Suomalaisista yli puolet rajoittaisi nettikasinoiden saatavuutta

Lähes yhdeksän kymmenestä (87 %) vastaajasta on sitä mieltä, että lapsille ja nuorille on taattava tiukka ikärajojen valvonta. Suomalaiset haluavat estää alaikäisten rahapelaamisen, ja kanta on pysynyt vahvana viime vuosien aikana. Vuoden 2023 Addiktiokyselyssä 86 % oli samaa mieltä.

Valtaosa kansalaisista perää myös vastuullisuutta peliyhtiöiltä. Rahapelien tarjoajien velvoittamista tiedottamaan pelaamisen riippuvuusriskistä kannatti 84 % vastaajista. 
Myös rahapelaamisen yhteiskunnallisen järjestelmän rajoittavuutta kannatetaan. Nettikasinoiden saatavuuden rajoittamista jatkaisi 64 %. Edelliseen Addiktiokyselyyn verrattuna kannatus nettikasinoiden tiukalle sääntelylle on jopa hieman noussut, sillä se oli 62 % vuonna 2023.

”Rahapelaamisen aiheuttamat haitat nuorille ovat ennaltaehkäistävissä, ja suomalaiset viestivät nyt selvästi, etteivät he halua alaikäisten altistuvan rahapelien riskeille. Lainsäädäntö kieltää rahapelit alle 18-vuotiailta, mutta käytännössä valvontaa on tehostettava edelleen”, toteaa A-klinikkasäätiön tutkija Eerik Soares Mantere.

”On tärkeää varmistaa, että ikärajat myös käytännössä pitävät—oli kyse kauppojen peliautomaateista tai verkon rahapeleistä. Suomalaisilla näyttää olevan hyvin matala hyväksyntä nuorten rahapelaamiselle, mikä on erittäin myönteinen viesti ehkäisevän työn kannalta.”

Suomalaiset kokevat epävarmuutta rahapelihaittojen hoidosta

Huolestuttava havainto Addiktiokyselyssä on se, että merkittävä osa suomalaisista ei tiedä, miten rahapelihaittoja tulisi hoitaa.

Rahapelihaittojen hoidon resursoinnista kysyttäessä 40 % vastaajista ei osannut ottaa kantaa siihen, tulisiko hoitoon osoittaa lisää resursseja. Vastaavasti 31 % ei osannut sanoa, pitäisikö rahapelihaittojen hoito tuoda osaksi työterveyshuollon palveluita.

”Tämä kertoo siitä, että tietoisuus rahapelihaitoista ja niiden hoitomahdollisuuksista on edelleen puutteellista. Rahapelihaitat jäävät monesti piiloon, ja ihmiset eivät välttämättä tiedä, mistä apua voi hakea. Se on ongelma, joka pitäisi ratkaista”, jatkaa Soares Mantere.

Rahapeliongelmien puheeksi ottaminen työpaikoilla vaikuttaa myös vaikealta. Kyselyn mukaan vain 25 % vastaajista kokee, että heidän olisi helppo ottaa puheeksi työtoverinsa rahapeliongelma, jos he epäilisivät sellaista.

Kansalaisilta selkeä viesti hallitukselle: rahapelihaittoja on ehkäistävä

Kyselytulokset ovat ajankohtaisia, sillä Suomen hallitus valmistelee parhaillaan historiallista rahapelijärjestelmän uudistusta. Hallitus on linjannut ohjelmassaan siirtyvänsä osittaiseen lisenssijärjestelmään vuonna 2026, mikä tarkoittaisi käytännössä monopolijärjestelmän avaamista yksityisille verkkokasinoille lisenssien kautta. 

Suomalaiset odottavat, että rahapelien sääntelyuudistuksessa nuorten suojeleminen asetetaan etusijalle ja rahapelaamisen riskit pidetään hallinnassa.

”Näin laaja yksimielisyys on harvinaista. Kansalaiset haluavat, että Suomessa painotetaan haittojen ehkäisyä ja erityisesti nuorten turvaamista”, kommentoi tutkimuksen toteutuksesta vastannut Verianin tutkimusjohtaja Mikko Hormio.

Samankaltaiset asenteet näkyivät jo aiemmin.

”Jo edellisessä, vuonna 2023 tehdyssä kyselyssä suomalaisten suhtautuminen rahapelihaittoihin oli tiukka. Tämä jatkuvuus kertoo, että huoli rahapelaamisen haitoista on syvällä ja ylittää poliittiset tai väestöryhmien rajat”, Soares Mantere jatkaa.

Kyselyssä selvitettiin myös suhtautumista siihen, tulisiko ongelmallisesti rahapelaavilta evätä osa sosiaali- ja terveyspalveluista. Vuonna 2025 tähän suuntaan kallistui 18 % vastaajista, kun vielä vuonna 2023 vastaava luku oli 24 %.

”Tämä viittaa siihen, että asenne rahapeliongelmaisten ihmisten kohteluun on muuttunut hieman ymmärtäväisemmäksi.”

Suomessa on arviolta 151 000 henkilöä, jotka pelaavat kohtalaisen riskin tai ongelmapelaamisen tasolla (THL, 2023).

Tutkimuksen taustat

Addiktiokyselyn 2025 toteutti Verian A-klinikkasäätiön toimeksiannosta. Kyselyyn vastasi 1016 suomalaista 14.–19.2.2025. Tulokset on vakioitu vastaamaan sukupuoli- ja ikäjakaumaa sekä puoluekannatusta.