YKAn Pöyhönen ja Teikari: Hyvä hallinto on toimivan yhteiskunnan perusta

Yhteiskuntamme rakentuu luottamukselle siitä, että kansalaisten oikeudet toteutuvat ja olemme kaikki yhdenvertaisia sekä tasa-arvoisia. Resursoitu ja osaava hallinto varmistaa, että nämä tavoitteet eivät jää vain juhlapuheiksi, vaan konkretisoituvat arjessa. 

“Toimivan julkisen hallinnon avulla voimme kohdentaa palveluita paremmin juuri niitä tarvitseville. Tämä tarkoittaa sitä, että julkisen sektorin henkilöstö voi keskittyä omaan perustehtäväänsä ilman ylimääräisiä hallinnollisia taakkoja”, sanoo Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen toiminnanjohtaja Simo Pöyhönen.  

Pöyhönen muistuttaa, että hallintoa pidetään usein helppona säästökohteena, mutta siitä leikkaaminen osuu lopulta leikkaajan omaan nilkkaan. Pöyhönen pohtii, että harva aidosti tietää, mistä julkishallinto koostuu – se on läsnä kaikkialla, ja sen vaikutukset näkyvät muun muassa siinä, että hoivan taso paranee, päätöksenteko on läpinäkyvää ja kansalaisten odotukset palveluista täyttyvät entistä paremmin. 

“Toivomme huhtikuun vaaleissa valittavien päättäjien ymmärtävän, että julkisen hallinnon karsiminen ei välttämättä tuo toivottuja säästöjä. Yksityistäminen ja sen valvonta luovat usein uusia kustannuksia, eikä hallinnon supistaminen korjaa yhteiskunnan syvempiä rakenteellisia ongelmia, kuten vääristynyttä huoltosuhdetta, osaajapulaa tai nuorten mielenterveyskriisiä”, Pöyhönen muistuttaa.  

Sen sijaan ratkaisut löytyvät Pöyhösen mukaan hyvinvoivasta ja osaavasta henkilöstöstä, jonka työpanos on edellytys vaikuttaville ja oikea-aikaisille palveluille. 

Tuottavuus syntyy hyvinvoivasta henkilöstöstä 

YKA on nostanut toistuvasti esille sitä, että tuottavuus ei tarkoita vain nopeampaa työtä tai tiukempaa budjettikuria.  

”Julkisen hallinnon tuottavuus syntyy ennen kaikkea siitä, että asioita tehdään aiempaa vaikuttavammin – järkevämmin, tarkoituksenmukaisemmin ja ihmisiä palvellen. Jotta henkilöstö voi tehostaa prosesseja tai innovoida uusia toimintatapoja, heidän täytyy voida hyvin. Työhyvinvointi ei ole yksin yksilön harteilla, vaan se on työnantajan vastuulla”, YKAn strategiajohtaja Maria Teikari sanoo. 

Tutkimusten ja kyselyiden mukaan henkilöstö toivoo johtamiselta ennen kaikkea kohdatuksi ja kuulluksi tulemista. Esimerkiksi Länsi-Uudenmaan sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueet onnistuivat sitouttamaan henkilöstöään kehittämällä johtamista. Käytännössä se tarkoitti panostuksia työntekijöiden hyvinvointiin ja viihtyvyyteen.  

“Tämä osoittaa, että henkilöstön arvostaminen ja työolojen kehittäminen eivät ole pelkästään eettisiä tavoitteita – ne ovat myös tuottavuuden ja toimivien palveluiden edellytyksiä”, Teikari kertoo, ja nostaa strategisen työhyvinvoinnin johtamisen yhdeksi keskeiseksi ratkaisuksi tuottavuuden parantamiselle.  

Työhyvinvointi tulee Teikarin mukaan nostaa strategisen tason tavoitteeksi hallituspolitiikkaa myöden – ei vain juhlapuheissa, vaan myös konkreettisina tekoina ja resursseina.  

“Tarvitaan laajempaa ymmärrystä siitä, että johtaminen on ammattitaito, joka vaatii jatkuvaa kehittämistä ja ylläpitämistä. Käytännön johtamistyö on toki prosessien, tavoitteiden ja tulosten johtamista, mutta ennen kaikkea se on ihmisten kohtaamisen taitoa”, Teikari huomauttaa. 

Julkinen sektori tarvitsee osaavaa johtamista 

Pöyhösen ja Teikarin mukaan julkisen sektorin arvokas työ vaatii tekijöikseen motivoituneita osaajia, jotka jaksavat työssään.  

“Laadukkaasta johtamisesta pitää tehdä julkisen sektorin vetovoimatekijä. Tämä tarkoittaa sitä, että johtaminen tunnistetaan omaksi osaamisalueekseen, jota voi ja tulee kehittää systemaattisesti”, Pöyhönen pohtii.  

Erityisen tärkeää on, että henkilöstön esihenkilövalmiuksiin panostetaan jo ennen johtotehtäviin siirtymistä, ja että työkykyjohtamista vahvistetaan osana organisaatioiden strategiaa. Samalla on tärkeää, että perusteettomien määräaikaisten palvelussuhteiden määrää vähennetään, jotta työntekijät voivat sitoutua työhönsä pitkäjänteisesti. 

Teikarin mukaan työpaikoilla on panostettava psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisyyn. Tämä ei tarkoita vain yksilöllisiä ratkaisuja, kuten työterveyspalveluita, vaan myös organisaation tasolla tehtäviä päätöksiä: riittävät henkilöstöresurssit, selkeät tavoitteet ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön.  

“Julkinen sektori voi tehdä itsestään houkuttelevan työnantajan tarjoamalla vakautta, merkityksellistä työtä ja ennen kaikkea hyvin johdettuja organisaatioita. Tähän tulevat päättäjät niin kunnissa kuin hyvinvointialueilla voivat osaltaan vaikuttaa”, hän muistuttaa.