Aleksi Huplin Älyä lääkkeistä ja päihteistä? on Vuoden tiedekirja –Teos puolustaa ihmisystävällistä päihdepolitiikkaa
Vuoden tiedekirja -palkinnon saa Aleksi Huplin teos Älyä lääkkeistä ja päihteistä? Tajusteiden hyötykäyttö. Teoksen kustantaja on Siltala.
Palkinto nostaa esille ansiokasta kotimaista kirjallisuutta, jonka taustalla on tieteen kriteerit täyttävä tutkimustyö. Palkinto muistuttaa luotettavan omakielisen tiedon yhteiskunnallisesta merkityksestä.
Palkinto on suuruudeltaan 25 000 euroa.
"Aleksi Huplin teos Älyä lääkkeistä ja päihteistä? Tajusteiden hyötykäyttö on täysipainoinen tieteellinen puheenvuoro, joka piirtää lukijan näkyviin elävän tieteellisen keskustelun. Teoksen pohjana on Huplin englanninkielinen väitöskirja, mutta se on muokattu itsenäiseksi ja suomenkielisessä tiedekirjallisuudessa harvinaislaatuiseksi teokseksi. Se tarjoaa erittäin tärkeää vastapainoa päihteisiin ja lääkkeisiin liittyvälle yhteiskunnalliselle ja poliittiselle keskustelulle, jolla on taipumusta stigmatisoida käyttäjiä", sanoo palkintoraati perusteluissaan.
"Teoksessa käytetyt yli 650 lähdeviitettä puhuvat omaa kieltään kirjan tieteellisyydestä ja aiheen monipuolisesta käsittelystä. Älyä lääkkeistä ja päihteistä? esittelee tieteellistä perinnettä ja uutta tutkimustietoa mutta avaa myös kriittistä keskustelua ja tarjoaa rohkeita vaihtoehtoja nykyiselle päihdepolitiikalle ja keskustelulle kognitiivisesta tehostamisesta. Nykyistä päihdepolitiikkaa voi kritisoida monin tavoin, mutta pelkkä kritiikki ei Huplin mielestä riitä: Nykysysteemille on pystyttävä tarjoamaan tietoon perustuvia vaihtoehtoja. Huplin näkökulma on erityisen kiinnostava, sillä hän esittää, että kognitiivista tehoa edistävien lääkkeiden tulisi olla kaikkien aikuisten saatavilla samalla tavalla kuin koulutus, terveelliset elintavat ja teknologiset apuvälineet, jotka parantavat ihmisen toimintakykyä.
Onnistuneessa tiedekirjassa puhuu tutkija, joka argumentoi rohkeasti ja tunnistaa oman positionsa. Tämä on erityisen tärkeää, kun tutkija haluaa osallistua eettisesti tulenarkaan keskusteluun, jota väärinymmärrykset tai ennakkoluulot sekoittavat. Psykoaktiivisten aineiden käyttö on juuri tällainen aihe. Hupli haluaa teoksessaan ottaa kantaa ihmisystävällisemmän päihdepolitiikan puolesta. Hän tekee sen erittäin uskottavasti sekä osoittamalla tieteellistä ja yhteiskunnallista näkemystä että kuvaamalla avoimesti omaa kehitystään tutkijana ja tajustepolitiikan aktiivina."
***
Aleksi Hupli on valtiotieteiden ja lääketieteellisen antropologian maisteri sekä yhteiskuntatieteiden tohtori. Hän on tutkinut päihteitä ja niihin liittyviä käytäntöjä yli vuosikymmenen ajan.
***
Finaaliin ehdolla lähes sata teosta
Voittaja seulottiin seitsemän finalistin joukosta. Kisaan osallistui 93 suomen- ja ruotsinkielistä teosta 21 tieteen kotimaiselta kustantajalta.
Vuoden 2024 valinnoista päättäneeseen raatiin kuuluivat professori Jussi Laine, dosentti Maria Mäkelä ja dosentti Jan Weckström. Päätöksissään itsenäisen raadin sihteerinä toimi Suomen tiedekustantajien liiton pääsihteeri, professori Pauliina Raento.
***
Suomen tiedekustantajien liitto rahoittaa Vuoden tiedekirja -palkinnon sen tekijänoikeusjärjestö Kopioston keräämillä tiedejulkaisujen käyttökorvauksilla.
