ENEMMISTÖ SUOMALAISISTA HYVÄKSYY VESIMAKSUJEN PERUSTELLUN KOROTUKSEN VESIHUOLTOVERKOSTOJEN KORJAAMISEEN
Tuoreen selvityksen mukaan suomalaiset tunnistavat vesihuoltoverkostojen saneeraustarpeen ja ovat valmiita maksamaan siitä kohtuullisesti. Vesimaksujen korotukset hyväksytään laajasti puoluekannasta riippumatta. Myös kuntien välinen yhteistyö vesihuollon turvaamiseksi saa laajasti kannatusta.

Enemmistö hyväksyy vesimaksujen perustellun korotuksen
Vesihuollon infrastruktuuri on monissa kunnissa rappeutunut, vesilaitoksia ylläpidetään pienillä resursseilla ja saneerausvelka kasvaa jatkuvasti: investointitarve vanhentuneisiin putkiin on seuraavan 20 vuoden aikana yli 10 miljardia euroa.
Vesilaitosyhdistys halusi kyselytutkimuksen avulla selvittää, miten hyvin tilanne tunnetaan. Tuoreen Aula Researchin tekemän selvityksen mukaan sekä kuntavaaliehdokkaat että äänestäjät tunnistavat vesihuoltoverkostojen kunnostamisen tarpeen, ja enemmistö hyväksyy sen edellyttämän vesimaksujen korottamisen.
Kysyttäessä suhtautumista viiden euron kuukausittaiseen korotukseen per henkilö, jos se mahdollistaisi rapistuvien vesihuoltoverkostojen korjaamisen ja auttaisi ylläpitämään laadukasta ja turvallista vesihuoltoa:
- Ehdokkaista 77 % suhtautuu korotukseen jokseenkin myönteisesti tai erittäin myönteisesti, 21 % jokseenkin kielteisesti tai erittäin kielteisesti ja 2 % on epävarmoja.
- Äänestäjistä 62 % suhtautuu korotukseen jokseenkin myönteisesti tai erittäin myönteisesti, 30 % jokseenkin kielteisesti tai erittäin kielteisesti ja 8 % on epävarmoja.
Vastaajan puoluekanta, ikä tai alueellinen sijainti eivät merkittävästi vaikuta suhtautumiseen.
Kuntien välinen vesihuoltoyhteistyö saa kannatusta
Tutkimuksessa kartoitettiin myös asenteita kuntien väliseen vesihuollon yhteistyöhön. Tällä hetkellä Suomessa on yli tuhat vesihuoltolaitosta, joista suurimmalla osalla varautuminen poikkeustilanteisiin ei ole riittävää. Kysyttäessä suhtautumista siihen, että kunta järjestäisi vesihuollon yhdessä naapurikuntien kanssa:
- Ehdokkaista 52 % suhtautuu yhteistyöhön myönteisesti, 13 % kielteisesti ja 8 % ei osaa sanoa. Vastaajista 27 % on siinä käsityksessä, että vesihuolto on jo järjestetty yhdessä naapurikunnan kanssa.
- Äänestäjistä 60 % suhtautuu yhteistyöhön myönteisesti, 9 % kielteisesti ja 25 % ei osaa sanoa. Äänestäjistä 7 % vastasi kuntansa järjestävän vesihuollon yhdessä naapurikunnan kanssa
Vastauksista kävi ilmi, että kuntien koko ja alueelliset erityispiirteet vaikuttivat asenteisiin jonkin verran, mutta kokonaisuudessaan suhtautuminen yhteistyöhön oli myönteistä.
Vesimaksujen kohdistaminen vesihuollon turvaamiseen nähtiin tärkeäksi
Sekä ehdokkaat että äänestäjät pitivät tärkeänä, että vesimaksuista saatavat tulot käytetään vesihuollon ylläpitoon ja kehittämiseen:
- Ehdokkaista 87 % oli jokseenkin tai täysin sitä mieltä, että kuntien tulee kohdistaa vesimaksuista saamansa tulot vesihuoltoverkoston korjaamiseen ja toimintavarmuuteen, eikä kunnan muiden toimintojen ylläpitämiseen.
- Äänestäjistä 91 % oli jokseenkin tai täysin sitä mieltä, että vesihuoltolaitoksen kaikki tulot tulisi käyttää vesihuoltolaitoksen toiminnan varmistamiseen, eikä asiakkailta kerättyjä maksutuloja saisi ohjata kunnan muuhun toimintaan.
Vesilaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Riku Vahala kommentoi tuloksia:
"Olin tuloksista kaikilta osin positiivisesti yllättynyt. Vastaukset osoittavat, että suomalaiset ymmärtävät vesihuollon tärkeyden ja ovat valmiita maksamaan siitä kohtuullisesti. On erityisen merkittävää, että myönteinen suhtautuminen on laajasti jakautunutta eri väestöryhmissä ja puoluekannasta riippumatta. Kuntien tulisikin nyt jämäkästi ryhtyä vesihuoltoverkostojen kunnostamiseen. Lisäksi alueellista kuntien ja vesihuoltolaitosten välistä yhteistyötä on tarpeellista tiivistää, jotta kyetään vastaamaan turvallisuushaasteisiin ja varmistamaan osaavat ja riittävät henkilöresurssit kaikissa tilanteissa. Pitäisin myös tervetulleena vesilaitosten yhdistymistä tilanteessa, jossa omat resurssit eivät kerta kaikkiaan riitä.”
Vesilaitosyhdistys teetti Aula Research Oy:llä laajan ehdokas- ja äänestäjäkyselyn liittyen kuntien vesihuoltoon. Tutkimus selvitti kuntavaaliehdokkaiden ja äänestäjien näkemyksiä vesihuollon rahoituksesta, yhteistyöstä ja kehittämisestä. Kyselyt toteutettiin sähköisesti ja puhelinhaastatteluina helmi- ja maaliskuun 2025 aikana. Ehdokkaille suunnattuun kyselyyn vastasi 1 363 kuntavaaliehdokasta, ja äänestäjäkyselyyn osallistui 1 102 kansalaista. Tulokset on painotettu vastaamaan puolueiden kannatusta sekä väestörakennetta.
Lisätietoja:
Riku Vahala
Toimitusjohtaja, Vesilaitosyhdistys
+358 50 588 4237
Avainsanat
Kuvat

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Vesilaitosyhdistys ry
Mielipide: lääketeollisuuden ei pidä perääntyä vastuustaan14.2.2025 16:16:07 EET | Tiedote
Lääketeollisuus ry julkaisi 13.2.2025 tiedotteen, jossa se väittää yhdyskuntajätevesidirektiivin laajennetun tuottajavastuun vaarantavan lääkkeiden saatavuuden. Direktiivi edellyttää, että lääke- ja kosmetiikkateollisuus maksavat vähintään 80 % kustannuksista, jotka syntyvät haitta-aineiden poistamisesta jätevesistä.
Mielipide: Vesilaitosten huoltovarmuus edellyttää osaamista ja rahaa21.11.2024 13:16:18 EET | Tiedote
Maamme vesihuollon infrastruktuuri kouristelee voimakkaasti kasvavan korjausvelan uuvuttamana. Verkostojen saneerausinvestointien tarve on seuraavan 20 vuoden aikana hyytävät yli 10 miljardia euroa. Saneerausten lisäksi rahaa nielee huoltovarmuuden parantaminen – kuten vaikkapa kyberuhkiin varautuminen. Suomessa on noin 1 100 vesihuoltolaitosta, joista suurimmalla osalla huoltovarmuus ei ole riittävällä tasolla. Mitä pienempi laitos, sitä heikompaa varautuminen keskimäärin on.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme