemia on käynnissä.
• Tieto-ohjelman osalta uusi monikanavainen asiakaspalveluratkaisu käyttöönotettiin aikataulun mukaisesti vuoden 2025 alusta ja johdon työpöydän ensimmäinen roolikohtainen näkymä on otettu käyttöön.
• Digitalisaatio-ohjelman osalta hyvinvointialueen digitaaliset palvelut on valmisteltu yhdeksi helppokäyttöiseksi asiointikanavaksi ja käyttöönotto on vaiheittaan kevään 2025 aikana.
• TKKI-ohjelmassa on otettu käyttöön tutkimusyhteistyön ja innovaatioiden alusta sekä kehittämistoiminnan tuloksellisuutta on kasvatettu.
• Osallisuuden ja kumppanuuksien osalta on ollut käytössä asukaspaneeli ja käyttöön on otettu koko alueen kattava asiakasraati ja järjestö-, palveluntuottaja- ja kuntayhteistyötä on vahvistettu.
• Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen ohjelmakokonaisuuden osalta alueellista hyvinvointisuunnitelmaa on toteutettu yhteistyössä palveluiden ja kumppaneiden kanssa. Perhekeskustoiminta on sisällöllisesti monipuolistunut, ensilinja ja viranomaislinja toimivat koko maakunnassa.
• Uudistamisohjelmassa on otettu käyttöön asiakaspalautejärjestelmä.

Suurimmiksi riskeiksi toimeenpano-ohjelman tavoitteiden saavuttamiselle nousee edelleen taloudellisen tilanteen lisäksi henkilöstön saatavuus ja riittävyys, palvelutarpeen kasvu sekä palvelutarpeen moninaistuminen. Samalla monet ohjelmien tavoitteet ovat sellaisia, joita voidaan toteuttaa menestyksekkäästi olemassa olevilla resursseilla, hyödyntäen uudella tavalla ajattelua sekä uudistamalla toimintamalleja, joka on myös uudistumisohjelman kantava teema.

Aluevaltuusto hyväksyi hyvinvointikertomuksen

Aluevaltuusto hyväksyi hyvinvointikertomuksen vuosille 2023-2025 Hyvinvointikertomus kokoaa keskisuomalaisen väestön hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden tilannekuvan sekä tehtyjä toimenpiteitä.

Hyvinvointikertomus on laadittu yhteistyössä hyvinvointialueen palveluiden, kuntien sekä järjestöjen kanssa. Kertomusta täydentävät syksyllä 2024 käytyihin hyte-neuvotteluihin laaditut kuntakortit. Hyvinvointikertomus toimii samalla myös uuden valtuustokauden hyvinvointisuunnitelmatyön pohjana.

Tällä valtuustokaudella on erityisesti keskitytty hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen rakenteiden ja yhteisövaikuttavuuden periaatteiden edistämiseen sekä yhteisen tietopohjan rakentamiseen. Hyvinvointialueen käynnistymisen myötä on käynnistynyt uudenlaista verkostotyötä.

Hyvinvointikertomus on laadittu kolmen hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden painopisteen kautta, joita ovat

• arjen turvallisuus,
• mielen hyvinvointi sekä
• liikunnallisen elämäntapa.

Lue lisää:
Alueellinen hyvinvointikertomus
https://hyvaks-d10julk.oncloudos.com/kokous/2025203-9-41421.PDF

Aluevaltuusto käsitteli tarkastuslautakunnan raporttia

Aluevaltuusto merkitsi tiedoksi Keski-Suomen hyvinvointialueen kirjaamistietojen dokumentointiin liittyvän raportin.

Tarkastuslautakunta on laatinut aluevaltuustolle raportin, jossa käsitellään tarveperustaiseen rahoitukseen vaikuttavia tekijöitä sekä Keski-Suomen hyvinvointialueen diagnoositietojen puutteesta johtuvaa rahoitusvajetta. Raportin tulokset ja kehittämisehdotukset on koottu johtavien viranhaltijoiden kuulemisten perusteella sekä viranhaltijoiden haastattelujen ja kirjallisuuden pohjalta. Diagnoositietojen kirjaamisen kehittäminen Keski-Suomen hyvinvointialueella on aloitettu loppuvuodesta 2024 ja kehittämistä edistää projektityöryhmä.

Vastaus syntymättömien lasten oikeuksien turvaamiseen

Aluevaltuusto hyväksyi vastauksen aluevaltuutettujen Eetu Tuovilan ja Tapio Puolimatkan tekemään valtuustoaloitteeseen syntymättömien lasten oikeuksien turvaamiseksi ja totesi valtuustoaloitteen loppuun käsitellyksi. Vastauksessa aloitteeseen tuodaan esille, että raskaudenkeskeytykseen sovellettavat säännökset ovat valtakunnallista lainsäädäntöä. Hyvinvointialue on sitoutunut lainsäädännön, viranomaisohjeistuksen, hoitosuositusten sekä hyvinvointialueen strategian kirjauksiin tasa-arvosta, yhdenvertaisuudesta sekä ihmislähtöisyydestä. Näitä periaatteita noudatetaan myös raskaudenkeskeytyksestä annettavassa neuvonnassa ja tuessa.

Aluevaltuutettu Tapio Puolimatka (kd) esitti Marika Visakorpi-Kemppaisen (kd) ja Lasse Paanasen (vl) kannattamana vastauksen lähettämistä uudelleen valmisteluun koskien vastauksen kohtaa 4. Vastausta ei palautettu uudelleen valmisteluun äänin 58-6.

Muut asiat

Aluevaltuusto totesi Sirkku Ingervon luottamustoimen päättyneeksi hänen menetettyään yleisen vaalikelpoisuutensa alueelta poismuuton vuoksi. Aluevaltuusto valitsi Sirkku Ingervon tilalle uudeksi jäseneksi Jenny Riivalin ja henkilökohtaiseksi varajäseneksi Rosa Heikkisen lasten, nuorten ja perheiden lautakuntaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Aluevaltuuston puheenjohtaja kutsui Sirkku Ingervon sijaan uudeksi aluevaltuutetuksi Rosa Heikkisen ja pyysi aluevaalilautakuntaa nimeämään Vasemmistoliiton valtuustoryhmään 6. varavaltuutetun.

Aluevaltuusto merkitsi tiedoksi, että Hanna Lindström on määrätty vaaliliiton muodostaneen (vaaliliitto Suomen Kansa Ensin, Valta kuuluu kansalle ja Kristallipuolue) aluevaltuustoryhmän 2. varavaltuutetuksi ja Tapani Mäki on määrätty Perussuomalaisten aluevaltuustoryhmän 7. varavaltuutetuksi.

Aluevaltuusto merkitsi tämänhetkiset sidonnaisuusilmoitukset tiedoksi.

Aluevaltuusto merkitsi myös keskeneräisten aloitteiden osalta toimenpiteet tiedoksi.

Lisäksi annettiin seuraavat valtuustoaloitteet:

• Keskustan valtuustoryhmän valtuustoaloite lapsi ja perheystävällinen Keski-Suomi ohjelman laatimisesta.
• Keskustan valtuustoryhmän valtuustoaloite perusterveydenhuollon ja hoidon jatkuvuuden kehittämisohjelmasta vuoteen 2030, missä omalääkärimalli otetaan asteittain käyttöön
• Vapauden liiton valtuustoryhmän valtuustoaloite nenästä otettavan infektiotestin käytön lopettamisesta.
• Aluevaltuutettu Sirpa Martinsin ym. valtuustoaloite vanhusten ympärivuorokautisen hoivan yksiköiden sulkemisen keskeyttämisestä.

Esityslista ja pöytäkirja

Aluevaltuuston kokouksen esityslista liitteineen löytyy osoitteessa www.hyvaks.fi/aluevaltuusto (suora linkki esityslistaan: https://hyvaks-d10julk.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting&id=2025203 ).

Aluevaltuuston pöytäkirja julkaistaan hyvinvointialueen verkkosivuilla heti kun se on tarkistettu.

Lisätietoja:
aluevaltuuston puheenjohtaja Jani Kokko, p. 050 341 2860