Vuoden tiedekirja on yksi Suomen tärkeimmistä kirjallisuuspalkinnoista. Se perustettiin vuonna 1989.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Reetta RaviTiedotuspäällikkö
Puh:+358 40 032 8300reetta@siltalapublishing.fiLinkit
Kustannusosakeyhtiö Siltala on Aleksi ja Touko Siltalan vuonna 2008 perustama riippumaton kustantamo, joka julkaisee laadukasta kauno- ja tietokirjallisuutta.
www.siltalapublishing.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kustannusosakeyhtiö Siltala
Kolme saarta. Isä, äiti ja minä. – Sophia Janssonin huima omaelämäkerta ilmestyy syksyllä10.3.2025 10:14:35 EET | Tiedote
"Yksikään ihminen ei ole saari, mutta kolme ihmistä voi vaieta asiat kuoliaaksi." Sophia Janssonin omaelämäkerrassa on kolme saarta: Tonga, jonne Janssonin sisarukset Tove ja Lars olisivat halunneet 1940-luvulla muuttaa, Ibiza, jossa Sophia asui varhaislapsuudessaan, sekä Pellingin saari, jossa Janssonit ovat viettäneet aikaa sukupolvien ajan. Sophian isä Larsin ja äiti Nitan suhde ei perustunut intohimoiseen rakkauteen, mutta he jakoivat elämän tärkeimmän asian: lapsen. Nita kuoli varhain. Isä ja tytär joutuivat pärjäämään ilman häntä. Isä edusti turvallisuutta ja huolenpitoa, mutta myös läpitunkematonta hiljaisuutta. Mitä äidille tapahtui? Ja oliko isä-Lars se pyhimys, jollaisena Sophia häntä aina piti? Koko Janssonin perhe tulee lukijalle tutuksi: isoisä Victor kärsii masennuksesta ja "saksalaisvillityksestä”, hänen vaimonsa Ham piirtää ja pärjää. Tove ja Lasse-veli lähtevät kotoa itsenäistymään. Yllätyksiä ja dramaattisiakaan käänteitä ei perheen tarinasta puutu. Kolme saarta. Isä,
Orava-kirjojen avausohjelmassa syksyllä 2025 Heli Laaksosen ja Elina Warstan riemukas sukellus värien maailmaan28.2.2025 11:19:38 EET | Tiedote
Vastasyntyneen kotimaisen lastenkirjakustantamon Orava-kirjojen avausohjelma on täynnä runojen rytmejä, värien hehkua ja mummolan onnellista tunnelmaa. Uutuuskirjojen tekijöinä muun muassa Heli Laaksonen, Elina Warsta, Nora Lehtinen ja Mari Nikula.
Uusia nimityksiä Siltala- ja Teos-kustantamoissa27.2.2025 12:47:55 EET | Tiedote
Antti Arnkil on nimitetty Siltalan kotimaisen kaunokirjallisuuden kustantajaksi, ja Matias Kuokkanen aloittaa Teoksen kustannuspäällikkönä.
Eino ja Mauno Pekkala – Sosialidemokratian ja kommunismin välissä25.2.2025 15:30:57 EET | Tiedote
Erkki Tuomiojan kirjoittama kaksoiselämäkerta Eino ja Mauno Pekkalasta kertoo veljesten kiinnostavista elämänkäänteistä ja heidän monista rooleistaan Suomen poliittisessa historiassa. Mauno Pekkala (1890–1952) oli Väinö Tannerin hallituksen maatalousministeri ja valtionvarainministeri sotavuosina 1939–1942. Sodan jälkeen Pekkala siirtyi SKDL:ään. Pääministerinä hän toimi vuosina 1946–48. Eino Pekkala (1887–1956) valittiin kansanedustajaksi vuonna 1927 samaan aikaan veljensä kanssa. Jatkosodan jälkeen hän toimi ensin opetusministerinä ja sittemmin oikeusministerinä veljensä johtamassa hallituksessa. *** Eino ja Mauno Pekkala – Sosialidemokratian ja kommunismin välissä -teoksen julkistamistilaisuus on perjantaina 28.2. kello 14–16 Työväenliikkeen kirjastossa (Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki) Erkki Tuomioja esittelee teostaan, kommentoijina dosentti Marjaliisa Hentilä ja professori emeritus Seppo Hentilä. Tervetuloa! (Ilmoittautumista tilaisuuteen ei tarvita.)
Henrik Meinander: Helsinki – Erään kaupungin historia14.2.2025 13:53:55 EET | Tiedote
475-vuotisen historiansa aikana Helsinki on kehittynyt uneliaasta pikkukaupungista yhdeksi Itämeren alueen dynaamisimmista alueista. Minkä vuoksi Kustaa Vaasa ylipäätään perusti kaupungin 1550? Miksi Helsingistä tuli pääkaupunki vuonna 1812, ja miten maailmantalous, kielipolitiikka ja suurvaltapolitiikka ovat vaikuttaneet kaupungin historiaan? Kirja esittelee tavallisten helsinkiläisten elämää, arkkitehtuuria, politiikkaa ja kulttuuria. Meinander nostaa esiin kiehtovia yksityiskohtia Helsingin dramaattisesta historiasta ja palaa usein siihen, kuinka voimakkaasti Helsingin kohtaloa on muovannut kaupungin välitön sijainti meren rannalla. Henrik Meinanderin teos Helsinki – Erään kaupungin historia on elegantti yleisesitys Helsingin historiasta. Se perustuu laajaan tutkimustyöhön ja kirjallisuusaineistoon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme