Vahva vakavaraisuus suojaa finanssisektoria riskeiltä – epävarmuus lisääntynyt taloudessa ja rahoitusmarkkinoilla

Suomen finanssisektorin toimintaympäristö säilyi vaikeana vuonna 2024, vaikka pieniä piristymisen merkkejä oli näkyvissä. Korot laskivat viimeisen vuoden aikana ja merkit Suomen talouden suhdannekäänteestä ovat vahvistuneet. Myös vanhojen asuntojen kauppa osoittaa viriämisen merkkejä. Suomen taloustilanne on kuitenkin edelleen heikko, mikä näkyy työttömyyden ja konkurssien kasvuna sekä kuluttajien matalana luottamuksena. Myös lähiajan kehityksen arvioidaan jatkuvan vaisuna, samalla kun riskit ennustettua heikommasta talouskehityksestä ovat kasvaneet.

Ennakoitua heikompi talouskehitys ja korkeampi korkotaso voisivat jälleen lisätä pankkien luottotappioita, vaikeuttaa kiinteistösektorin, rakennusalan ja kiinteistörahastojen tilannetta, lisätä rahoitussektorin toimijoiden omia rahoituskuluja sekä vähentää tuottoja. Geo- ja kauppapoliittisten riskien toteutuminen vaikuttaisi suomalaiseen finanssisektoriin mm. lisäämällä heikomman talouskehityksen mahdollisuutta sekä kasvattamalla epävarmuutta ja osakkeiden ja joukkovelkakirjalainojen hintojen heilahtelua rahoitusmarkkinoilla. Suomen finanssisektorin suorat altistumat geopoliittisten jännitteiden ja konfliktien polttopisteessä oleville maille ja alueille, kuten Venäjälle ja Lähi-Itään, ovat yleisesti ottaen vähäiset. Sen sijaan kotimaisen eläke- ja rahastosektorin sijoitukset etenkin Yhdysvaltojen osakemarkkinoille ovat viime vuosina kasvaneet voimakkaasti, mikä on osaltaan lisännyt kotimaisen finanssisektorin alttiutta Yhdysvaltojen osakemarkkinoiden voimakkaille korjausliikkeille. Lisäksi geopoliittiset riskit voivat heijastua Suomen finanssisektorille epäsuorien kanavien, kuten laajempien rahoitusmarkkinahäiriöiden kautta. Kyber- ja hybridiuhat ovat myös edelleen merkittäviä ja voisivat toteutuessaan vaarantaa finanssisektorin digitaalisten palvelujen toimintavarmuuden.

– Suomen finanssisektori on pärjännyt viime vuoden myllerryksessä hyvin. Geopoliittiset riskit ja kauppapoliittinen epävarmuus ovat kuitenkin kouriintuntuvasti läsnä ja markkinoiden levottomuus on ollut suurta. Monet poliittiset realiteetit ja lainalaisuudet ovat muuttuneet totutusta. Suomen finanssisektorin vakauden kannalta tämä korostaa edelleen asianmukaisten vakavaraisuus- ja maksuvalmiuspuskurien, laadukkaan riskienhallinnan sekä varautumisen merkitystä. Toimintaympäristön epävarmuuksiin vastaaminen on myös Finanssivalvonnan valvonnan painopisteenä tänä vuonna, Finanssivalvonnan johtaja Tero Kurenmaa toteaa.

Pankkisektorin liiketulos parani ja vakavaraisuus säilyi vahvana – luottoriskien kehitys maltillista

Pankkisektorin vakavaraisuussuhteet säilyivät vuonna 2024 lähes ennallaan ja eurooppalaista keskitasoa korkeampina. Sektorin ydinvakavaraisuussuhde oli 18,2 % (12/2023:18,3 %) ja kokonaisvakavaraisuussuhde 22,2 % (12/2023:22,1 %). Pankkisektorin omat varat kasvoivat hyvän tuloskehityksen myötä, mikä kompensoi riskipainotettujen erien kasvun ja voitonjaon vakavaraisuussuhteita heikentävän vaikutuksen. Pankkisektorin liikevoitto kasvoi edelleen korkokatteen kasvun vetämänä, mutta korkokatteen kasvu hiipui ja kääntyi loivaan laskuun korkojen laskun seurauksena loppuvuonna. Korkokate oli edelleen suomalaispankkien merkittävin tuottoerä.

Pankkisektorin järjestämättömät luotot pysyivät edelleen alhaisella tasolla ja Euroopan matalimpien joukossa. Vuositasolla järjestämättömissä luotoissa oli edelleen hienoista kasvua sekä yritys- että kotitalousluotoissa, mutta viimeisellä neljänneksellä kasvu näyttäisi pysähtyneen. Luottoriskikehityksessä oli kuitenkin huomattavia eroja pankkien sekä eri luotonantosegmenttien ja toimialojen välillä. Luottokannan laadun heikentymistä nähtiin edelleen kulutusluotoissa sekä viime vuosina kohonneista velanhoitokuluista ja heikosta taloussuhdanteesta kärsineillä yritystoimialoilla.

Pankkisektorin likviditeettitilanne ja maksuvalmiusasema pysyivät vahvana. Yleisötalletukset kasvoivat ja varainhankinnan kustannusten kasvu taittui. Matalien korkojen aikana liikkeeseen lasketun velan uudelleenrahoittaminen voi kuitenkin edelleen nostaa pankkien markkinavarainhankinnan kustannuksia. Hajautetut varainhankintalähteet sekä pankkien vahva vakavaraisuus parantavat markkinavarainhankinnan saatavuutta sekä ehtoja ja tuovat turvaa rahoitusmarkkinoiden häiriötilanteiden varalta.

Työeläkelaitosten vakavaraisuusaste pysyi edellisen neljänneksen tasolla

Työeläkesektorin vakavaraisuusaste oli vuoden 2024 lopussa 129,3 % pysyen edellisen neljänneksen tasolla. Vuoden takaisesta vakavaraisuusaste on vahvistunut (12/2023: 126,7 %). Vakavaraisuuspääoma kasvoi vuoden aikana 5,4 mrd. euroa. Neljänneksen aikana vakavaraisuusraja kasvoi hieman vakavaraisuuspääomaa nopeammin, mutta vakavaraisuusasema pysyi edellisen neljänneksen tasolla (1,6).

Työeläkesektorin sijoitustuotto oli vuonna 2024 yhteensä 9,1 %. Osakesijoitukset tuottivat 13,7 %, korkosijoitukset 4,7 % ja muut sijoitukset 9,5 %. Kiinteistösijoitusten tuotto jäi negatiiviseksi.

Työeläkesektorin sijoitusallokaatiossa osakesijoitusten paino nousi vuoden viimeisen neljänneksen aikana kaikkien aikojen korkeimmalle tasolle lähes 53 prosenttiin.

Työeläkesektorin riskinkantokyky osakehintojen laskua vastaan heikkeni hieman neljänneksen aikana varsinkin kasvaneen riskinoton takia, mutta pysyi edelleen kohtuullisella tasolla.

Henki- ja vahinkovakuutussektorien vakavaraisuus säilyi hyvällä tasolla heikkenemisestä huolimatta

Henkivakuutussektorin vakavaraisuussuhde oli 222,2 % ja laski vuoden takaisesta (12/2023: 234,6 %). Vahinkovakuutussektorin vakavaraisuussuhde oli 254,6 % (12/2023: 265,5 %). Vakavaraisuuspääomavaatimus oli molemmilla sektoreilla aiempaa korkeampi johtuen muun muassa hyvistä sijoitustuotoista ja osaketuottojen heilahtelun vakavaraisuusvaikutuksia tasaavan mukautustekijän muutoksesta. Henkivakuutussektorin oma varallisuus säilyi samalla tasolla ja vahinkovakuutussektorin oma varallisuus kasvoi, vaikka riskittömän korkokäyrän lasku kasvatti vastuuvelan määrää ja odotetut osingonjaot supistivat omia varoja.

Henkivakuutussektorin sijoitustuotot olivat 4,9 % ja vahinkovakuutussektorin 7,5 % vuonna 2024. Suurin osa sijoitustuotoista tuli korko- ja osakesijoituksista. Henkivakuutussektorin kiinteistösijoitukset jäivät lievästi negatiivisiksi, mutta vahinkovakuutussektorilla niistä kertyi jo positiivista tuottoa.

Henkivakuutuksen maksutulo kasvoi vuoden takaisesta, ja erityisesti sijoitusvakuutuksissa kasvu oli voimakasta. Maksetut korvaukset pysyivät vuoden takaiseen verrattuna lähes muuttumattomana. Vahinkovakuutuksen maksutulon lievästä kasvusta suurin osa kertyi sairaus- ja maa-ajoneuvovakuutuksista. Korvauskulujen selvästä noususta huolimatta yhdistetty kulusuhde parani vuoden loppua kohti ja jäi alle sataan prosenttiin.

Rahoitusmarkkinoiden piristyminen näkyi positiivisena kehityksenä rahastosektorilla ja sijoituspalveluyrityksissä

Suomen rahastosektorin pääomat kasvoivat uuteen ennätyslukemaan ja olivat 205 miljardia euroa vuoden 2024 lopussa. Merkittävimpänä yksittäisenä tekijänä kasvun taustalla olivat Yhdysvaltoihin kohdistuvat sijoitukset, joiden arvo kasvoi huomattavasti vuoden 2024 aikana erityisesti yhdysvaltalaisten listattujen osakkeiden vahvan arvonkehityksen myötä. Vuoden 2024 lopussa noin neljäsosa sijoitusrahastojen sijoitusvarallisuudesta oli sijoitettuna yhdysvaltalaisiin sijoitusinstrumentteihin.

Avoimien kiinteistörahastojen tilanne vallitsevassa kiinteistömarkkinassa on edelleen haastava. Yhteensä 10 avointa kiinteistörahastoa on aktivoinut likviditeetinhallintavälineitä. Kiinteistörahastojen vieraan pääoman osuus on kasvanut vuoden 2022 lopusta, mutta pysynyt tästä huolimatta maltillisena.

Kotimaisten sijoituspalveluyritysten omat varat ja likviditeetti suhteessa sääntelyvaatimuksiin ovat hyvällä tasolla.

Sijoitusmarkkinoiden suotuisa kehitys tuki rahastoyhtiöiden ja sijoituspalveluyritysten tuloskehitystä vuonna 2024, vaikka sektorien kokonaistulokset jäivät vuoden 2023 tasoista. Tätä selittivät muun muassa yksittäisten toimijoiden kertaluonteiset erät ja liiketoimintamuutokset. Moni rahastoyhtiö ja sijoituspalveluyritys kuitenkin paransi tulostaan edellisvuodesta vuonna 2024.

Yhteystiedot

Lisätietoja antaa Samu Kurri, osastopäällikkö, Digitalisaatio ja analyysi. Haastattelupyynnöt koordinoi Viestinnän mediapäivystys, puhelin 09 183 5030 arkisin klo 9–16.

Liitteet

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit -sivu verkkopalvelussa